Tunnista siitepölyallergia ja sen aiheuttaja

Tiina Painokallio

Päivitetty 23.08.2026•6 min

Siitepölyä syntyy siemenkasvien heteissä. Tuulipölytteisten kasvien siitepöly leviää ilman mukana ja voi aiheuttaa allergiaoireita herkistyneille. (Kuva: Pixabay)

Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan, eikä diagnoosiin välttämättä tarvita tutkimuksia. Tällaisia selvästi siitepölyaikaan ajoittuvia, lieviä oireita voidaan turvallisesti lievittää itsehoidolla.

Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein ja verikokein. Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos oireiden aiheuttaja on epäselvä, oireet jatkuvat ympärivuotisesti, itsehoito ei riitä tai allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyttä yskää, hengityksen vinkumista tai hengenahdistusta.

Allergiaa vai flunssaa?

Nenä ja kurkku

Siitepölyallergiassa: Aivastelukohtauksia, nenä vuotaa, kutisee ja on tukossa. Kurkku kutisee.

Flunssassa: Ajoittainen aivastelu. Nuha muuttuu paksummaksi ajan myötä, nenä vuotaa ja on tukossa. Kurkkukipua.

Silmät

Siitepölyallergiassa: Ärtyneet, kutisevat, turvonneet ja punaiset silmät.

Flunssassa: Yleensä ei silmäoireita.

Keuhkot ja hengitystiet

Siitepölyallergiassa: Yskä, etenkin öisin. Ääni käheä, hengitys vinkuu, hengästyy helposti ja on hengitysvaikeuksia. Rinnassa paineentunne.

Flunssassa: Limainen, kuiva tai ärsyttävä yskä. Hengitys vinkuu. Yskiessä rintalastan kohdalla mahdollisesti kipua.

Kesto

Siitepölyallergiassa: Voi kestää useita viikkoja, toistuu vuosittain.
Flunssassa: Paranee useimmiten itsestään enintään muutamassa viikossa.

Ohje

Allergian itsehoito

Allergisen nuhan ensisijainen paikallishoito on kortisonia sisältävä nenäsuihke, jota käytetään säännöllisesti käyttöohjeen mukaan.
Antihistamiinitabletteja voidaan käyttää oireiden mukaan. Niitä ei tarvitse aloittaa varmuuden vuoksi ennen oireita.
Silmäoireisiin voidaan käyttää allergian hoitoon tarkoitettuja silmätippoja.
Nenän huuhtelu suolavedellä voi helpottaa oireita.
Seuraa alueesi siitepölytilannetta Norkko-palvelusta.
Pidä kodin tuloilman suodatus kunnossa ja vaihda suodattimet ohjeen mukaan.
Huuhtele kasvot ja tarvittaessa hiukset ulkoilun jälkeen ja ennen nukkumaanmenoa.
Pyykkejä voi olla hyvä kuivata sisällä runsaan siitepölyn aikana.
Pujoa kannattaa poistaa pihasta ennen kukintaa, jos sen siitepöly aiheuttaa oireita.
Jos oireet eivät pysy hallinnassa itsehoidolla, hakeudu terveydenhuollon arvioon.

Siitepölyennustus

Turun yliopiston Norkko-palvelusta voi seurata alueellisia siitepölypitoisuuksia ja lähipäivien ennusteita. Siitepölykausien ajoitus ja pitoisuudet vaihtelevat vuosittain ja alueittain sääolojen mukaan.

Turun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien.
SmartPollen-teknologiaa hyödyntävä Norkko^®-tiedotuspalvelu tuotetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. SmartPollen-teknologia on käytössä lepän, koivun ja heinien siitepölykauden ajan.

Info

Siitepölyallergian oireet

Silmäoireet: kutina, kirvely, punoitus, vetistys ja turvotus
Nenäoireet: vuotava, kutiseva tai tukkoinen nenä, aivastelu sekä kurkun tai korvien kutina
Astmaoireet: yskä, limaisuus, hengenahdistus, vinkuva hengitys
Iho-oireet: atooppisen ihottuman paheneminen joillakin allergisilla
Muut oireet: väsymys, voimattomuus

Aiheuttajakasvit

Kun kepeät siitepölyhiukkaset kulkeutuvat tuulen mukana limakalvoille, ne vapauttavat nopeasti valkuaisaineet, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä saattaa hyökkätä vaarattomia siitepölyhiukkasia vastaan. Näin syntyy siitepölyallergia.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä. Suomessa tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia ovat leppä ja pähkinäpensas keväällä, koivu keväällä ja alkukesällä, heinät keskikesällä sekä pujo loppukesällä.

Lepät ja pähkinäpensas

Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykausi alkaa tavallisesti maalis–huhtikuussa. Etelä-Suomeen voi tulla siitepölyä kaukokulkeumana jo ennen paikallisen kukinnan alkua.

Leppä

Tärkeimmät oireita aiheuttavat leppälajit Suomessa ovat harmaaleppä ja tervaleppä. Koivun, lepän ja pähkinäpensaan allergeenit muistuttavat toisiaan, joten samoilla henkilöillä esiintyy usein herkistymistä useammalle näistä kasveista.

Pähkinäpensas

Allergia-kausi alkaa: maaliskuun puoliväli.
Esiintyminen Suomessa: luonnonvaraisena vain lounais- ja etelärannikoilla. Muuten koristekasvina viljeltynä.

Leppä (Kuva: Pixabay)

Koivut

Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Koivun siitepölymäärä vaihtelee huomattavasti vuodesta toiseen. Siitepöly kulkeutuu ilmavirtausten mukana pitkiäkin matkoja, joten yksittäisten koivujen poistaminen pihasta ei yleensä merkittävästi vähennä altistumista.

Siitepölykausi: tavallisesti huhti–kesäkuu, voimakkaimmillaan usein toukokuussa.
Suomessa merkittävimmät koivun siitepölyn lähteet ovat raudus- ja hieskoivu.
Noin joka toinen koivuallerginen saa ristioireita joistakin raaoista hedelmistä, juureksista tai muista ruoka-aineista.

Koivut ovat Suomen lehtipuista yleisimpiä, ja niiden siitepöly kulkeutuu kaikkialle. (Kuva: Pixabay)

Muut puut

Kuusen, männyn ja katajan siitepölyä voi olla ilmassa runsaasti, mutta niiden aiheuttama siitepölyallergia on Suomessa harvinaista.
Haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat (harvoin allergisoivia).

Heinäkasvit

Heinäkasveista ainakin 40 tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Jo yhdelle herkistyminen voi aiheuttaa oireita kaikista lajeista.

Heinien siitepölykausi voi alkaa jo toukokuun lopulla ja jatkua elokuun loppuun. Heinäkuu on usein heinäallergiselle vaikeinta aikaa.
Muut herkkyydet: Ruis

Viljakasvit, kuten ruis

Rukiin siitepöly voi aiheuttaa oireita heinäallergisille, sillä ruis kuuluu heinäkasveihin ja sen siitepöly leviää tuulen mukana. Muiden viljakasvien siitepölyllä on Suomessa yleensä vähäisempi merkitys hengitystieallergian aiheuttajana.

Rukiin siitepöly voi aiheuttaa oireita heinäallergiselle. (Kuva: Pixabay)

Pujo (Artemisia vulgaris)

Pujon siitepöly kulkeutuu yleensä selvästi lyhyempiä matkoja kuin esimerkiksi koivun siitepöly, joten altistus on usein voimakkainta kasvustojen läheisyydessä.

Siitepölykausi alkaa tavallisesti heinäkuussa ja jatkuu elokuulle.
Pujo kannattaa poistaa pihasta ennen kukintaa, jos sen siitepöly aiheuttaa oireita.
Muut herkkyydet: päivänkakkara, voikukka, hunaja (harvalle), sukulaiskasvit ketomaruna ja marunatuoksukki.

Pujon siitepöly aiheuttaa oireita erityisesti kasvustojen läheisyydessä loppukesällä. (Kuva: Shutterstock)

Ketomaruna (Artemisia campestris)

Allergiakausi: pari viikkoa pujon kukkimisen jälkeen. Pidentää pujoallergisen oirekautta.

Marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia)

Marunatuoksukin siitepölyä voi esiintyä loppukesällä ja alkusyksyllä, jos kasvi ehtii kukkia Suomen oloissa.

Maan homeitiöt

Ulkoilman homeitiöt, erityisesti Cladosporium- ja Alternaria-sukujen itiöt, voivat aiheuttaa oireita osalle allergisista. Pitoisuudet vaihtelevat sääolojen ja vuodenajan mukaan ja ovat Suomessa tyypillisesti korkeimmillaan lämpimän kasvukauden aikana.

Ohje

Tiivistettynä

Siitepölykausi alkaa Suomessa tavallisesti maalis–huhtikuussa lepän ja pähkinäpensaan kukinnalla. Koivun kausi painottuu kevääseen, heinien keskikesään ja pujon loppukesään. Tarkat ajankohdat vaihtelevat vuosittain ja alueittain.

Ristiallergiat

Allergiakauden aikana allergikko saattaa reagoida juureksiin, hedelmiin ja jopa mausteisiin. Kyseessä on ristiallergia. Oireet ovat yleensä lieviä: suun, nielun ja korvien kutinaa, huulien ja suun limakalvojen lievä turpoaminen. Joskus, vaikkakin harvoin, myös vatsa ja iho saattavat oireilla. Siitepölykauden jälkeen oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Raakojen juuresten käsittely, esimerkiksi perunan kuoriminen, saattaa aiheuttaa iho-oireita. Monien ristireaktioita aiheuttavien hedelmien ja vihannesten kuumentaminen, pakastaminen tai muu käsittely voi vähentää oireita. Sellerin ja pähkinöiden allergeenit kestävät käsittelyä paremmin, joten ne voivat aiheuttaa oireita myös käsiteltyinä.