Viiniköynnösten kasvattaminen onnistuu myös avomaalla

Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera 'Mitschurinski') (Kuva: Shutterstock)
Viiniköynnöksiä on viljelty Suomessa jo pitkään kasvihuoneissa, mutta nykyisin myös avomaalla voidaan kasvattaa kylmänkestäviä viiniköynnöslajikkeita. Esimerkiksi ’Beta’ ja ’Zilga’ soveltuvat suojaisilla ja lämpimillä kasvupaikoilla avomaaviljelyyn.
Aitoviiniköynnös (Vitis vinifera) on maailman tärkeimpiä viljeltyjä rypälekasveja. Suomessa sitä kasvatetaan etenkin kasvihuoneissa. Kylmänkestävyydessä on kuitenkin suuria lajike-eroja, ja kaikkein kestävimmät lajikkeet voivat menestyä suotuisilla kasvupaikoilla myös lämmittämättömässä kasvihuoneessa tai avomaalla.
Tarhaojukkaviini ja aitoviiniköynnös ovat isomarjaisia puuvartisia köynnöksiä, joiden koristeelliset lehdet saavat kauniin syysvärin. Viiniköynnös on näyttävä kasvaessaan vapaasti ja peittää nopeasti laajankin seinäpinnan. Viiniköynnöstä voidaan kasvattaa 2–3 voimakkaan päärangan varaan, jotka ohjataan kasvamaan eri suuntiin. Kotipuutarhassa koristekäytössä olevaa viiniköynnöstä ei tarvitse välttämättä lainkaan leikata. Jos satoa kuitenkin halutaan, köynnöksen leikkaaminen on suositeltavaa. Vapaasti kasvavaan viiniköynnökseen tulee kyllä runsaasti versoja sekä rypäleterttuja, mutta kaikki rypäleet eivät ehdi kypsyä, ja tertut jäävät pieniksi ja heikkolaatuisiksi.
Lämmin kasvupaikka auttaa viiniköynnöstä menestymään
Avomaalla viiniköynnös istutetaan mahdollisimman lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan. Tuulelta suojainen talon eteläseinusta on luonnollisesti hyvä kasvupaikka. Kasvualustassa saa olla kiviä, sillä ne keräävät tehokkaasti lämpöä. Esimerkiksi talon kivijalka tai puutarhassa oleva kivimuuri antaa tarvittavaa suojaa.
Avomaalle istutetulle viiniköynnökselle varataan riittävän syvä, kuohkea ja hyvin vettä läpäisevä kasvualusta. Köynnös viihtyy ravinteikkaassa ja humuspitoisessa maassa. Köynnös viihtyy ravinteikkaassa ja humuspitoisessa maassa. Kasvualustaan lisätty kompostimulta tai maatunut luonnonlanta ovat hyviä maanparannusaineita. Myös kasvualustan kunnollinen salaojitus etenkin savimaalla on tärkeää. Kasvin tyvelle tai pintamaahan ei saisi syksyllä ja talvella kerääntyä vettä.
Ohje
Viiniköynnöksen istutus
Paras viiniköynnöksen istutusaika on keväällä tai alkukesällä, mutta astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Istuttaminen on kuitenkin tehtävä syksyllä ajoissa, jotta taimet ehtivät juurtua talven tuloon mennessä. Taimet istutetaan kuohkeaan, hyvin vettä läpäisevään maahan, joka sisältää kohtalaisesti humusta. Taimien välille on jätettävä vähintään metri, sillä viiniköynnös kasvaa vanhemmiten hyvinkin isoksi ja vaatii tilaa ympärilleen.
Kasvualustan kalkitus ja lannoitus tehdään tarpeen mukaan. Lannoitteet annostellaan käytettävän tuotteen ohjeen mukaan.
Viiniköynnösten hoito on melko vaativaa, mutta palkitsevaa
Nuori viiniköynnös tarvitsee juurtumisvaiheessa säännöllistä kastelua. Kasvukauden lannoitus sovitetaan kasvualustan ja kasvin kasvun mukaan. Liiallinen typpilannoitus loppukesällä voi pitkittää versojen kasvua ja heikentää niiden valmistautumista talveen.
Keväällä viiniköynnöstä lannoitetaan puutarhan yleislannoitteilla. Pintamaahan voidaan lisätä myös kompostimultaa tai ruohosilppua, jotta kasvualusta pysyisi humuspitoisena. Jos kasvu on vaaleaa, köynnökselle voi alkukesällä antaa lisälannoitetta.
Ruukussa kasvatettavaa viiniköynnöstä lannoitetaan kasvukaudella käytettävän lannoitteen annosteluohjeen mukaan. Loppukesää kohti voimakasta typpilannoitusta vähennetään, jotta versot ehtivät tuleentua ennen talvea.
Viiniköynnöksen talvisuojaus
Talvisuojauksen tarve riippuu lajikkeesta, kasvupaikasta ja köynnöksen iästä. Nuoren köynnöksen tyvialue ja juuristo kannattaa suojata ensimmäisinä talvina esimerkiksi kuivilla lehdillä tai havuilla. Kylmänaroilla lajikkeilla myös versoja voidaan suojata tai laskea mahdollisuuksien mukaan lähemmäs maanpintaa.

Talvisuojat poistetaan vasta, kun kireät yöpakkaset ovat ohi ja maa sulanut. Kovina pakkastalvina versot saattavat osittain paleltua. Jos maanpäälliset versot paleltuvat mutta juuristo ja tyviosa säilyvät elossa, köynnös voi kasvattaa uusia versoja tyveltä.












