Milloin avojuuriset taimet istutetaan?

Avojuuriset taimet istutetaan lepotilaisina: keväällä mahdollisimman aikaisin maan sulettua ennen kasvun käynnistymistä tai syksyllä kasvun päätyttyä. Tarkka istutusaika vaihtelee sääolojen, kasvupaikan ja kasvilajin mukaan.

Puuvartisilla kasveilla pihaan saadaan korkeuseroja ja rytmiä läpi vuoden. Pihan mielenkiintoisuus lisääntyy. Kasveilla voidaan myös liittää rakennuksia ympäröivään luontoon ja pehmentää erilaisia rakenteita ja kulmia.

Puuvartisten kasvien valinnassa kiinnitetään huomiota mm. valon määrään, maaperän laatuun ja kosteusoloihin. Varjoon ei istuteta paahteisen paikan kasvia, eikä kosteaan maahan sovi kuivaa ja hiekkapitoista maata suosiva kasvi. Kasvin lopullinen koko on tiedettävä, jotta sille osataan varata riittävästi kasvutilaa: pieneen pihaan ei istuteta terijoensalavaa (Salix fragilis ’Bullata’), jonka latvus kasvaa jopa 12–15 metriä leveäksi!

Puuvartisille kasveille on määritelty menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejakoon vaikuttavat mm. kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Puuvartiset koristepensaat ovat yleensä helppohoitoisia ja toimivat mainioina näkösuojina ja tilanjakajina. Pensaita voi käyttää yksittäisinä koristepensaina, leikattuina aitoina tai vapaasti kasvavina aidanteina. Kauniisti kukkivia pensaita kannattaa istuttaa lähelle oleskelualuetta. Monilla pensailla on komeat syysvärit, joten niistä on iloa pitkälle syksyyn saakka. Vaikka lehdet varisevatkin talveksi, tarjoaa tuuhea pensas suojaa myös talvella keräten päälleen kauniin lumikuorrutuksen.

Pihaan kannattaa istuttaa myös havuja. Ne luovat ilmeeseen vaihtelua sekä näyttävyyttä. Havuja arvostaa etenkin talvella, lehtipuiden ja pensaiden ollessa lehdettömiä.

Hyötykasveina löytyvät mm. herukat, pensasmustikat ja tyrnit.

Kasvien taimikoko valitaan tilanteen mukaan, leikattava aita voidaan istuttaa 1-versoisista piiskataimista tai 2-versoisista haaroittuneista aitataimista tai käyttää suurempia pensastaimia, joista vapaasti kasvava aidanne usein istutetaan ja joita käytetään myös pensasryhmiä tai yksittäisiä pensaita istutettaessa.

Taimet säilytetään juuret muovilla suojattuna tai maassa valeistutuksessa, juuret mullalla peitettynä. Juuret eivät saa kuivua missään vaiheessa. Ennen istutusta taimet upotetaan vesiämpäriin muutamaksi tunniksi. Istutus tehdään heti tämän jälkeen. Kasvualustan syvyydelle on olemassa ohjeet, joita tosiaan kannattaa noudattaa.

Pensaille kaivetaan vähintään 50 cm ja puille vähintään 80 cm syvä kuoppa, leveyttä kuopalla saa olla enemmänkin, koska kasvin juuret leviävät sivusuunnassakin. Kaivettu kuoppa täytetään vedellä, jonka annetaan imeytyä pohjamaahan. Tämän jälkeen kuoppa täytetään peruskalkitulla ja -lannoitetulla kasvualustalla, kyseisen kasvin vaatimukset huomioiden.

Astiataimesta poistetaan ruukku tai muu poistettava pakkaus varovasti. Juuripaakku pyritään säilyttämään ehjänä, mutta voimakkaasti paakkua kiertäviä juuria voidaan tarvittaessa avata tai katkaista muutamasta kohdasta, jotta ne pääsevät kasvamaan ympäröivään maahan.

Istutussyvyys määräytyy kasvilajin mukaan. Useimmat puut ja pensaat istutetaan suunnilleen entiseen kasvusyvyyteen, mutta esimerkiksi herukoilla, ruusuilla ja kärhöillä on omat istutussyvyysohjeensa.

Istutuskastelu on kasville erityisen tärkeää: sillä saadaan tiivistettyä uusi kasvualusta juurten ympärille ja varmistetaan hyvä juurtuminen. Maata voi vielä kevyesti polkea, jotta juuristo varmasti saa kosketuksen multaan, mutta varo rikkomasta paakkua ja vahingoittamasta juurenniskaa. Sopivasti tiivistetty taimi ei irtoa maasta varovasti vetämällä.

Istutusetäisyydet riippuvat kasvin leveydestä ja halutusta peittävyydestä.

Paljasjuurisille pensastaimille tehdään yleensä istutusleikkaus, joka edistää haaroittumista ja tasapainottaa juuriston ja versoston suhdetta. Leikkaustapa riippuu kasvilajista ja taimen rakenteesta. Istutusleikkaus tehdään keväällä ennen silmujen kasvun käynnistymistä; syksyllä istutetut taimet leikataan tarvittaessa seuraavana keväänä. Hyvin haaroittuneita astiataimia ei yleensä tarvitse istutusleikata.

Istutettuja taimia kastellaan säännöllisesti koko juurtumisen ajan. Kastelutarve riippuu säästä, maalajista, taimen koosta ja kasvupaikasta. Kuivina ja tuulisina jaksoina kastelutarve lisääntyy. Vettä annetaan kerralla riittävästi niin, että koko juuristoalue kastuu, ja maan kosteutta seurataan kastelukertojen välillä. Toistuva vähäinen pintakastelu ei yleensä kastele maata riittävän syvältä.

Kastelun helpottamiseksi kasvin tyvelle voi jättää kastelusyvennyksen. Syksyllä taimen tyvelle ei saa muodostua vettä keräävää painannetta, sillä seisova vesi ja talviaikainen märkyys voivat vaurioittaa monia puuvartisia kasveja.