• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman taudit ja tuholaiset

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.06.2022
20226_78651.jpg

Tunnista vadelman taudit ja tuholaiset.

Vadelma on parhaimmillaan muhkea ja herkullinen marja. Yleensä ne ovat terveitä, mutta joskus saattaa jokin tauti tai tuholainenkin iskeä.

Vadelmalla esiintyviä tauteja

Harmaahome
Vadelman marjoihin tulee vaaleita, pehmeitä laikkuja ja homepeitettä. Vaivaa etenkin kosteina kausina. Pidä kasvusto ilmavana säännöllisillä leikkauksilla.

Mosaiikkivirus
Vadelman lehdet muuttuvat vaalean- ja tummanvihreän sekä keltaisen kirjaviksi. Kasvusto kitukasvuinen ja sato heikko. Vaikea erottaa äkämäpunkin tuhotöistä.

Versotauti
Ensimmäisen vuoden verson alaosassa ilmenee silmujen ympäristössä ja lehtien tyvellä ruskeita ja violetteja laikkuja. Myös rikkoutuneen kuoren pinnalle saattaa kehittyä laikku. Kukkaversot jäävät kehittymättä, lehdet ja jopa koko kasvi saattaa kuolla. Leviää edellisvuoden versoista. Versoja harvennetaan, jotta ne saavat valoa ja ilmaa. Saastuneet kasvinosat hävitetään polttamalla. Vältetään runsasta typpilannoitusta. Eloperäinen kate. Ps. Hyvin yleinen vadelmakasvustoissa ja vaivaa myös mesimarjaa.

Lue lisää vadelmasta

Vadelman tuholaiset

Lehtikirvat
Vaaleanvihreä hyönteinen tartuttaa mosaiikkivirusta kasvista toiseen. Torjuntakeinoja ei tunneta. Voidaan ennaltaehkäistä istuttamalla vain terveitä taimia ja tuhoamalla sairastuneet taimet.

Vattukuoriainen
Aikuinen vattukuoriainen on noin 4 cm pitkä, harmaanruskea, kellertävien karvojen peittämä kuoriainen. Toukka on 5‒7 mm, kellertävä ja selkäpuoleltaan kirjava ja lyhytkarvainen. Vadelman tuholaisista vattukuoriainen on haitallisin. Aikuiset kuoriaiset vahingoittavat kukkia ja nuppuja. Nupuista kuoriutuvat toukat vioittavat kukkapohjusta ja marjaa. Näiden torjuntaan käytetään kemiallista torjuntaa. Nuppujen kehittymisen aikaan voidaan tarkkailla kasvustoa. Vioitukset näkyvät mustuneina kohtina. Kun kuoriaiset lähtevät liikkeelle, voidaan ne karistaa suoraan haaviin.

Vattukärpänen
Elää kasvavien versojen sisällä ja aiheuttaa versojen taipumisen ja nuupahtamisen. Saastuneet versot kerätään ja poltetaan.

Vattukärsäkäs
Mustanruskea 2,5‒3,5 mm pituinen, pitkäkärsäinen ja hoikka kovakuoriainen. Sen toukka on 3‒4 mm kellanvalkoinen mato, jonka pää on vaaleanruskea. Tuhojaan vattukärsäkäs tekee munimalla munansa kukkanuppuun, jonka jälkeen se puree nupun poikki ja kukkanuput kuivuvat. Lisääntyy myös ruusuissa. Torjuntana kemiallinen torjunta.

Vattulasisiipi
Vattulasisiipi on pieni perhonen. Sen toukat syövät vadelman varren alaosan ontoksi, jolloin kasvi heikentyy tai saattaa kuolla kokonaan. Saastuneet kasvit kerätään ja poltetaan. Katkaistuun tyveen jääneet toukat pistellään kuoliaiksi.

Vatunvarsisääski, vattusääski
Nämä aiheuttavat kasviin avohaavoja ja kasvannaisia, jonka jälkeen iskee helposti versotauti. Istutetaan vain terveitä taimia. Luonnonvatukot hävitetään lähistöltä. Sääsket hävitetään kemiallisesti.

Kaliumin puute: Lehdet kuihtuvat ja punertuvat. Marjat jäävät pieniksi ja niiden maku huononee.

Fosforin puute: Lehtien väri muuttuu sinipunertavaksi, lehdet varisevat ja sato heikkenee.

Magnesiumin puute: Lehtien väritys muuttuu punertavaksi tai kellertäväksi, lehdet varisevat ja kasvu hidastuu.

Mangaanin puute: Lehdet kellastuvat ja niihin tulee laikkuja.

Raudan puute: Kaikki kasvinosat vaalenevat ja kellastuvat.

Sinkin puute: Lehdistä tulee kapeita, marjojen koko pienenee ja sato vähenee.

Typen puute: Kasvu heikkenee. Lehdistä tulee vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.

HUOM! Vadelman lannoitus:
Kompostia pintaan - tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä pH 6. Kalkkia 10-20 kg aarille (pakkauksen ohjeen mukaan).

Ohje

Ohje

Vai olisiko kyseessä jokin vadelman ravinnepuutos?

Kaliumin puute: Lehdet kuihtuvat ja punertuvat. Marjat jäävät pieniksi ja niiden maku huononee.

Fosforin puute: Lehtien väri muuttuu sinipunertavaksi, lehdet varisevat ja sato heikkenee.

Magnesiumin puute: Lehtien väritys muuttuu punertavaksi tai kellertäväksi, lehdet varisevat ja kasvu hidastuu.

Mangaanin puute: Lehdet kellastuvat ja niihin tulee laikkuja.

Raudan puute: Kaikki kasvinosat vaalenevat ja kellastuvat.

Sinkin puute: Lehdistä tulee kapeita, marjojen koko pienenee ja sato vähenee.

Typen puute: Kasvu heikkenee. Lehdistä tulee vaaleanvihreitä ja marjoista pieniä.

HUOM! Vadelman lannoitus:
Kompostia pintaan - tai vähätyppistä, marjakasveille tarkoitettua väkilannoitetta. Hyvä pH 6. Kalkkia 10-20 kg aarille (pakkauksen ohjeen mukaan).

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20136_35389.jpg
Matalat perennat maata peittämään
Matalat, monivuotiset perennakasvit ovat monikäyttöisiä, peittäviä ja usein nopeakasvuisiakin vaihtoehtoja puiden, pensaiden ja köynnösten alustoille, istutuksia reunustamaan ja maanpintaa kattamaan tai vaikkapa ruukkuihin kukoistamaan!Seuraavissa luetteloissa on matalia, alle 25 cm:n perennoja eri valo-olosuhteiden mukaan jaoteltuna. Monet lajit viihtyvät valo-olosuhteiltaan vaihtelevissakin paikoissa, joten ne esiintyvät kenties useammassakin listassa. Luettelot eivät myöskään ole täysin kattavat, vaan matalakasvuisia perennoja löytyy paljon enemmänkin ja lisäsentit tuovat listaan lisää pituutta. Maanpeitekasveiksi soveltuvat myös yksi- ja monivuotiset köynnökset sekä matalimmat pensaatkin eli valinnanvaraa varmasti löytyy kaikenlaisiin kohteisiin. Esimerkiksi alle 30 cm:n perennoja löytyy Puutarha.netin Kasvikortistosta151 kpl – alle 40 cm:n kasveja löytyy jo yli 300 erilaista!Lisätietoa Suomessa menestyvistä kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta
20102_20434.jpg
Suosikkeina perunat ja sipulit
Hyvää perunaa pidetään tasokkaan ravintolan mittarina maukkaan leivän ja laadukkaan kahvin lisäksi. Perunasta kannattaa pitää huoli myös kotikeittiössä. Nyt on perunakulttuurissa edetty jo niin pitkälle, että kaupan valikoimista on ilo poimia erilaisia perunalajikkeita eri tarkoituksiin. Valinnanvara sipuleiden kohdalla palkitsee niin ikään. Pidä perunoita ja sipuleita kotona aina noin viikon tarve: perunat kylmäsäilytykseen ja kuivatut sipulit huoneenlämpöön.
20197_59073.jpg
Villiyrtit lautaselle
Villiyrttejä saattaa löytyä metsästä, mökkitien varrelta, niityltä, pelloilta tai omalta kotipihalta. Suomessa kasvaa noin 200 syötävää kasvilajia.
20211_68031.jpg
Oletko kuullut valkoisesta mansikasta?
Kyllä, luit oikein. Valkoisesta mansikasta. Huolimatta kalpeasta ulkonäöstään, on se kypsänä varsin maukas ja muistuttaa maultaan perinteistä metsämansikkaa.
20178_49997.jpg
Sipulikukkia keväästä syksyyn
Kukkasipulikuume johdattelee puutarhakautta syyspuolelle. Vielä on jäljellä monia hetkiä kuulaassa, kypsyvässä puutarhassa ennen oikean syksyn tuloa. Siksi nyt onkin hyvä hetki pysähtyä miettimään ensi kevättä ja suunnitella puutarhan talven jälkeistä ilmettä.
20238_79192.jpg
Lääkekaapin päivitys: tässä muistilistaa sisällöstä
Käsi ylös ne, jotka muistavat siivota lääkekaappinsa säännöllisesti. Aika harva, eikö vain? Hyvä aika lääkekaapin siivoukselle on esimerkiksi kevät, jolloin pystyy jo etukäteen varautumaan mahdollisiin kevään ja kesän myötä tuleviin kolhuihin, naarmuihin ja itikoiden puraisuihin.Mutta mitä lääkekaapissa olisi hyvä olla?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton