Tutkijat kartoittavat suomalaisten asenteita haitallisia vieraslajeja kohtaan – osallistu kyselyyn

Tiina Painokallio

Julkaistu 03.02.2026•1 min

Kurtturuusu (Rosa rugosa) leviää nopeasti juurivesojen avulla muodostaen tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjen ominaisuuksia.

Kurtturuusu on yksi Suomessa haitallisiksi luokitelluista vieraslajeista. Se leviää nopeasti ja syrjäyttää alkuperäistä kasvillisuutta erityisesti ranta-alueilla. (Kuva: Terhi Ryttäri / SYKE, CC BY-NC 4.0) © Terhi Ryttäri

Turun yliopiston tutkijat selvittävät, millaisia ajatuksia, mielikuvia ja asenteita suomalaisilla on haitallisia vieraslajeja kohtaan. Kun ihmisten asenteita ymmärretään paremmin, voidaan suunnitella tehokkaampia keinoja vieraslajien torjuntaan.

Haitalliset vieraslajit ovat eläimiä, kasveja tai muita eliöitä, jotka ihminen on siirtänyt – joko tarkoituksella tai tahattomasti – luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslajit aiheuttavat haittaa luonnon monimuotoisuudelle, ekosysteemipalveluille, taloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.

– Suomessa esiintyy tällä hetkellä yli sata lajia, jotka on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi joko kansallisesti tai Euroopan Unionin toimesta, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen väitöskirjatutkija Akanksha Ingale.

Haitalliset vieraslajit ovat ongelmallisia, koska ne leviävät nopeasti, kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa ja voivat muuttaa elinympäristöjä. Tämä johtaa usein luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ekosysteemien toiminnan muutoksiin. Lisäksi vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja, jotka näkyvät satotappioina tai vaikuttavat ihmisten terveyteen.

Ihmisten asenteilla on merkittävä rooli siinä, miten vieraslajeihin puututaan

Suomessa haitalliset vieraslajit ovat yhä yleisempiä arkisissa ympäristöissä, kuten puutarhoissa, puistoissa ja kaupunkien viheralueilla. Ihmisten tietoisuus ja asenteet niitä kohtaan vaihtelevat kuitenkin suuresti. Yleisillä käsityksillä on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli siinä, miten haitallisiin vieraslajeihin käytännössä puututaan.

– Vieraslajeista keskustellaan usein tieteellisissä ja poliittisissa yhteyksissä, mutta torjuntatoimet ovat myös riippuvaisia siitä, miten ihmiset yleisesti ottaen suhtautuvat asiaan. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esiin arjen näkökulmia ja kokemuksia, Ingale sanoo.

Ihmisten vieraslajiasenteita tutkijat kartoittavat verkkokyselyllä, joka on avoin kaikille riippumatta siitä, ovatko vieraslajit vastaajalle tuttu vai tuntemattomampi ilmiö. Kysely keskittyy mielipiteisiin ja käsityksiin, ei tieteelliseen asiantuntemukseen.

<p data-block-key="8z754">Espanjansiruetana (Arion vulgaris) vahingoittaa kasvillisuutta syömällä laajaa kirjoa kasvilajeja. (Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0.)</p>

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) vahingoittaa kasvillisuutta syömällä laajaa kirjoa kasvilajeja. (Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0.)

<p data-block-key="l13x7">Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) voi syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, tukkia vedenottorakenteita, vahingoittaa kalastusvälineitä ja levittää tauteja. Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0.</p>

Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) voi syrjäyttää alkuperäisiä lajeja, tukkia vedenottorakenteita, vahingoittaa kalastusvälineitä ja levittää tauteja. Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0.

<p data-block-key="x5ivp">Tämä hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta Marie Skłodowska-Curie apurahasopimuksella nro 101125250.</p>

Tämä hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta Marie Skłodowska-Curie apurahasopimuksella nro 101125250.

Lue lisää ja vastaa kyselyyn

Lähde: Turun yliopisto, tiedote 28.1.2026

Kasvillisuus

kasvit