Piha kuntoon OSA 2/6: Nyt siistitään pihan pensaat

Aloitetaan taas kasvupaikasta. Pensaiden sijoittelussa kannattaa huomioida rakennuksen perustukset, kuivatusrakenteet ja maanalaiset putket. Suurikokoisia tai voimakasjuurisia pensaita ei kannata sijoittaa aivan rakennuksen seinustalle tai suoraan putkilinjojen päälle. Riittävä etäisyys helpottaa myös salaojien ja muiden rakenteiden tarkastamista ja huoltoa.

Rakennuksen seinustalla tiheä kasvillisuus voi hidastaa seinän ja sokkelin kuivumista sateen jälkeen sekä vaikeuttaa rakenteiden kunnon seuraamista. Siksi rakennuksen vierusta kannattaa pitää riittävän avoimena.

Ovatko kaikki pensaat sopivissa paikoissa? Täyttääkö paikka pensaan kasvupaikkatoiveet valon määrän ja kosteuden suhteen? Jos voit esimerkiksi harventaa kasvustoa tai siirtää liian lähellä kasvavan yksilön toiseen paikkaan, pensaasi kiittävät. Jos ruohonleikkurilla on hankala päästä pensaan ympärille, juurialueen voi rajata nurmikosta ja kattaa esimerkiksi hakkeella tai istuttaa siihen kasvupaikalle sopivia maanpeitekasveja.

Usein jo pienikin harvennus parantaa pensaiden kasvua ja tekee koko pihasta huolitellumman näköisen. Samalla myös rikkaruohojen kitkeminen ja pensaiden hoito helpottuvat.

Siisti pensaat poistamalla kuolleet, vaurioituneet ja selvästi huonokuntoiset oksat. Vanhoja oksia voidaan harventaa maata myöten sellaisilta pensaslajeilta, jotka uusiutuvat hyvin tyveltä. Leikkaustapa kannattaa aina sovittaa kasvilajiin, sillä kaikki pensaat eivät hyödy samanlaisesta leikkauksesta.

Esimerkiksi hake pensaiden juurilla pitää pintaa pidempään siistinä. Kate myös auttaa säilyttämään kosteutta maassa ja vähentää rikkakasvien kasvua. Samalla pensasryhmät näyttävät viimeistellymmiltä ilman jatkuvaa kitkemistä.

Kasvualustan kunnostuksen yhteydessä arvioidaan myös lannoituksen ja kalkituksen tarve. Ravinteita lisätään kasvilajin ja kasvualustan tarpeen mukaan, ja lannoituksessa noudatetaan valmisteen annosteluohjetta. Kalkituksen tarve riippuu sekä kasvista että maan happamuudesta. Happaman maan kasveja, kuten alppiruusuja, ei kalkita. Liiallista typpilannoitusta kannattaa välttää, sillä se voi kasvattaa runsaasti versoja kukinnan tai sadon kustannuksella.

Lehtipensaita voidaan nuorentaa harventamalla vanhimpia oksia tai joillekin lajeille sopivalla alasleikkauksella. Harvennuksessa vanhimpia oksia poistetaan vähitellen tyvestä, jolloin pensas uusiutuu säilyttäen samalla muotonsa. Alasleikkauksessa kasvusto leikataan voimakkaasti alas, ja menetelmä sopii vain sellaisille pensaslajeille, jotka uusiutuvat hyvin tyveltä. Hyväkuntoista ja lajilleen tyypillisesti kasvavaa pensasta ei tarvitse leikata vain leikkaamisen vuoksi.

Moni vanha pensas alkaa vuosien mittaan harventua keskeltä tai kasvattaa runsaasti vanhaa puuainesta. Säännöllinen harvennus pitää pensaan ilmavana ja auttaa säilyttämään sen luonnollisen kasvutavan.

Leikkausajankohta riippuu pensaslajista ja siitä, milloin ja minkä ikäisillä versoilla se kukkii. Monet pensaat voidaan harventaa varhain keväällä ennen kasvun käynnistymistä. Edellisen vuoden versoilla keväällä tai alkukesällä kukkivia pensaita voidaan leikata kukinnan jälkeen, jolloin saman vuoden kukintaa ei menetetä. Voimakas alasleikkaus tehdään sitä kestävälle lajille yleensä varhain keväällä.

Muotoon leikattavaa pensasaitaa hoidetaan kasvilajin ja kasvunopeuden mukaan. Aita muotoillaan yleensä hieman ylöspäin kapenevaksi, jotta valo pääsee myös kasvuston alaosiin ja aita säilyy tuuheana tyvestä asti.

Havukasvien ja alppiruusujen leikkaamisessa noudatetaan lajikohtaisia ohjeita. Niistä poistetaan tarvittaessa kuolleita ja vaurioituneita osia, mutta voimakasta leikkausta ei pidä tehdä samalla yleisohjeella kuin hyvin tyveltä uusiutuville lehtipensaille.

Marjapensaiden leikkaustarve riippuu lajista, pensaan iästä ja kasvukunnosta. Herukoiden leikkaaminen aloitetaan yleensä muutaman vuoden ikäisistä pensaista. Kuolleet, huonokuntoiset ja maahan lamoavat oksat poistetaan, ja vanhaa pensasta harvennetaan vähitellen poistamalla vanhimpia versoja maata myöten. Herukoita voidaan leikata keväällä ennen silmujen puhkeamista tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen.

Karviaista leikataan yleensä maltillisesti poistamalla vanhimpia, huonokuntoisia, vaurioituneita tai maahan painuvia oksia. Voimakas leikkaus ei yleensä ole tarpeen.

Kesävadelman versot tuottavat satoa toisena kasvuvuotenaan. Sadon tuottaneet versot poistetaan maata myöten sadonkorjuun jälkeen tai viimeistään seuraavana keväänä. Samalla kasvustosta voidaan poistaa heikot ja vaurioituneet versot.

Marjapensaiden sopiva leikkaustapa kannattaa siis valita kasvilajin mukaan. Kohtuullinen harvennus parantaa kasvuston valoisuutta ja ilmankiertoa sekä helpottaa marjojen poimimista.

Lisätietoa leikkaamisesta:
Näin leikkaat omenapuun
Kuusiaidan leikkaus

Kaipaatko tontillesi lisää näkösuojaa? Haluaisitko saada perennaryhmääsi lisää korkeutta tai monimuotoisuutta? Vai kaipaisitko pihaan myös satoa tuottavia pensaita?

Pensaista löytyy vaihtoehtoja hyvin erilaisiin kasvupaikkoihin.

Pensailla voidaan rajata pihaa, pehmentää rakennusten linjoja ja tuoda väriä eri vuodenaikoihin. Oikein valitut pensaat tekevät pihasta myös helpommin hoidettavan kokonaisuuden.

Apua suunnittelun tueksi saat Puutarha.netin Kasvikortistosta.

Mikäli kaipaat tarkempia tietoja, niin apua voit saada myös kanssasisarilta ja -veljiltä. Lisää vinkkejä ja kokemuksia löydät myös Keskustelupalstalta.