Jokaisenoikeudet Suomessa – tiedätkö, mitä luonnossa saa ja ei saa tehdä?
Marjastus, sienestys, telttailu, kalastus ja luonnossa liikkuminen kuuluvat jokaisenoikeuksiin tietyin rajoituksin
Jokaisenoikeudet antavat mahdollisuuden liikkua ja virkistäytyä luonnossa maanomistuksesta riippumatta. Oikeuksien käyttämisestä ei saa aiheutua haittaa maanomistajalle, luonnolle tai muille ihmisille. Marjojen poimiminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. (Kuva: Pixabay)
Auringonpaistetta, metsäpolkuja, herkullisia marjoja… Mutta saanko noukkia marjoja tai kerätä sieniä koriini? Voinko kirmata tuon metsän poikki, vaikka pienen puron äärelle? Saankohan onkia tässä?
Jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille Suomessa oleskeleville. Oikeuksiin liittyy samalla vastuu siitä, ettei luonnossa liikkuessa aiheuteta vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Mutta mitä luonnossa saa käytännössä tehdä ilman maanomistajan lupaa?
Jokaisenoikeudet lyhyesti
Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Maanomistajan lupaa ei tarvita tietyistä oikeuksista nauttimiseen, eikä oikeuksista tarvitse maksaa.
Jokaisenoikeutta käyttäessä ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä maanomistajalle, luonnolle tai muille ihmisille.
Ohje
Saat:
- Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
- oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua. Leiriytyminen ei saa häiritä kotirauhaa tai maanomistajan maankäyttöä.
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
- onkia ja pilkkiä (Onkiminen ja pilkkiminen on kuitenkin kielletty joissakin vesistöissä, kuten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueissa. Rajoitukset voi tarkistaa osoitteesta kalastusrajoitus.fi.)
- veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä.
Huomio
Et saa:
- Aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
- häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
- häiritä poroja ja riistaeläimiä
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta
- tehdä avotulta toisen maalle ilman maanomistajan lupaa tai muuta laillista perustetta
- häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
- roskata ympäristöä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
- kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
- päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle. Taajamassa koira on pidettävä kytkettynä. Toisen alueella koiraa ei saa pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Lisäksi 1.3.–19.8. ulkona oleva koira on pääsääntöisesti pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta (finlex.fi).
Luonnossa liikkuminen
Luonnossa voi jokaisenoikeudella liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen sekä ratsastaa, kun toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Pihamailla, istutuksilla ja viljelyksessä olevilla pelloilla kulkeminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin.
Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä. Toisen maalle ei saa rakentaa eikä kaivaa sitä niin, että se muuttuu ulkonaisesti alkuperäisestä. Jos pihamaata käytetään toistuvasti kulkutienä, voidaan siitä rangaista. Toisen pihamaan käyttäminen kulkutienä on rangaistavaa myös, jos rikotaan kotirauhaa. Peltoa, niittyä tai istutusta ei saa käyttää kulkutienä, jos siitä aiheutuu vahinkoa.
Luonnonsuojelualueilla jokaisenoikeuksia voidaan rajoittaa alueen suojelumääräyksillä tai järjestyssäännöillä. Esimerkiksi liikkumista tai leiriytymistä voidaan rajoittaa luonnon suojelemiseksi. Tarkista aina kyseisen suojelualueen omat säännöt ennen retkeä.
Luonnontuotteiden ottaminen
Rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminen on sallittua jokaisenoikeuksien mukaan. Sammalen ja jäkälän ottaminen on kuitenkin kielletty ilman maanomistajan lupaa. Luonnonsuojeluasetuksessa on luettelo rauhoitetuista kasveista.
Kansallispuistoissa marjastus ja sienestys ovat yleensä sallittuja, mutta alueen järjestyssäännöissä voidaan määrätä rajoituksia. Myös liikkumista ja leiriytymistä voidaan rajoittaa tietyillä alueilla.
Luonnonpuistoissa säännöt ovat kansallispuistoja tiukemmat. Liikkuminen on pääsääntöisesti sallittu vain Metsähallituksen luvalla. Joidenkin luonnonpuistojen läpi kulkee retkeilyreitti, jolla saa liikkua reitiltä poikkeamatta. Myös kasvien, sienten ja muiden luonnontuotteiden keräämistä on rajoitettu. Tarkista aina kohteen omat säännöt Luontoon.fi-palvelusta.
Vesilaki antaa luvan peseytymiseen, uimiseen ja veden ammentamiseen talousvedeksi sillä edellytyksellä, ettei siitä aiheudu häiriötä.
Kertaa vielä tarkemmin oikeudet Ympäristöhallinnon tai Luontoon.fi -sivuilta ennen kuin kirmaat muille maille vierahille!
Lähde: ymparisto.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat