Kumppanuuskasvit parantavat kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua
Kumppanuuskasvien avulla kasvimaalle syntyy tasapainoinen pienekosysteemi, jossa kasvit tukevat toistensa kasvua, torjuvat tuholaisia ja parantavat sadon makua luonnollisesti. (Kuva: Pixabay)
Kumppanuuskasveja ovat sellaiset kasvit, jotka kasvavat syystä tai toisesta erityisen hyvin vierekkäin. Syitä kasvun paranemiseen on useita; esimerkiksi typpeä sitovat palkokasvit luovuttavat typpeä muiden kasvien käyttöön ja parantavat siten niiden kasvuvoimaa. Naapurikasvi voi myös antaa tuulensuojan aremmalle kasville ja toimii näin hyvänä naapurina. Esimerkiksi maissi suojaa muita kasveja tuulelta ja tekee kasvimaan pienilmaston suotuisammaksi lämpimässä viihtyville lajeille.
Oikein valitut naapurikasvit vähentävät myös tuholaisten aiheuttamia vahinkoja. Esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvat yrtit, samettikukat ja sipuli harhauttavat tuhohyönteisiä. Kun näitä kasveja istutetaan tuholaisherkkien kasvien lähelle, niin sadon määrä ja laatu paranee.
Jotkut kasvit erittävät juurillaan aineita, jotka tappavat tuholaisia tai karkottavat niitä. Tällainen kasvi on esimerkiksi samettikukka. Sen juuristo erittää rikkipitoista ainetta, joka vaikuttaa kasvinsuojeluaineen tavoin eri kasvitauteihin ja esimerkiksi ankeroisiin. Samettikukkia kannattaa siis kasvattaa myös kasvimaalla.
Tiestikö?
Kumppanuuskasvien lisäksi kasvimaan kasvien terveyttä, satoisuutta ja makua parantaa viljelykierto.
Kumppanuuskasvit tehostavat kasvimaan luonnonmukaista viljelyä
Kumppanuuskasvien hyödyntäminen on keskeinen osa luonnonmukaista viljelyä ja ekologista kasvimaan hoitoa. Kun kasvit valitaan tukemaan toistensa kasvua, voidaan vähentää lannoituksen ja torjunta-aineiden tarvetta merkittävästi. Esimerkiksi typpeä sitovat palkokasvit, kuten herne ja pavut, parantavat maan ravinnetasapainoa luovuttamalla typpeä seuraavien kasvien käyttöön.
Samalla voimakkaasti tuoksuvat yrtit, kuten salvia ja rosmariini, hämäävät tuhohyönteisiä ja pienentävät tuholaispainetta ilman kemiallista torjuntaa. Oikein suunniteltu kasvikumppanuus vahvistaa koko viljelyalueen biologista tasapainoa.
Hyötypuutarhan hyvät ja huonot kumppanuuskasvit
Tähän taulukkoon on koottu kasveja, jotka parantavat kasvimaan sadon määrää ja laatua.
Herne
- Hyvä kumppani: porkkana, nauris, retiisi, kurkku, papu, kaali, punajuuri, kesäkurpitsa, fenkoli
- Huono kumppani: sipuli, vakosipuli, purjo, tomaatti
- Muuta: sitoo ilmasta typpeä maaperään
Kaalit
- Hyvä kumppani: peruna, pensaspavut, tilli, selleri, salvia, minttu, piparminttu, punajuuri, sipuli, rosmariini, kehäkukka, timjami, iisoppi
- Huono kumppani: mansikka, salkopapu
- Muuta: rosmariini ja salvia karkottavat kaaliperhosen
Maissi
- Hyvä kumppani: peruna, herne, pavut, kurkku, kurpitsa, auringonkukka
- Huono kumppani: tomaatti
- Muuta: ‒
Persilja
- Hyvä kumppani: tomaatti, retiisi, retikka, parsa, sipulit, porkkana
- Huono kumppani: minttu, salaatti
- Muuta: ‒
Peruna
- Hyvä kumppani: pavut, kaali, piparjuuri
- Huono kumppani: kurpitsa, kurkku, tomaatti, auringonkukka
- Muuta: ‒
Porkkana
- Hyvä kumppani: herne, pavut, tomaatti, salaatti, sipuli, purjo, ruohosipuli, valkosipuli, retiisi, salvia, rosmariini
- Huono kumppani: tilli, selleri, palsternakka
- Muuta: sipulit, rosmariini ja salvia karkottavat porkkanakärpäsiä ja samettikukka porkkanakemppejä
Punajuuri
- Hyvä kumppani: sipuli, kaali, pensaspapu, herne, fenkoli, kurkku, palsternakka, salaatti, kesäkurpitsa, sipuli, valkosipuli, salvia
- Huono kumppani: purjo, pinaatti
- Muuta: ‒
Purjo
- Hyvä kumppani: sipuli, selleri, porkkana, kaali, kurkku, mustajuuri, tomaatti
- Huono kumppani: pavut, herne, punajuuri
- Muuta: ‒
Salaatti
- Hyvä kumppani: porkkana, palsternakka, retiisi, pavut, mansikka, kurkku, tomaatti, punajuuri, mustajuuri
- Huono kumppani: persilja selleri
- Muuta: ‒
Sipuli
- Hyvä kumppani: punajuuri, kaali, porkkana, selleri, kurkku, paprika, palsternakka, kesäkurpitsa, mansikka, tomaatti, salaatti, kynteli
- Huono kumppani: herne, pavut, retiisi
- Muuta: suojaa kasvustoja homeelta
Tilli
- Hyvä kumppani: kaali, herne, punajuuri, sipulit, pavut, kurkku, salaatti
- Huono kumppani: porkkana, kumina, fenkoli, tomaatti
- Muuta: parantaa kasvua ja makua, torjuu lehtikirvoja sekä kaaliperhosia
Valkosipuli
- Hyvä kumppani: porkkana, punajuuri, tomaatti, salaatti, ruusu, vadelma, mansikka
- Huono kumppani: herne, pavut, kaali
- Muuta: torjuu tuholaisia sekä edistää kasvua ja terveyttä
Näin suunnittelet toimivan kumppanuusistutuksen kasvimaalle
Toimiva kumppanuusistutus perustuu kasvien ravinnetarpeiden, juuriston syvyyden ja kasvutavan ymmärtämiseen. Syväjuuriset kasvit, kuten porkkana ja palsternakka, hyödyntävät eri maakerroksia kuin matalajuuriset salaatit, jolloin ne eivät kilpaile keskenään ravinteista. Lisäksi korkeat kasvit, kuten maissi, voivat tarjota tuulensuojaa ja varjostusta aremmille lajeille.
Istutuksia suunniteltaessa kannattaa huomioida myös kasvien tunnetut hyvät ja huonot naapurit, jotta vältetään esimerkiksi sipulin ja herneen kaltaiset epäedulliset yhdistelmät. Huolellinen suunnittelu parantaa sadon määrää, makua ja kasvien yleistä terveyttä koko kasvukauden ajan.
Hyvä käytännön lähtökohta on yhdistää runsaasti ravinteita kuluttava kasvi ja typpeä sitova palkokasvi samaan penkkiin, jolloin maaperän ravinnekierto tehostuu luonnollisesti. Myös tuholaisten torjunta kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa: esimerkiksi sipulit, valkosipuli ja monet yrtit voidaan sijoittaa herkkien lajien väliin hajakasvustoksi.
Kasvuston ilmavuus on tärkeä osa onnistunutta kumppanuusviljelyä, sillä liian tiheä istutus lisää sienitautien riskiä. Viljelykierto täydentää kumppanuusistutusta ja ehkäisee maan köyhtymistä sekä kasvitauteja. Kun kokonaisuus suunnitellaan huolellisesti keväällä, kasvimaan hoito helpottuu ja sato pysyy tasalaatuisena koko kesän.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat