Näin tunnistat herukoiden ja karviaisten taudit ja tuholaiset
Yleisimmät oireet herukoissa ja karviaisissa
Paras yleinen keino tuholaisten ja tautien ennaltaehkäisyyn on pitää kasvusto ilmavana sekä lannoittaa ja kalkita pensaita säännöllisesti. (Kuva: Pixabay)
Lehtien käpristyminen, kellastuminen, marjojen variseminen tai versojen epämuodostumat ovat tavallisia merkkejä joko kasvitaudeista, tuholaisista tai ravinnepuutoksista. Oireiden tarkka sijainti auttaa tunnistamaan ongelman: näkyvätkö vauriot silmuissa, lehdissä, versoissa vai marjoissa? Oikea torjuntatapa löytyy vasta, kun oire tunnistetaan riittävän tarkasti.
Herukoilla ja karviaisilla esiintyy virus-, bakteeri- ja sienitauteja sekä useita tuhohyönteisiä. Sama oire voi johtua eri syistä. Lehtien kellastuminen voi viitata tautiin, ravinnepuutokseen tai juuriston huonoon kuntoon. Marjojen variseminen voi johtua kasvitaudista, tuholaisesta, kuivuudesta tai pensaan heikosta yleiskunnosta.
Ensimmäinen työ on katsoa, missä vaurio näkyy. Onko oire silmuissa, lehdissä, versoissa, kukissa vai marjoissa? Näkyykö pensaassa hyönteisiä, toukkia, seittiä, itiöpeitettä tai pallomaisiksi turvonneita silmuja? Mitä aikaisemmin oire huomataan, sitä helpompi vahinko on rajata.
Hyvä perushoito vähentää monia ongelmia jo ennen niiden syntymistä. Pidä pensaat ilmavina, poista vanhoja ja vioittuneita oksia, vältä liian tiheää kasvustoa ja huolehdi kasvupaikan kunnosta. Lannoitus ja kalkitus tehdään kasvin tarpeen ja maan pH:n mukaan.
Kasvinsuojeluaineita käytetään ainoastaan, jos valmiste on hyväksytty Suomessa kyseiselle kasville ja kyseiseen käyttötarkoitukseen. Käyttöohje, varoajat ja rajoitukset ovat sitovia. Ajantasaiset tiedot tarkistetaan Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.
Ohje
Suonenkatotauti
Mustaherukan virustaudeista suonenkatotauti on merkittävimpiä. Tautia esiintyy myös puna- ja valkoherukalla sekä luonnonvaraisilla Ribes-suvun kasveilla.
Suonenkatotauti leviää herukanäkämäpunkin sekä saastuneen lisäysaineiston mukana. Keväällä näkyvät pallomaisiksi turvonneet silmut voivat olla merkki äkämäpunkista, joka voi samalla levittää virustautia pensaaseen.
Mustaherukan suonenkatotautiset lehdet ovat tavallista kapeampia. Pääsuonia on vähemmän, lehden reunan hammastus on karkea ja lehden kanta voi olla poikkeavan suora. Ensioireena lehdessä voi näkyä mutkitteleva kellertävä juova.
Taudista tunnetaan lievä ja ankara muoto. Ankarassa muodossa kukat ovat selvästi epämuotoisia. Nuput ja kukat voivat olla tummansinipunertavia, terälehtiä on tavallista enemmän ja heteet sekä emi ovat surkastuneet. Lievä muoto on vaikeampi tunnistaa, mutta heikentynyt sato yhdistettynä äkämäpunkin vioituksiin antaa syyn epäillä tautia.
Suonenkatotautia ei voi parantaa. Jos pensas on selvästi sairastunut, se poistetaan kokonaan juurineen. Sairaasta pensaasta ei oteta pistokkaita eikä muuta lisäysaineistoa. Kasvijäte hävitetään suljetussa pussissa sekajätteen mukana tai oman kunnan jäteohjeen mukaan. Tavalliseen puutarhakompostiin sairasta kasvimateriaalia ei kannata laittaa.
Suonikloroosi
Suonikloroosia esiintyy erityisesti karviaisella ja punaherukalla, mutta sitä tavataan myös valkoherukalla. Oireiden voimakkuus vaihtelee lajikkeittain. Tyypillinen oire on lehtisuonten ja niitä ympäröivän solukon kellastuminen. Lehdet voivat kehittyä epämuotoisiksi, kellastua ja varista tavallista aikaisemmin.
Suonikloroosin aiheuttajana pidetään kirvojen levittämää virusta. Tauti voi levitä myös ymppäyksellä. Virustautia ei voi poistaa kasvista torjunta-aineella.
Torjunta perustuu terveeseen taimimateriaaliin, kirvojen tarkkailuun ja selvästi sairaiden kasvien poistamiseen. Jos pensas heikkenee vuosi vuodelta ja oireet sopivat virustautiin, pensasta ei kannata käyttää lisäysmateriaalina.
Ohje
Varistetauti
Varistetauti vaivaa erityisesti puna- ja valkoherukkaa sekä karviaista. Taudinaiheuttaja talvehtii saastuneessa kasvijätteessä. Keväällä itiöt leviävät nuoriin lehtiin etenkin kosteissa oloissa.
Lehtiin kehittyy kesän aikana ruskeita tai harmaanmustia pyöreähköjä laikkuja. Lehtiruoteihin, suoniin ja marjaterttuihin voi syntyä mustia tai ruskeita pistemäisiä laikkuja. Laikut voivat laajeta ja sulautua yhteen. Lehden osat kellastuvat, reunat kiertyvät ylöspäin ja lehdet varisevat ennenaikaisesti.
Voimakas varistetauti heikentää pensaan kasvua ja satoa. Marjat voivat varista tai niiden kehitys pysähtyy, koska lehtensä menettänyt pensas ei pysty yhteyttämään normaalisti.
Torjunta alkaa kasvijätteen poistamisesta. Haravoi varisseet lehdet pois pensaiden alta syksyllä tai varhain keväällä. Leikkaa pahasti vioittuneet oksat pois. Älä jätä saastunutta lehtimassaa pensaan juurelle.
Pensasta kannattaa myös harventaa. Ilmava kasvusto kuivuu sateen jälkeen nopeammin, ja taudin leviämiselle jää vähemmän otollisia kosteita kohtia. Vältä tarpeetonta lehtien kastelua. Kastele mieluummin juurelle.
Jos tauti toistuu samassa pensaassa voimakkaana useana vuonna ja sato heikkenee selvästi, pensaan poistaminen voi olla järkevää. Uusi pensas istutetaan puhtaaseen paikkaan ja terveestä taimesta.
Harmaalaikku
Harmaalaikkua esiintyy herukoilla ja karviaisella. Taudin itiöt talvehtivat pudonneissa lehdissä ja karikkeessa, josta ne tartuttavat keväällä nuoria lehtiä.
Lehtiin syntyy vaaleanharmaita, ruskeareunaisia laikkuja. Laikkujen vaaleassa keskustassa voi näkyä pieniä mustia pisteitä. Ne ovat sienen itiöpesäkkeitä. Tauti voi aiheuttaa lehtien ennenaikaista tuleentumista ja sadon vähenemistä.
Harmaalaikku runsastuu sateisina kesinä, koska itiöt leviävät vesiroiskeiden mukana. Torjunta on pitkälti sama kuin varistetaudissa. Poista varisseet lehdet pensaiden alta, pidä kasvusto ilmavana ja vältä lehdille osuvaa kastelua.
Jos pensas on hyvin tiheä, harvenna sitä sadonkorjuun jälkeen tai keväällä ennen kasvuunlähtöä. Poista vanhimpia oksia tyvestä asti, jotta uudet terveet versot saavat tilaa.
Ohje
Härmä
Herukoiden ja karviaisen härmä tartuttaa nuoria lehtiä, versoja ja toisinaan myös marjoja. Oireet näkyvät valkoisena tai harmahtavana jauhomaista peitettä muistuttavana kasvustona.
Härmä on erityisesti mustaherukan tauti, mutta myös karviainen ja punaherukka voivat vioittua. Voimakkaasti saastuneet lehdet käpristyvät, ruskettuvat ja voivat varista. Nuorten versojen kasvu pysähtyy ja latvat voivat kuihtua.
Karviaisella härmä voi vioittaa myös marjoja. Marjan pinnalle kehittyy ensin vaalea ja myöhemmin ruskettuva nahkamainen peite. Pahasti härmäiset marjat eivät ole käyttökelpoisia.
Torjunnassa tärkeintä on lajikevalinta, ilmava kasvutapa ja saastuneiden versojen poistaminen. Leikkaa härmäiset versonkärjet pois heti, kun huomaat oireet. Hävitä kasvijäte suljetussa pussissa sekajätteen mukana tai paikallisen jäteohjeen mukaan.
Vältä liiallista typpilannoitusta, koska rehevä ja pehmeä kasvu on altis härmälle. Pensaan ympärille jätetään riittävästi tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään.
Mäntysuopaa, soodaseoksia tai muita kotiseoksia ei pidä käyttää kasvinsuojeluaineina. Jos kasvintuhoojia torjutaan valmisteella, sen pitää olla hyväksytty kasvinsuojelukäyttöön kyseiselle kasville ja kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Harmaahome
Harmaahome leviää helposti vaurioituneisiin kasvinosiin. Se voi aiheuttaa versoihin kuoliolaikkuja, ja kuoren alla puuosa voi olla tummaa. Tauti vioittaa erityisesti punaherukan oksia ja voi pilata mustaherukan marjoja tiheissä, kosteissa pensaissa.
Harmaahome hyötyy kosteudesta ja huonosta ilmanvaihdosta. Tiheä pensas, maata vasten painuvat oksat ja pensaan sisälle jäävä kosteus lisäävät riskiä.
Poista kuolleet ja vioittuneet oksat terveeseen puuhun asti. Kerää pilaantuneet marjat pois pensaasta ja maasta. Leikkaa pensas niin, että ilma pääsee kiertämään oksiston läpi.
Jos marjat homehtuvat toistuvasti pensaan alaosissa, tarkista pensaan kasvutapa. Maata vasten makaavat oksat kannattaa poistaa. Myös rikkakasvit ja korkea heinä pensaan tyvellä lisäävät kosteutta ja vaikeuttavat ilman kiertoa.
Ohje
Ruosteet
Herukanvillaruostetta esiintyy yleensä mustaherukalla. Lehtien alapinnalle kehittyy alkukesällä keltaisia tai oransseja pieniä laikkuja. Kesän edetessä laikut muuttuvat punertaviksi ja lopulta ruskeanharmaiksi, villamaisiksi itiöryhmiksi.
Herukanruoste on harvinaisempi. Se aiheuttaa lehtiin ja marjoihin tummia laikkuja, joissa voi olla keltaiset reunat. Karviaisruostetta esiintyy satunnaisesti. Sen väli-isäntinä ovat sarakasvit, joissa osa taudin elinkierrosta tapahtuu.
Ruosteiden torjunta kotipuutarhassa perustuu ennaltaehkäisyyn. Pidä kasvusto ilmavana, vältä liiallista typpilannoitusta ja poista pahasti saastuneet lehdet sekä kasvijäte pensaiden alta.
Jos ruostetta esiintyy toistuvasti, tarkista kasvuympäristö. Tiheä ja kostea paikka lisää monien lehtitautien riskiä. Yksittäiset vioittuneet lehdet voi poistaa, mutta laajassa vioituksessa tärkeintä on vähentää seuraavan vuoden tautipainetta poistamalla syksyn lehtijäte.
Herukan ja karviaisen tuholaiset
Herukanäkämäpunkki vioittaa silmuja. Saastuneet silmut turpoavat pallomaisiksi eivätkä avaudu normaalisti. Keväällä pensas voi näyttää laikukkaalta, koska osa silmuista jää avautumatta ja kukka- sekä lehtikasvu estyy.
Äkämäpunkki voi levittää suonenkatotautia. Siksi turvonneisiin silmuihin pitää suhtautua vakavasti, etenkin mustaherukalla.
Tee punkkisyyni kevättalvella tai varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista. Kerää yksittäiset pallomaiset silmut pois ja hävitä ne suljetussa pussissa. Jos äkämäsilmuja on paljon, poista koko oksa.
Jos koko pensas on pahasti saastunut tai siinä epäillään suonenkatotautia, pensas kannattaa poistaa kokonaan. Uudet taimet hankitaan terveinä ja tarkastettuina. Uutta herukkaa ei kannata istuttaa aivan saastuneen pensaan viereen.
Karviaiskoisa
Karviaiskoisan toukka syö marjoja sisältä ja kutoo niitä yhteen. Vioittuneet marjat voivat näyttää epäsiisteiltä, kuivua tai varista.
Kotipuutarhassa torjunta perustuu vioittuneiden marjojen keräämiseen mahdollisimman varhain. Poimi toukkaiset ja yhteen kudotut marjat pois ennen kuin toukat ehtivät kehittyä pidemmälle. Hävitä vioittuneet marjat suljetussa pussissa sekajätteen mukana tai kunnan jäteohjeen mukaisesti.
Tarkkailu kannattaa aloittaa raakilevaiheessa. Mitä aikaisemmin vioittuneet marjat poistetaan, sitä paremmin seuraavan vuoden tuholaispainetta voidaan vähentää.
Ojukepistiäinen
Ojukepistiäisen toukka elää marjanraakileessa ja voi muuttaa raakileen kulmikkaaksi. Toukka on pieni, vaalean harmaanvihreä ja ruskeapäinen.
Vioittuneet raakileet poistetaan heti, kun niitä huomataan. Kerääminen vähentää tuholaisen lisääntymistä ja seuraavan vuoden vioitusriskiä. Pienessä kotipuutarhassa käsin poistaminen on usein käyttökelpoisin torjuntatapa.
Tarkkaile pensaita erityisesti silloin, jos edellisvuonna on näkynyt vioittuneita raakileita. Poista epämuotoiset ja toukkaiset raakileet pensaan alta ja oksista. Niitä ei jätetä maahan eikä kompostoida pensaan vieressä.
Herukanversosääski
Herukanversosääski vioittaa nuoria versoja. Aikuinen sääski munii versoihin, ja valkoiset tai punertavat toukat imevät kasvinesteitä. Vioitus näkyy uuden versokasvun sykeröitymisenä, epämuotoisuutena ja kasvun heikkenemisenä.
Herukanversosääskellä voi olla useita sukupolvia kesässä. Ensimmäisiä oireita seurataan alkukesästä, ja tarkkailua jatketaan loppukesään.
Poista voimakkaasti vioittuneet versonosat. Leikkaa vioitus terveeseen kohtaan asti ja hävitä leikkuujäte suljetussa pussissa. Pidä pensas ilmavana, jotta uusi kasvu ei jää tiheäksi ja kosteaksi.
Vältä tarpeetonta torjunta-aineiden käyttöä, jotta pensaan luontaiset hyötyeliöt säilyvät. Esimerkiksi petoluteet ja muut hyötyhyönteiset voivat vähentää herukanversosääsken ja muiden tuholaisten määrää luonnollisesti. Laajavaikutteiset torjunta-aineet voivat samalla heikentää myös hyötyeliöiden toimintaa.
Dimetoaattia ei suositella herukanversosääsken torjuntaan kotipuutarhassa. Jos torjunta-ainetta harkitaan, tarkista aina Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä, että valmiste on hyväksytty kyseiselle kasville ja käyttökohteelle. Noudata käyttöohjetta, varoaikoja ja käyttörajoituksia.
Kirvat
Kirvat aiheuttavat imentävioitusta. Lehdet käpristyvät, nuoret versot voivat sykeröityä ja lehtien alapinnoilla näkyy pieniä vihreitä, punertavia tai tummia hyönteisiä. Punaherukalla vioitus voi näkyä lehdissä punertavina kohoumina.
Kirvat lisääntyvät nopeasti, joten pensaita kannattaa tarkkailla jo alkukesästä. Pieniä määriä voi poistaa käsin tai huuhdella voimakkaalla vesisuihkulla lehtien alapinnoilta. Pahasti vioittuneet versonkärjet voi leikata pois.
Leppäpirkot, kukkakärpästen toukat ja muut petohyönteiset hillitsevät kirvoja luonnostaan. Siksi torjunta-aineita ei käytetä varmuuden vuoksi. Laajavaikutteinen torjunta voi hävittää myös hyötyhyönteisiä ja pahentaa tilannetta myöhemmin.
Muista! Kasvinsuojelutarkoitukseen saa käyttää vain hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita, ja valmisteen käyttökohde pitää tarkistaa ennen käyttöä.
Karviaispistiäiset
Karviaispistiäisten toukat syövät herukoiden ja karviaisten lehtiä. Toukat ovat usein vihreitä ja mustapilkkuisia. Pahimmillaan karviaispistiäiset voivat kaluta pensaan lähes lehdettömäksi muutamassa päivässä. Ne aloittavat syönnin usein pensaan sisäosista, minkä vuoksi vioitus voi jäädä huomaamatta, kunnes lehtiä on jo syöty runsaasti.
Tarkkaile pensaiden sisäosia alkukesästä lähtien. Käännä lehtiä ja etsi toukkia lehtien alapinnoilta. Pienessä kotipuutarhassa tehokkain ensitoimi on toukkien kerääminen käsin.
Toimi heti, kun toukkia näkyy. Karviaispistiäiset voivat syödä pensaan lehdet nopeasti, ja paljaaksi kaluttu pensas menettää yhteyttävää lehtipintaa. Se heikentää kasvua ja satoa.
Tarkkailua jatketaan kesän aikana, koska pistiäisillä voi olla useampi sukupolvi. Jos vioitus on ollut voimakasta, seuraavana keväänä tarkastukset aloitetaan erityisen aikaisin.
Herukkakoi
Herukkakoin toukka vioittaa silmuja ja raakileita. Vioitus voi näkyä heikkona kukintana, raakileiden varisemisena ja yksittäisten marjojen vioittumisena.
Tarkkaile silmuja ja raakileita keväällä. Poista vioittuneet silmut, versot ja raakileet mahdollisuuksien mukaan. Kerää varisseet ja vioittuneet kasvinosat pois pensaan alta.
Varhaiskevätruiskutusta ei pidä neuvoa yleisohjeena ilman hyväksyttyä valmistetta ja käyttökohdetta. Jos torjunta-ainetta harkitaan, käytetään ainoastaan valmistetta, joka on hyväksytty kyseiselle kasville ja kyseiseen tuholaiseen. Noudata käyttöohjetta, varoaikaa ja rajoituksia.
Voiko kyse olla ravinnepuutoksesta?
Kaikki lehtien kellastuminen, punertuminen tai sadon heikkeneminen ei johdu taudista tai tuholaisesta. Syynä voi olla myös kasvupaikan ongelma, kuivuus, liika märkyys, maan pH tai ravinnepuutos.
- Kaliumin puute voi näkyä lehtien kuihtumisena ja punertumisena. Marjat voivat jäädä pieniksi ja maku heikentyä.
- Fosforin puute voi muuttaa lehtiä sinipunertaviksi, heikentää kasvua ja vähentää satoa.
- Magnesiumin puute voi aiheuttaa lehtien kellastumista tai punertumista ja ennenaikaista varisemista.
- Mangaanin puute voi näkyä kellastumisena ja laikkuina.
- Raudan puute vaalentaa ja kellastuttaa kasvinosia.
- Sinkin puute voi pienentää lehtiä ja marjoja sekä heikentää satoa.
- Typen puute hidastaa kasvua. Lehdet jäävät vaaleanvihreiksi ja marjat pieniksi.
Ravinnepuutoksia ei kannata korjata arvaamalla. Jos oire toistuu, selvitä kasvupaikan pH ja ravinnetilanne maa-analyysillä. Liiallinen lannoitus voi lisätä rehevää kasvua, altistaa pensasta taudeille ja heikentää talvenkestävyyttä.
Ohje
Näin pidät herukat ja karviaiset terveinä
- Käytä terveitä ja tarkastettuja taimia. Älä ota pistokkaita pensaasta, jossa on pallomaisia silmuja, virustautiin viittaavia oireita tai toistuvia kasvuhäiriöitä.
- Valitse kasvupaikka, jossa ilma kiertää ja maa läpäisee vettä. Herukat ja karviaiset kärsivät tiheästä, kosteana pysyvästä kasvustosta.
- Leikkaa pensaita säännöllisesti. Poista vanhimpia, vioittuneita ja maata vasten painuvia oksia. Ilmava pensas kuivuu nopeammin sateen jälkeen ja on helpompi tarkastaa.
- Kerää sairaat lehdet, vioittuneet marjat ja pahasti saastuneet kasvinosat pois. Älä jätä niitä pensaan alle. Voimakkaasti saastunut kasvijäte hävitetään suljetussa pussissa sekajätteen mukana tai oman kunnan jäteohjeen mukaan.
- Tarkkaile pensaita kasvukauden aikana. Monet tuholaiset, kuten karviaispistiäiset ja kirvat, on helpointa saada kuriin silloin, kun niitä on vielä vähän.
- Vältä tarpeetonta torjunta-aineiden käyttöä. Säästä leppäpirkot, kukkakärpäset, petoluteet ja muut hyötyeliöt. Jos kasvinsuojeluainetta tarvitaan, tarkista hyväksytty valmiste, käyttökohde ja käyttörajoitukset Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.
Jos epäilet lainsäädännössä säädeltyä karanteenituhoojaa, älä torju sitä omatoimisesti. Ota kuva ja ilmoita havainnosta Ruokavirastoon.
Lue lisää:
Puutarhaa uhkaavien tuholaisten ja tautien torjunta
Asiantuntija vastaa: Mistä johtuu puna- ja mustaherukoiden sienitaudit?
Lähteet:
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, kasvinsuojeluaineet ja kasvinsuojeluainerekisteri
Ruokavirasto, kasvitaudit ja tuholaiset sekä kotipuutarhurin kasvinterveysohjeet
Luonnonvarakeskus, herukan kasvintuhoojia koskevat julkaisut ja ohjeaineistot
Puutarhaliiton ja Kasvinsuojeluseuran kasvintuhoojia koskevat yleisohjeet
Martat, puutarhajätteen kompostointi ja puutarhan hoito-ohjeet
PS. Keskustele puutarhan taudeista Puutarha.netissä
Etkö tunnista pensaasi oireita? Puutarha.netin Keskustelupalstalla keskustellaan aktiivisesti herukoiden, karviaisten ja muiden hyötykasvien taudeista sekä tuholaisista. Voit kysyä neuvoja, jakaa kuvia ja lukea muiden kokemuksia. Puutarha.netin Keskustelupalstalla käydään aktiivisesti keskustelua myös puutarhan taudeista ja tuholaisista. Lue keskusteluita ja osallistu keskusteluun!
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat