Ajankohtaista

Yli puolen vuosisadan mittainen tutkimus osoittaa, kuinka Evolle palanneet majavat ovat rikastuttaneet alueen elinympäristöjä. Tulokset korostavat niiden merkittävää asemaa ekosysteemin muokkaajina, jotka luovat edellytyksiä monipuolisemmalle lajistolle.

Kotimaisia tuorekurkkuja on ollut ajoittain niukasti saatavilla, mutta tilanne on pian normalisoitumassa. Samaan aikaan leivän päälle voi valita runsaasti muita sesongin kasviksia.

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan luonnossa vietetty aika auttaa ihmisiä hahmottamaan, mikä elämässä on todella tärkeää. Ajan viettäminen luontoympäristössä auttaa ihmisiä tunnistamaan, mikä heidän elämässään on merkityksellistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.

Sää vaihteli eri puolilla maata, mutta alkukesän runsaat sateet heikensivät sadon ennusteita lähes kaikkialla. Yli puolet viljelijöistä arvioi satonäkymien jäävän hieman tavanomaista heikommiksi. Taloudellinen epävarmuus ja huoli maatalouden kannattavuudesta lisäävät epävarmuutta erityisesti pienillä tiloilla, joissa lopettamista pohditaan yhä useammin.

Nyt on kotimaisen avomaankurkun paras sesonki. Tämä kasvihuonekurkun napakka ja aromikas sukulainen on kuitenkin herkkä väärälle käsittelylle: kylmä veto, väärä kuljetuslämpötila tai epäoptimaalinen säilytys voivat heikentää sen laatua. Kun viljely, kuljetus ja säilytys onnistuvat, päätyy pöytään raikas kesäherkku, jota suomalaiset rakastavat syödä sellaisenaan tai kesäruokien osana aina pitkälle syksyyn asti.

Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että METSO-ohjelmaa jatketaan ja kehitetään osana Suomen luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Ohjelma toimii vapaaehtoisena ja kohdennettuna työkaluna, joka tuo konkreettisia tuloksia arvokkaiden metsäluontokohteiden suojelussa.

Euroopan komissio on julkaissut EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2040. Suomen metsäteollisuus suhtautuu kunnianhimoisiin linjauksiin varovaisen optimistisesti. Tärkeintä on kohdistaa toimet fossiilisten päästöjen vähentämiseen sekä edistää ratkaisuja, kuten metsäpohjaista biotaloutta.

Etelä-Suomessa saarnipuita vaivaa vakava sienitauti, saarnensurma, joka heikentää puiden elinvoimaa ja voi johtaa jopa niiden kuolemaan. Uhkaa lisää myös maailmanlaajuisesti levinnyt saarnituholainen, nilaa syövä hyönteinen, joka on tuhonnut saarnimetsiä erityisesti Pohjois-Amerikassa. Turun yliopiston tutkijat tutkivat parhaillaan, millaisia luonnollisia puolustuskeinoja saarnipuut pystyvät kehittämään sekä sieni-infektioita että hyönteistuhoja vastaan.

Kotimaisia pensaspapuja saa vain lyhyen hetken loppukesästä, elokuun lopusta syyskuun alkuun. Ne ovat parhaimmillaan tuoreina juuri nyt, jolloin maku on raikkaimmillaan. Suomessa pensaspapua viljellään melko pienellä alalla, mutta sen laatu ja aromi erottuvat edukseen. Käytännössä artesaaniviljelyn tavoin tuotetut pavut kerätään käsin huolellisesti, valikoiden vain sopivan kokoiset ja tasalaatuiset yksilöt kuluttajien iloksi.

Varjotupsukoi (Mompha terminella) on uhanalainen mikroperhonen, joka elää ainoastaan harvinaisella pikkuvelholehdellä (Circaea alpina), jota kutsutaan myös yövarjon lumoojaksi. Pikkuvelholehti on itsepölytteinen kasvi, jonka luontaisia kasvupaikkoja ovat lähdekorvet sekä rehevät kosteat lehdot ja korpinorot. Metsien avohakkuut ja ojitukset ovat hävittäneet monia sen esiintymispaikkoja, mikä on pirstonut elinympäristöjä ja heikentänyt samalla varjotupsukoin selviytymistä.