• Etusivu
  • Hoitotyöt

Syysistutukset kannattaa tehdä nyt

Tiina Painokallio
Päivitetty 13.03.2025
20238_60088.jpg

Havukasveille ja perennoille on hyvä juurtuminen ennen talvea erityisen tärkeää, joten ne on syytä istuttaa syyskuun puoleenväliin mennessä. (Kuva: Adobe Stock)

Kesän vaihtuessa syksyyn voi puutarhuri jo kääntää katseensa ensi kevättä kohti. Syksy on hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja pihaan. Lehtipuita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Etelässä maa on sula yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin.

Arkojen kasvien, menestymisensä äärirajoilla olevien sekä jaloruusujen ja alppiruusujen istuttaminen kannattaa jättää kevääseen. Maa kunnostetaan ennen istutusta samalla tavalla kuin keväälläkin. Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0–6.5. Maan pH-luvun saa selville teettämällä maa-analyysin.

Maanparannus syysistutuksia varten

Puutarhamyymälästä voi kysellä pH-liuskoja, joiden avulla saa selville suuntaa antavan pH-luvun. Syksyllä istutettaessa lannoitetaan vähätyppisillä tai typettömillä lannoitteilla. Voimakas typpilannoitus ylläpitää kasvua ja hidastaa kasvin tuleentumista eli talvilepoon siirtymistä. Istutuskuoppa pensaita varten kaivetaan 60–80 cm syvyiseksi ja puita varten 100–120 cm syvyiseksi. Savisella pihamaalla on syytä parantaa maata. Ellei tätä ole mahdollisuutta tehdä koko pihan alueella, voi istutuskuopan ympärillä olevaa maata parantaa.

Savista maata voi parantaa sekoittamalla maahan hiekkaa. Maanparannusaineet sekoitetaan isommalle alalle kuin istutuskuopan alueelle. Vain istutuskuoppaan sekoitettassa voi käydä niin, että kasvi ei lähdekään kunnolla kasvamaan, juurten pysytellessä paremmassa maassa istutuskuopan alueella. Heikosti haaroittuneet pensaiden taimet voivat tarvita leikkausta haaroittuakseen. Istutusleikkaus syksyllä istutettavilla taimilla jätetään ensi kevääseen.

Lisää maanparannuksesta.

Perennojen jakaminen syksyllä

Perennamaata voi uudistaa syksyllä jakamalla perennoja. Syksyllä jaetaan kevään ja alkukesän kukkijoita, joiden kukinta häiriintyisi keväällä jaettaessa, kuten kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale) ja saksankurjenmiekka (Iris germanica). Kuunliljat (Hosta) voidaan jakaa keväällä tai näin alkusyksyllä. Pioni (Paeonia) pitää kasvurauhasta, mutta jos sitä on tarve jakaa tai siirtää, voi sen tehdä nyt.

<p data-block-key="ar9n2">Syksyn maanparannus takaa vahvan kasvun keväällä – huolehdi istutusalueen kunnosta ajoissa. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Syksyn maanparannus takaa vahvan kasvun keväällä – huolehdi istutusalueen kunnosta ajoissa. (Kuva: Adobe Stock)

Sipulikukkien istuttaminen

Sipulikukkien istutusaika on syksyllä. Hyasintit ja narsissien sipulit istutetaan syyskuussa. Tulppaanit ja pienet sipulikukat ehtivät vielä lokakuussakin. Krookuksilla saattaa esiintyä kukintahäiriöitä myöhäisestä istutusajankohdasta johtuen, joten hyvän juurtumisen varmistamiseksi ne on hyvä istuttaa jo syyskuussa.

Sipulikukat ovat näyttäviä isoina ryhminä. Niillä saa väriä myöhään keväällä lehteen puhkeavien pensaiden kuten pensashanhikin ja syyshortensian ympärille. Sipulikukkia voi istuttaa nurmikollekin, mutta keväällä kukkien lakastuttua on maltettava antaa lehtien lakastua rauhassa, vaikka tekisikin mieli katkaista lehdet nurmikkoa leikatessa.

<p data-block-key="6ykjp">Sipulit viihtyvät parhaiten hiekansekaisessa mullassa. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Sipulit viihtyvät parhaiten hiekansekaisessa mullassa. (Kuva: Adobe Stock)

Istutusmultaan ei tarvitse sekoittaa lannoitteita, sillä ensimmäisenä vuonna sipulikukat kukkivat sipuliin varastoimansa ravinnon turvin. Sopiva istutussyvyys on 2–3 kertaa sipulin koko. Mitä tiheämpään sipulit istuttaa, sen näyttävämmän ryhmästä saa.

Narsissit voi istuttaa 10–15 sentin välein, tulppaanit 10 cm ja pikkusipulit 5 cm välein. Syksyllä maa on yleensä niin kosteaa, ettei ole tarvetta kastella. Jos istuttaa sipulit esim. räystään alle, voi juurtumisen edistämiseksi kastelu olla tarpeen. Jos joku kasvi näyttää kasvavan pihassa väärässä paikassa, voi sen siirtää uuteen paikkaan kasvin siirtyessä lepotilaan. Juuripaakku kaivetaan mahdollisimman suureksi ja se pyritään siirtämään kokonaisena uuteen paikkaan.

Lue lisää sipulikukkien istuttamisesta

Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

202312_83343.jpg
Amppeli säästää tilaa
Amppeliin istuttaminen ei poikkea tavalliseen, lattialla seisovaan ruukkuun istuttamisesta. Laita amppelin pohjalle ruukun palasia tai kevytsoraa salaojitukseksi. Lisää multa ja istuta siihen haluamasi kasvit. Kun istutat amppeliin useampia lajeja varmista, että niillä on samat ympäristö- ja kasteluvaatimukset.
Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
202211_80117.jpg
Mikä kuvassa oleva kukka on? Asiantuntija vastaa
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
20216_71402.jpg
Pihasyreeni (S. Vulgaris)
Pihasyreeniä (Syringa vulgaris) on kasvatettu suomalaisissa puutarhoissa vuodesta 1728 lähtien, jolloin ensimmäiset taimet tuotiin Turkuun Tukholmasta. Niitä istutettiin parikymmentä vuotta myöhemmin Suomenlinnaan Helsinkiin, ja 1900-luvulle tultaessa pihasyreeni oli yleisin koristepensaamme.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton