Tyrni – monipuolinen ja kestävä pensas
Tyrnin marjoissa on runsaasti C-vitamiinia, ja kasvia hyödynnetään niin ruokana, kosmetiikassa kuin koriste- ja hyötypensaanakin. (Kuva: Envato)
Monikäyttöinen tyrni (Hippophaë rhamnoides) kuuluu Suomen luonnonvaraiseen kasvillisuuteen. Hopeanharmaan lehdistönsä ansiosta tyrni on myös koristeellinen, ja sen voimakkaat juurivesat sitovat tehokkaasti maata. Kasvi viihtyy karussakin maaperässä ja vaatii vain vähän hoitoa, sillä se ei tarvitse jatkuvaa leikkaamista eikä runsaasti lannoitteita.
Tyrni kasvaa lajikkeesta riippuen 2–5 metrin korkuiseksi ja sen tiheys sekä piikkisyys vaihtelevat. Pensas kukkii keväällä huomaamattomin kukin, mutta kirkkaan oranssit marjat erottuvat selvästi talvellakin. Marjojen kehittymiseen tarvitaan sekä emikasveja että pölyttäväksi istutettuja hedepensaita. Marjoissa on runsaasti C-vitamiinia; pitoisuus vaihtelee muun muassa lajikkeen mukaan. Esimerkiksi kotimaisilla lajikkeilla sitä voi olla yli 200–300 mg/100 g. Tyrnin marjoista ja siemenistä valmistetaan myös tyrniöljyä, jota käytetään elintarvikkeissa, ravintolisissä ja kosmetiikkatuotteissa.
Aurinkoa rakastava tyrni kestää hyvin tuulta ja suolaista meri-ilmaa. Se viihtyy hyvin vettä läpäisevässä kasvualustassa ja menestyy myös melko niukkaravinteisessa maassa. Voimakkaiden juurivesojensa vuoksi se ei sovi aivan hentojen kasvien yhteyteen.
Tyrnin viljely ja hoito
Tyrni on kaksikotinen kasvi, eli marjasatoa varten emikasvien läheisyyteen tarvitaan pölyttävä hedekasvi. Yksi hedekasvi voi pölyttää useita lähellä kasvavia emikasveja. Tyrni kestää vakiinnuttuaan melko hyvin kuivuutta, mutta matalalla kasvava juuristo hyötyy kastelusta pitkinä kuivina jaksoina. Kasvualustaan ei saa jäädä seisovaa vettä. Tyrni ei siedä seisovaa vettä, joten kasvualustan on oltava hyvin ojitettu. Se sitoo typpeä juurinystyröidensä avulla, joten lannoitustarve on vähäinen. Tyrni ei vaadi säännöllistä leikkaamista, mutta tarvittaessa vanhoja oksia voi poistaa sadonkorjuun jälkeen.
Tyrni pystyy sitomaan ilmakehän typpeä juurinystyröissään elävien Frankia-sädebakteerien avulla. Siksi sen typpilannoituksen tarve on vähäinen. Sen vahvat juuret estävät eroosiota ja sitovat hiekkamaata, mikä tekee siitä erinomaisen kasvin rinteisiin ja rannikkoalueille. Se kestää meren suolaista ilmastoa, joten se sopii hyvin merenrantapuutarhoihin.
Tyrnin käyttö ruoassa
Tyrnimarjat ovat erittäin happamia, minkä vuoksi niitä harvemmin syödään sellaisenaan. Sen sijaan niistä valmistetaan:
- mehuja, hilloja, marmeladia ja hyytelöitä
- smoothieita ja jogurtteja
- leivonnaisia, kuten piirakoita ja kakkuja
- kastikkeita ja glögejä
- viinejä ja liköörejä
Tyrnin siemenistä ja marjalihasta valmistetaan myös tyrniöljyä, jota käytetään muun muassa ravintolisissä, elintarvikkeissa ja kosmetiikassa.
Tyrni kosmetiikassa ja perinteisessä käytössä
Tyrniöljyä käytetään erilaisissa kosmetiikkatuotteissa, kuten voiteissa ja huulituotteissa. Tyrniä on käytetty myös pitkään eri maiden kansanlääkinnässä esimerkiksi iho- ja vatsavaivoihin. Perinteinen käyttö ei kuitenkaan tarkoita, että tyrnillä olisi osoitettu lääkinnällinen vaikutus, eikä sitä tule käyttää sairauden hoidon korvaajana.
Lue lisää tyrnistä:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat