Kevätaurinko voi kuivattaa havut ja alppiruusut – muista suojaus ajoissa

Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, erityisesti ikivihreät kasvit, kuten havut ja alppiruusut, alkavat haihduttaa vettä lehtiensä tai neulastensa kautta. Jos maa on vielä jäässä, juuristo ei pysty ottamaan riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi voi kuivua. (Kuva: Pixabay)
Aurinko alkaa kevättalvella jo mukavasti lämmittää poskia, mutta puutarhan ikivihreille kasveille lisääntyvä auringonpaiste voi merkitä kuivumisriskiä. Kun neulaset ja lehdet lämpenevät ja alkavat haihduttaa vettä maan ollessa vielä jäässä, kasvi ei saa juurillaan riittävästi vettä menetetyn kosteuden tilalle. Erityisesti nuoret havut ja alppiruusut voivat siksi tarvita suojaa kevätauringolta.
Kevätsuojausta tarvitaan erityisesti nuorille ja vasta istutetuille ikivihreille kasveille. Kun kasvi on juurtunut kunnolla, kuivumisriski yleensä pienenee. Aurinkoisella ja tuulisella kasvupaikalla suojaustarve voi kuitenkin jatkua pidempään. Suojat voi asentaa jo syksyllä tai viimeistään kevättalvella ennen voimakkaimpia aurinkoisia päiviä.
Suojamateriaalin pitää päästää ilmaa läpi, jotta kasvi ei lämpene suojan sisällä liikaa. Muovi ja muut umpinaiset materiaalit eivät sovellu kevätsuojaukseen. Varjostusverkkoa tai -kangasta ei myöskään tarvitse kietoa tiukasti kasvin ympärille, vaan sen voi asentaa esimerkiksi keppien tai kehikon varaan. Matalia kasveja voi suojata myös ilmavasti havunoksilla ja lumella.
Suojat poistetaan, kun maa on sulanut ja kasvin juuristo pystyy jälleen ottamaan vettä. Sopiva ajankohta vaihtelee vuosittain ja kasvupaikan mukaan.
Vinkki: Juuristoalueen sulamista voi tarvittaessa jouduttaa varovasti haalealla vedellä. Erityisesti alppiruusujen juuristo on melko pinnallinen. Sulattamisen kanssa ei kuitenkaan kannata kiirehtiä voimakkaasti, sillä liian aikaisin kasvuun herännyt kasvi voi kärsiä myöhemmistä pakkasista.

Arkoja keväiselle kuivumiselle ovat nuorina taimina muun muassa lännenpihta (Abies amabilis), puksipuut (Buxus), pilarikatajat (Juniperus communis f. suecica), laakakatajat (Juniperus horizontalis), mahonia (Mahonia aquifolium), valkokuusi (Picea glauca), kartiovalkokuusi (Picea glauca ’Conica’), douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), marjakuuset (Taxus), tuijat (Thuja) ja hemlokit (Tsuga).

Kevätsuojauksessa ajoitus ratkaisee
Kevätauringon aiheuttamat vauriot näkyvät usein vasta myöhemmin neulasten tai lehtien ruskettumisena. Siksi suojaus kannattaa tehdä ennakkoon, kun maa on vielä jäässä ja aurinko alkaa jo lämmittää. Kevään edetessä seuraa maan sulamista ja kasvien kuntoa. Kun juuristo saa jälleen vettä, varjostussuojat voidaan poistaa ja kasvit pääsevät aloittamaan uuden kasvukauden.











