• Etusivu
  • Materiaalit

Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee

Kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien soolotalkoot-kohteilla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.07.2021
20217_71510.jpg

Jättipalsami Impatiens glandulifera (Kuva: Pixabay)

Luonnonsuojeluliitto järjestää kaikille avoimia haitallisen vieraskasvilaji jättipalsamin kitkentätalkoita jo kolmatta kesää Jyväskylän, Mikkelin, Kuopion ja Lappeenrannan alueella. Moneen talkookohteeseen on mahdollista mennä kitkemään jättipalsamia myös osana Soolotalkoot-kesäkampanjaa, joka mahdollistaa vieraslajityöhön osallistumisen järjestettyjen tapahtumien lisäksi omalla ajalla.

Luonnonsuojeluliitto järjestää kesän aikana 2–3 kitkentätalkoot noin 50 torjuntakohteella, eli luvassa on yhteensä 100–150 tilaisuutta tehdä helppoa käytännön luonnonsuojelutyötä. Toukokuussa käynnistynyt Soolotalkoot-kesäkampanja mahdollistaa vieraslajitalkoisiin osallistumisen myös niille toiminnasta innostuneille suomalaisille, jotka eivät pysty osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin niiden sijainnin tai aikataulun vuoksi.

Luonnonsuojeluliiton 2019 lähtien kesäisin järjestämät jättipalsamitalkoot ovat onnistuneet erinomaisesti – jo yhden torjuntakesän jälkeen talkookohteilla näkyi merkittävästi vähemmän jättipalsamia. Torjuntatyön tavoitteena on poistaa haitallinen vieraskasvilaji talkookohteilta ennen kuin se ehtii tuottamaan uusia siemeniä.

Uutteraa työtä on jättipalsamin kanssa muistettava jatkaa ainakin kolmena kesänä, kunnes maassa jo olevat siemenet menettävät itämiskykynsä, muistuttaa vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.

Tämänkin jälkeen kohdetta on hyvä seurata, jotta mahdolliset yksittäisistä siemenistä itävät kasvit eivät valloita jo kertaalleen torjuttua aluetta uudelleen.

Jättipalsami on helppo tunnistaa ja sen kitkentä on mukavaa hyötyliikuntaa. "Suurin osa talkootilaisuuksiin osallistuneista on antanut positiivista palautetta ja kertonut osallistuvansa uudestaankin", mainitsee Pohjois-Savon aluekoordinaattori Juha Ahola.

Jättipalsamin siemenet (kuva: Pixabay)
Jättipalsamin siemenet (kuva: Pixabay)

Talkoissa oli viime kesänä koronasta johtuen normaalia vähemmän osallistujia, mikä on ymmärrettävää. Tänä vuonna tapahtumiin odotetaan kuitenkin aiempaa runsaammin vapaaehtoisia, mikäli alueelliset rajoitukset sallivat ulkokokoontumiset.

"Suomalaisten kiinnostus ja tietoisuus vieraslajiasioista on selkeästi kasvanut viime vuosina", kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Osin koronasta johtuen kesään on varauduttu myös sopimalla kuntien kanssa soolotalkoo-kohteista, joilla kuka tahansa voi käydä omalla ajalla kitkemässä jättipalsamia. Soolotalkoo-kohteet löytyvät Vieraslajit.fi-sivuston kampanjasivulta. Mikäli omalta pihalta löytyy haitallisia vieraskasveja, kannattaa kitkentä aloittaa sieltä.

Lue lisää:
Osallistu haitallisten vieraslajien pysäyttämiseen

Jättipalsamin kitkentätalkoot ovat Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityötä, joka toteutetaan osana VieKas LIFE -vieraslajihanketta. Hankkeen tavoitteena kasvattaa suomalaisten vieraslajitietoisuutta ja kannustaa osallistumaan vieraslajityöhön kartoittamalla tai torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja. VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun.

Kuvateksti: Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta/Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021
Kuvateksti: Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta/Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Lisätiedot:

Soolotalkoot-kampanjasivu

Haitalliset vieraslajit ja niiden torjunta:

Markus Seppälä, vieraslajiasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliitto, VieKas LIFE
puh. 044 3069 546
markus.seppala(a)sll.fi

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote 27.05.2021

Materiaalit
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20221_76597.jpg
15 kysymystä ja vastausta bokashoinnista
Bokashi on helppo ja nopea tapa tehdä ravinteikasta multaa sekä nestemäistä lannoitetta kaikista keittiön biojätteistä. Bokashi on lyhyesti sanottuna jätteiden hapattamista Bokashi-rouheen tai mikrobiliuoksen avulla hapettomassa tilassa. Bokashointi herättää kuitenkin paljon kysymyksiä, joihin vastaamme nyt.
20214_70185.jpg
Puutarhan varhaiset kukkijat turvaavat pölyttäjähyönteisten ravinnon
Perhosia, kimalaisia, auringonpaistetta. Kesäinen puutarhaunelma vaatii lentävien ystävien osalta pientä suunnittelua jo tässä vaiheessa, kun työt ulkona alkavat.
202310_61179.jpg
Hilla, lakka, suomuurain
Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Se sanonta pitää paikkansa myös tämän herkullisen marjamme kanssa; lakka eli hilla eli muurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden (Rubus) sukuun ja ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva, ruohovartinen kasvi. Kasvin nimitys vaihtelee alueittain niin, että lakasta puhutaan perinteisesti Länsi-Suomessa ja hillasta Itä-Suomessa, Lakkaa sanotaan myös suomuuraimeksi, lintiksi ja valokiksi. Nimeä käytetään niin kasvista kuin sen tuottamasta heleän oranssista, mehukkaasta marjastakin.
20166_46733.jpg
Syysmyrskyn uhreja
Vastaus: Syksyiset tuulenpuuskat ja sade- sekä raekuurotkin saattavat saada pahaa jälkeä aikaan; kuten kysyjänkin puutarhassa. Puiden repeytyneet oksat jättävät portin auki kosteudessa viihtyville tuholaisille ja taudeille - ja riivityt lehdet verottavat kasvin voimia. Etenkin raskasta satoa kantaneelle hedelmäpuulle syysmyrskyn riepotus voi olla todella rankka kokemus. Mitä kotipuutarhuri sitten voi tehdä?
201911_61426.jpg
Satokauden päätös ja talvikuun juhla
Joulukuu oli alkujaan "talvikuu". Suomessa kaikki muut kuukaudet ovatkin säilyttäneet vanhan, omakielisen asunsa, paitsi joulu, joka juontaa muinaisskandinaavisesta sanasta jól eli ruotsiksi jul. Nimenmuutos tapahtui 1600‒1700-luvulla, jolloin joulu ohitti kekrin vuoden tärkeimpänä juhlana.Joulu on ollut ilon, valon ja läheisten muistamisen juhla, jonka tavat ovat tuoneet terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia koko vuodelle.
20166_46733.jpg
Kuinka paperituotteet lajitellaan?
Voiko kaikki paperituotteet tunkea sellaisenaan kierrätykseen?Vastaus:Kaikki paperi, joka tulee postiluukusta tai -laatikosta, kelpaa paperinkeräykseen. Kaupasta hankittavat pahviset tuotepakkaukset kuuluvat puolestaan keräyskartongin joukkoon. Kaiken puhtaan ja kuivan paperimateriaalin voi siis aina kierrättää; lajittelemalla keräyspaperit oikein säästät rahaa ja luontoa!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton