Kuivakäymäläjätteen hyötykäyttö puutarhassa
(Kuva: Biolan)
Kuivakäymälästä syntyy sekä kiinteää jätettä että nesteitä. Kuivakäymälästä tyhjennettävien kiinteiden käymäläjätteiden kompostoitumisaste ja siten jätteen jatkokäsittely vaihtelee käymälätyypeittäin.
Kompostikäymälässäon lämpöeristetty säiliö, jossa jätökset kompostoituvat jo käymälälaitteessa. Tyhjennettävä jäte on ns.puolivalmista kompostia, jota voi levittää koristekasvien katteeksi suoraan käymälästä.
Ravintokasveille annettaessa suositellaan vähintään vuoden jälkikompostointia, jotta komposti jäätyy kasalla ja samalla hygienisoituu. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä.
Kuivikekäymälöissä sekoitetaan käymäläjätteen joukkoon kuiviketta samaan tapaan kuin kompostoivissa käymälöissä, mutta jäte ei varsinaisesti kompostoidu. Tällainen jäte on ainajälkikompostoitava; kompostoinnin jälkeen käymäläjätteen voi käyttää maanparannuksessa.
Käymäläjätettä voi kompostoida puutarhajätteeseen sekoitettuna Biolan Maisemakompostori Kivessä. Ravinnepitoiset käymäläjätteet tasapainottavat hiilipitoista ja kuivaa puutarhajätekompostia. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.
Kuivakäymälöiden, joissa jätteen joukkoon ei sekoiteta kuiviketta, jätteiden kompostointi vaatii eniten vaivannäköä. Tällaisia käymälöitä ovat esimerkiksi pakastavat käymälät. Tällainen jäte on aina kompostoitava ja kompostointivaiheessa jätteen joukkoon lisätään kuiviketta. Pakastavan käymälän jätöksissä on paljon ravinnepitoista nestettä eikä sitä saa päätyä maaperään. Mökkikompostorissa on erillinen säiliö ylimääräisille nesteille.
Kaipaatko tietoa eri kompostorimalleista? Lue artikkeli Millainen on hyvä kompostori.
- Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta!
- Käymäläkompostin sopiva levitysmäärä on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m2.
- Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.
Ohje
Muista!
- Käymäläjätekompostista ei saa valua ravinteita pohjamaahan – suojaa sateelta!
- Käymäläkompostin sopiva levitysmäärä on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m2.
- Paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä.
Myös nesteissä riittää ravinteita
Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä. Molemmat ovat oivallisia typpilannoitteita puutarhassa käytettäväksi.
Virtsa on steriiliä ja sitä on turvallista käyttää lannoitukseen. Puhdasta virtsaa tulee huomattavasti enemmän kuin suotonestettä. Yksi ihminen tuottaa jo vuorokauden aikana noin 1–1,5 litraa virtsaa. Se on sama määrä mitä laimentamatonta virtsaa saa vuoden aikana levittää neliötä kohden. Eli tuhannen neliön tontille saa vuoden aikana levittää enintään. 1500 l virtsaa.
Virtsan turvallinen laimennussuhde on 1 osaa virtsaa ja 2 osaa vettä. Mitä enemmän virtsaa laimentaa sitä suurempi riski on typpihäviöille. Levitys on parasta tehdä pilvisellä säällä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Typen haihtuminen ja hajuhaitat ovat tällöin pienimmät. Laimentamattoman virtsan levityksen jälkeen lannoitettu alue kannattaa kastella huolellisesti.
Virtsaa voi siis levittää sellaisenaan tai vedellä laimennettuna esimerkiksi nurmikon, koristepensaiden ja perennojen lannoitteeksi. Keväällä peruslannoituksen yhteydessä sitä voi käyttää myös kasvimaalle, mutta kasvukaudella sitä ei tule levittää lehtivihanneksille - ja muillakin hyötykasveilla sen käyttö on lopetettava noin kuukausi ennen sadonkorjuuta. Virtsaa ei levitetä kasvillisuudelle enää syksyllä, ettei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talveen. Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kuukauden seisotusta.
Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, joten sitä tulee käyttää vain koristekasveille - ja lisäksi lannoitekäytössä suositellaan vähintään kuuden kuukauden seisotusta. Suotonesteen turvallinen laimennussuhde lannoituskäytössä on 1 osa suotonestettä ja 5 osaa vettä.
Ohje
- Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat kompostiherätteeksi. Ne kiihdyttävät kompostin toimintaa ja nesteen sisältämät ravinteet sitoutuvat syntyvään kompostimultaan.
- Sekä virtsa että suotoneste soveltuvat lannoitteeksi.
: Monivuotisille kasveille ei laiteta typpipitoista virtsaa tai suotonestettä enää loppukesästä, ettei kasvien talvehtiminen kärsi!
Käymälästä potkua puutarhaan – muista vain kompostointi ja laimennus
Ei siis haaskata ravinteikasta ainesta, vaan jälkikäsitellään ne puutarhassa hyödynnettäviksi.
Aiheeseen liittyvää
Jalokärhöjen talvisuojaus
Uutuus 2016: Biolan Puutarhan Talvisuoja
Luonnossa elää monia hassun nimisiä kasveja
Kodin tulipalo saa usein alkunsa keittiöstä: liesivahti tuo turvaa ja mielenrauhaa
Satokausi on lyhyt Kuinka chiliä säilötään?
Perinnekasvi: keltasauramo
Luetuimmat
Uusimmat