Käykö tuhoeläin roskiksellasi? Näin lopetat eläinten tuhotyöt pihalla

Kaupunkiketut ovat yleistyneet, ja niitä houkuttaa erityisesti huonosti suljettu jäteastia. Yksikin onnistunut ravintoretki saa ketun palaamaan samalle pihalle päivästä toiseen.
Aamulla pihalla roskapussit ovat revittyinä, biojätteet pitkin pihaa ja lumessa näkyy jälkiä kohti aitaa. Sotku on harmillinen, mutta paljastaa myös sen, miksi vieras viihtyy juuri sinun pihassasi: tarjolla on helppoa ruokaa. Vieras voi olla kettu, varis, supikoira tai rotta, mutta keinot ongelman lopettamiseksi ovat kaikilla samat.
Mikä käy roskiksellasi?
Kettu on yleistynyt taajamissa. Se ei kohdista huomiotaan ihmiseen, vaan ihmisen jäljiltä jäävään ravintoon ja taajamissa runsaaseen rusakkokantaan. Ihmiselle kettu ei ole vaaraksi, mutta pienille lemmikeille, kuten kaneille, kanoille, kissanpennuille tai kääpiökoirille, se voi olla. Kettujen pennut lähtevät pesän ulkopuolelle laajentamaan elinpiiriään loppukeväällä, ja siksi havainnot pihoissa lisääntyvät juuri silloin.
Supikoira on Etelä-Suomessa noussut jo kettua yleisemmäksi keskikokoiseksi petoeläimeksi. Se on opportunisti, joka syö lähes kaikkea myyristä marjoihin, raadoista tunkiojätteisiin. Supikoira on luokiteltu EU:n vieraslajiluettelossa ja Suomen vieraslajilaissa (1709/2015) haitalliseksi vieraslajiksi. Se viihtyy myös ihmisasutuksen liepeillä eikä saa missään olosuhteissa olla pihapiirin ruokavieras.
Rotat ja muut jyrsijät seuraavat ravintoa. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan rotat ovat täysin riippuvaisia ihmisen tarjoamasta tai huolimattomasti hoidetusta ruokahuollosta. Kun ruokaa ei ole tarjolla, ei myöskään rottapopulaatiota synny.
Varikset, naakat ja harakat ovat näkyvimpiä jäljen jättäjiä. Ne nostavat irtoroskat, levittävät pussien sisällön nurmikolle ja palaavat aina uudestaan, jos saalis on ollut helppo. BirdLife Suomen mukaan variskanta on Suomessa vähentynyt noin kolmanneksen 1980-luvulta, kun taas naakkakanta on samana aikana runsastunut noin kuusinkertaiseksi.
Miksi eläimet tulevat juuri sinun pihaasi?
Syy löytyy yleensä jäteastiasta, kompostista tai pihan muusta ravinnosta. Rikkinäinen kansi, liian täysi biojäteastia, avokomposti, maahan pudonneet omenat, lintujen maaruokinta ja ulos jääneet lemmikkien ruokakipot riittävät houkuttimeksi.
Ensimmäinen korjaus tehdään jäteastialle. Tukesin jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohjeen mukaan jäteastioiden kannet on pidettävä suljettuina, pesutulppien on oltava paikallaan ja kaikki jätteet on laitettava astioiden sisälle. Astioiden kunto pitää tarkistaa säännöllisesti reikien varalta.

Kannen on sulkeuduttava kokonaan. Jos astia täyttyy jatkuvasti yli, ratkaisu on suurempi astia tai tiheämpi tyhjennysväli. Biojätettä ei jätetä pussissa astian viereen, vaikka tyhjennys olisi tulossa seuraavana päivänä. Rikkinäinen astia vaihdetaan uuteen, koska rotta pääsee heikentyneestä muovista läpi.
Astia kannattaa sijoittaa avoimeen paikkaan, ei pensaiden tai korkean kasvillisuuden suojaan. Tiheä kasvusto antaa rotalle ja supikoiralle piilopaikan. Jos kettu tai supikoira on oppinut nostamaan kannen, lukittava kansi tai kannen painotus voi katkaista kierteen nopeasti.
Auttaako jäteastiasuoja tai jätekatos?
Jos pelkkä astia ei riitä, jäteastia kannattaa suojata rakenteellisesti. Umpinainen jäteastiasuoja piilottaa astian kokonaan ja estää lintujen, kettujen ja jyrsijöiden pääsyn roskille tehokkaammin kuin avoin ratkaisu.
Jätekatos voi olla pihassa siisti ja käytännöllinen, mutta eläinten kannalta se toimii ainoastaan silloin, kun rakenne on riittävän tiivis. Oven alta, seinän raosta tai avoimesta sivusta eläin pääsee sisään nopeasti.
Sijoittamisessa on huomioitava myös paloturvallisuus. Pelastuslaitosten ohjeissa suojaetäisyyksiksi ilman palo-osastointia esitetään yleensä
- 4 metriä yksittäiselle 240–600 litran jäteastialle
- 6 metriä useamman jäteastian rivistölle
- 8 metriä palavasta materiaalista tehdylle palo-osastoimattomalle jätekatokselle.
Rakennusvalvonnan, pelastusviranomaisen ja vakuutusyhtiön ohjeet kannattaa tarkistaa ennen uuden katoksen rakentamista.

Vie ravinto pois pihalta
Maahan pudonneet omenat ja muut hedelmät kannattaa kerätä pois mahdollisimman pian. Pienet erät voi laittaa biojätteeseen paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan, suuremmat määrät kannattaa viedä jäteasemalle.
Keittiön biojätettä ei kompostoida avokompostissa. Biojätekompostorin on oltava suljettu, ilmastoitu ja jyrsijäsuojattu. Puutarhajätettä voi kompostoida väljemmässä kehikossa, mutta ruuantähteet kuuluvat haittaeläimiltä suojattuun kompostoriin.
Lintujen maaruokinta kannattaa lopettaa, jos pihassa näkyy rottia tai varislintuja. Ruokintapaikka on pidettävä puhtaana, eikä siemeniä saa kertyä maahan. Lemmikkien ruokakipot kerätään sisään heti ruokailun jälkeen.
Myös pihan yleinen siisteys vaikuttaa. Risukasat, lehtikasat, lautapinot ja rakennusjätekasat tarjoavat suojaa rotille ja muille eläimille. Mitä vähemmän pihassa on ruokaa ja piilopaikkoja, sitä vähemmän se kiinnostaa haittaeläimiä.
Mitä eläimelle saa tehdä?
Kettu on riistaeläin. Sitä saa hätistellä pihasta esimerkiksi äänellä tai valolla, mutta eläintä ei pidä yrittää ottaa kiinni tai vahingoittaa. Varsinainen pyynti kuuluu metsästyslainsäädännön piiriin ja edellyttää muun muassa metsästysoikeutta sekä sääntöjen noudattamista. Taajamassa ampuma-aseiden käyttöön liittyy lisäksi järjestyslain rajoituksia.
Supikoira on haitallinen vieraslaji. Sen pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia, mutta siihen tarvitaan maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Kaupunkialueella on huomioitava järjestyslaki, ja käytännössä neuvoa kannattaa pyytää paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä.

Rottien torjunta kuuluu kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulle. Mekaanisia loukkuja voi käyttää, kun ne ovat tarkoitukseen sopivia ja turvallisesti sijoitettuja. Jyrsijämyrkkyjen kanssa on oltava tarkkana. Tukesin mukaan kuluttajakäyttöön hyväksytyt jyrsijämyrkyt on tarkoitettu hiirien torjuntaan sisätiloissa valmiiksi täytetyissä syöttilaatikoissa, ja ammattimaisessa torjunnassa myrkkyjä käytetään osana integroitua tuholaistorjuntaa.
Varis, naakka ja harakka ovat rauhoittamattomia lintuja, mutta niillä on pesimäaikainen rauhoitus. Naakka on rauhoitettu koko maassa 10.3.–31.7. Variksen rauhoitusaika vaihtelee alueittain, ja harakan rauhoitus alkaa pääosin 1.4. tai pohjoisemmilla alueilla 10.4. Rauhoitusaikana pyynti edellyttää poikkeuslupaa. Pesää tai munia ei saa hävittää luvatta.
Näitä virheitä kannattaa välttää
Älä ruoki kettua tai supikoiraa
Yksikin onnistunut ruokailu voi opettaa eläimen palaamaan samaan pihaan.
Älä yritä ottaa villieläintä kiinni
Kettu ja supikoira voivat purra puolustautuessaan, ja lähikontakti lisää myös tauti- ja loisriskejä. Ruokaviraston mukaan ketut ja supikoirat voivat levittää esimerkiksi kapia, joka voi tarttua myös koiraan eläimen, pesäpaikan tai makuupaikan kautta. Myyräekinokokkia ei ole todettu Suomessa, mutta sitä seurataan, koska loisen pääisäntiä voivat olla kettu, supikoira ja koira. Ihminen voi saada tartunnan pääisännän ulosteesta tai ulosteen saastuttamasta vedestä, ruoasta tai turkkiin tarttuneista munista.
Suomessa rabies on ollut virallisesti poissa vuodesta 1991, mutta sitä esiintyy Suomen lähialueilla, ja ketut sekä supikoirat kuuluvat lajeihin, joiden kautta tauti voisi levitä. Sairaan, poikkeuksellisen kesyn, aggressiivisen tai huonokuntoisen eläimen kohdalla oikea yhteydenotto on kunnan eläinlääkäri, poliisi tai hätäkeskus tilanteen kiireellisyyden mukaan.
Älä käytä jyrsijämyrkkyjä omin päin ulkona
Tukesin mukaan kuluttajille ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien torjuntaan, vaan rotat torjutaan ensisijaisesti loukuttamalla. Kuluttajille myytävät jyrsijämyrkyt on tarkoitettu hiirien torjuntaan sisätiloissa, ja ne ovat valmiiksi täytetyissä syöttilaatikoissa. Ulkokäyttö on ongelmallista, koska myrkkysyötit voivat päätyä muiden eläinten saataville esimerkiksi lintujen tai oravien kuljettamina. Myrkky voi vaarantaa myös lemmikit, lapset ja jyrsijöitä syövät petoeläimet. Jos loukutus ja ravinnon poistaminen eivät riitä, rottaongelma kuuluu ammattilaiselle.
Älä viritä pihalle omatekoisia ansoja, rautoja tai muita pyydyksiä villieläimille
Pienpetojen pyyntiä säätelevät metsästyslaki ja metsästysasetus, ja pyynti edellyttää muun muassa maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa sekä lajikohtaisten sääntöjen tuntemista. Taajamassa on lisäksi huomioitava järjestyslaki, sivullisten turvallisuus, lemmikit ja eläinsuojeluun liittyvät vaatimukset. Jos pihassa liikkuu supikoira, kettu tai muu villieläin toistuvasti, järkevin ratkaisu on poistaa ravinto ja kysyä neuvoa paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä, Suomen riistakeskukselta tai kunnan ympäristöterveydenhuollosta.
Mistä apua, kun omat keinot eivät riitä
Rottahavainnoissa neuvoa saa kunnan ympäristöterveydenhuollosta. Laajassa rottaongelmassa kannattaa ottaa yhteys auktorisoituun tuholaistorjujaan, joka selvittää ensin ravinnon, kulkureitit ja pesäpaikat.
Supikoiraan ja muuhun pyyntiin liittyvissä kysymyksissä apua saa paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä ja Suomen riistakeskukselta. Jos eläin käyttäytyy poikkeavasti, vaikuttaa sairaalta tai aiheuttaa välitöntä vaaraa, ota yhteys poliisiin tai hätäkeskukseen.
Useimmiten tilanne ratkeaa ilman suuria toimia. Kun jäteastia sulkeutuu kunnolla, biojäte pysyy suojassa ja pihalta poistuvat helpot ruokapaikat, eläimellä ei ole syytä palata.
Käytetyt lähteet artikkelissa: Tukes, "Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje", Suomen riistakeskus / Riista.fi (kettu, rauhoittamattomat linnut), Vieraslajit.fi ja Vieraspeto.fi (supikoira), Metsästäjälehti 2.5.2025 (supikoiratutkimukset), BirdLife Suomi (lintujen lainsuoja, varislintujen kanta), Pelastustoimi.fi:n alueelliset ohjeet jäteastioiden paloturvallisuudesta (Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, SPEK opastaa 17), Ruokavirasto, "Ekinokokit", Metsästyslaki 615/1993 ja metsästysasetus 666/1993, Terveydensuojelulaki 763/1994, Kuntien (Espoo, Kotka) rotantorjuntaohjeet











