Puutarha.net

Pitäisikö uudistontille saada vihreää pintaa? Kaipaako vanha nurmikkosi uusimista tai rinne ruohottamista? Joskus aiemmin ajateltiin, että siirtonurmea käytetään vain urheilukenttien ja firmojen edustusnurmia perustettaessa, mutta siirtonurmea on asennettu pitkään myös omakotitalojen ja taloyhtiöiden pihoille. Siirtonurmi onkin helppo ja nopea tapa saada aikaan kaunis ja laadukas nurmikko.

Saat käyttöösi asiantuntijoiden neuvot, vertaistuen sekä käytännön vinkit ja työkalut, joiden avulla onnistut pihassasi paremmin.

Porkkana on tuttuakin tutumpi raaka-aines suomalaisessa ruoassa. Tämä juures on hyvinkin monipuolinen, kuka rouskuttaa sen sellaisenaan, kuka käyttää aktiivisesti ruoanlaitossa, keitoissa sekä leivonnaisissa. Paitsi mahantäytteenä, porkkanaa kannattaa syödä muutenkin, sillä se pitää sisällään reilusti A-vitamiinia, kaliumia, jodia sekä kuitua, ei kannata unohtaa myöskään beetakaroteenia.

Kesän paras herkku ei tarvitse uunia, kattilaa, vatkainta eikä pitkää ostoslistaa. Tarvitaan mansikoita, kylmää maitoa ja pala ruisleipää. Sitten istutaan alas ja annetaan vanhan mummolamaun tehdä tehtävänsä.Minulle mansikkamaito on yksi vahvimmista kesämuistoista. Opin tekemään sitä Karjalasta kotoisin olevalta äidiltäni. Muistan myös mummoni syöneen tätä herkkua. Meillä mansikkamaitoon kuuluu tuoreita mansikoita, ruisleipää ja maitoa. Joku lisää sokeria, minä laitan mieluummin pienen lorauksen vaahterasiirappia.Maku on erikoinen sillä tavalla, että se on yhtä aikaa jälkiruoka sekä välipala. Mansikan makeus, maidon pehmeys ja ruisleivän hapan, tumma maku tekevät yhdistelmästä sellaisen, jota on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole sitä koskaan maistanut.

Tomaatti kuuluu kotipuutarhan suosituimpiin hyötykasveihin. Oikealla kasvupaikalla, tasaisella kastelulla ja riittävällä lannoituksella voit saada runsaan sadon niin kasvihuoneesta, avomaalta kuin parvekkeeltakin. Kokosimme yhteen tärkeimmät vinkit tomaattien kasvatukseen ja hoitoon.Tomaatti (Solanum lycopersicum) on kotoisin Etelä-Amerikasta ja viihtyy lämpimissä kasvuolosuhteissa. Suomessa sitä kasvatetaan yleisimmin kasvihuoneessa. Tomaattilajikkeita on useita, ja eräät sopivat mainiosti myös parvekkeella kasvatettaviksi (marjatomaatti eli minitomaatti ja amppelitomaatti). Osa soveltuu hyvin myös avomaalle ja seinustoille (pensastomaatti). Kasvihuoneessa kasvatetaan usean metrin korkuista runkotomaattia. Muutama taimi riittää yhdelle perheelle.

Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen. Niinpä kesäisin ulkona haluaa viettää mahdollisimman paljon aikaa ja mikäs sen parempi syy, kuin grillaus. Oikean grillin valinta voi kuitenkin olla haastavaa, jos on tarkoitus grillata muutakin kuin makkaraa ja maissia. Markkinoilla on valtava määrä vaihtoehtoja, joissa on niin suuria eroja, että voidaan puhua täysin eri vimpaimista, vaikka kaikista käytetäänkin monesti yleisnimitystä ”grilli”. Käymme läpi viisi eri grilliä. Niiden hyvät ja huonot puolet, sekä mikä sopii kenellekin.

Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.

Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.

Viherkasveilla saat kodikkuutta ja parannat myös sisäilman laatua. Tutustu tarkemmin kodin helppohoitoisiin huonekasveihin. Joukosta löytyy "kasarisuosikkeja". Tunnistatko ne?

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.