Oletko koskaan maistanut tätä vanhanajan mansikkaherkkua?
Kypsät marjat antavat maidolle maun ja makeuden, eikä muuta välttämättä tarvita. (Kuva Sari Nieminen)
Kesän paras herkku ei tarvitse uunia, kattilaa, vatkainta eikä pitkää ostoslistaa. Tarvitaan mansikoita, kylmää maitoa ja pala ruisleipää. Sitten istutaan alas ja annetaan vanhan mummolamaun tehdä tehtävänsä.
Minulle mansikkamaito on yksi vahvimmista kesämuistoista. Opin tekemään sitä Karjalasta kotoisin olevalta äidiltäni. Muistan myös mummoni syöneen tätä herkkua. Meillä mansikkamaitoon kuuluu tuoreita mansikoita, ruisleipää ja maitoa. Joku lisää sokeria, minä laitan mieluummin pienen lorauksen vaahterasiirappia.
Maku on erikoinen sillä tavalla, että se on yhtä aikaa jälkiruoka sekä välipala. Mansikan makeus, maidon pehmeys ja ruisleivän hapan, tumma maku tekevät yhdistelmästä sellaisen, jota on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole sitä koskaan maistanut.
Mansikkamaito kuuluu vanhanajan kesään
Mansikkamaito ei ole uusi keksintö, ja näyttää sosiaalisen median aikakaudella melkein liian yksinkertaiselta ollakseen kiinnostava. Se kuuluu vanhaan suomalaiseen tapaan syödä sesongin raaka-aineet tuoreina ja mahdollisimman vähällä vaivalla.
Pohjois-Savon ruokakulttuuria käsittelevässä aineistossa mansikkamaito mainitaan marja-ajan iltasyöntinä. Samassa yhteydessä kuvataan heinäkuuta kiireisenä työaikana, jolloin maitoa, kalaa, uusia perunoita, vihanneksia ja marjoja käytettiin yksinkertaisesti valmistettuna.
Sama ajatus sopii mansikkamaitoon täydellisesti. Marjat otettiin käyttöön silloin, kun niitä oli. Maito tuli talosta tai lähitilalta. Leipä antoi ruoalle tukevuutta. Lopputulos oli nopea, halpa ja kesäinen.
Onko mansikkamaito karjalainen herkku?
Tähän kysymykseen tekisi mieli vastata tunteella, mutta varma ruokahistoriallinen vastaus vaatii enemmän. En löytänyt lähdettä, joka todistaisi mansikkamaidon syntyneen Karjalassa tai juuri Räisälässä. Karjala-yhteys on silti luonteva henkilökohtaisena ruokamuistona.
Karjalaisessa ruokaperinteessä luonnonantimet, leipä, maito, hapatetut ja uunissa valmistetut ruoat ovat olleet vahvasti mukana. Mansikkamaito ruisleivällä istuu tähän maisemaan hyvin, vaikka sitä ei kannata nimetä varmana karjalaisena alkuperäisruokana.
Minulle se on karjalainen siksi, että opin sen karjalaiselta äidiltäni. Se on perheen ruokaperinnettä, joka on kulkenut keittiöstä toiseen ilman sen kummoisempaa reseptiä.
Näin minä teen äidiltä opitun mansikkamaidon
Laita kulhoon reilusti tuoreita pilkottuja mansikoita. Revi mukaan pala ruisleipää. Kaada päälle kylmää maitoa.
Makeutuksen voi jättää kokonaan pois, jos mansikat ovat kunnolla kypsiä. Jos kaipaan lisää makeutta, lisään itse pienen lorauksen vaahterasiirappia. Se antaa mansikoille pyöreän, hieman karamellisen maun. Perinteisempi versio on käyttää sokeria.
Ilman ruisleipää mansikkamaito on makea kesäherkku. Ruisleivän kanssa siitä tulee ruokaisampi. Leipä imee mansikan mehua ja maitoa, pehmenee kulhossa ja tuo mukaan suomalaisen rukiin happaman maun.
Paras mansikkamaito syntyy kypsistä mansikoista. Silloin makeutusta tarvitaan vähän tai ei lainkaan.
Tätä kannattaa maistaa ainakin kerran
Mansikkamaito ruisleivällä ei ole näyttävä trendijälkiruoka. Se on vaatimaton, nopea ja hämmentävän hyvää.
Se maistuu mökiltä, mummolalta, heinänteolta, lämpimältä pihalta ja siltä hetkeltä, kun mansikat ovat parhaimmillaan. Jos et ole koskaan kokeillut mansikoita, maitoa ja ruisleipää samassa kulhossa, tee se tänä kesänä.
Saatat ymmärtää yhdellä lusikallisella, miksi jotkut ruoat säilyvät perheissä sukupolvelta toiselle.
Hyvää kesää kaikille!
t. Sari
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat