Porkkanan taudit ja tuholaiset

Porkkanakasvustoa kannattaa tarkkailla säännöllisesti, jotta tuholaisten aiheuttamat vioitukset havaitaan ajoissa. (Kuva: Pixabay)
Porkkanan satoa voivat vioittaa muun muassa porkkanakemppi ja porkkanakärpänen sekä varastoinnin aikana harmaahome ja pahkahome. Tuhoriskiä voidaan pienentää kasvuston tarkkailulla, viljelykierrolla, hyönteisverkoilla ja sadon huolellisella käsittelyllä.
Porkkanakemppi
Porkkanakemppi on noin 3 millimetrin mittainen vihreä tai oranssinruskea hyönteinen, jolla on suuret läpikuultavat etusiivet. Aikuiset kempit imevät nuoria porkkanantaimia, jolloin lehdet voivat käpristyä ja juuren kasvu heikentyä. Porkkana on herkimmillään vioitukselle sirkkalehtivaiheesta noin nelilehtivaiheeseen.
Porkkanakempiltä voidaan suojautua tiheäsilmäisellä hyönteisverkolla, joka asetetaan kasvuston päälle viimeistään taimettumisen alkaessa ja kiinnitetään tiiviisti maahan reunoilta.
Porkkanakärpänen
Porkkanakärpänen on noin 5–6 millimetrin mittainen, kiiltävänmusta ja hoikka kärpänen. Sen toukat vioittavat porkkanan juurta kaivamalla siihen käytäviä. Vioittuneet porkkanat voivat jäädä käyttökelvottomiksi ja säilyvät huonosti.
Tuhoriskiä voidaan vähentää viljelykierrolla ja suojaamalla kasvusto hyönteisverkolla. Verkko asetetaan paikalleen viimeistään porkkanan taimettuessa ja sen reunat kiinnitetään tiiviisti maahan.
Harmaahome ja pahkahome
Harmaahome ja pahkahome voivat pilata porkkanoita varastoinnin aikana. Harmaahome tarttuu herkästi sadonkorjuussa vioittuneisiin porkkanoihin ja tekee solukosta pehmeää ja ruskehtavaa. Porkkanan pinnalle voi muodostua harmahtavaa rihmastoa ja tummia rihmastopahkoja.
Pahkahomeen ensimmäisiä oireita ovat vetiset laikut. Taudin edetessä porkkanan pinnalle muodostuu valkoista, pumpulimaista rihmastoa ja mustia rihmastopahkoja. Pahkahome voi levitä varastossa porkkanasta toiseen.
Varastotautien riskiä vähentävät riittävä viljelykierto, porkkanoiden hellävarainen käsittely sadonkorjuussa sekä hyvät varastointiolosuhteet. Vaurioituneet ja pilaantuneet porkkanat poistetaan varastoitavasta sadosta.
Ohje
Tiesitkö tätä porkkanoista?
Porkkanaan liittyy myös muita viljelyyn ja säilytykseen vaikuttavia tekijöitä:
Kasvupaikka ja viljelykierto
Porkkana viihtyy syvään muokatussa, ilmavassa ja kivettömässä kasvualustassa. Tiivis tai kivinen maa voi haitata juuren kasvua ja aiheuttaa haaroittumista. Kasvupaikan vesitalouden tulee olla kunnossa, sillä porkkanan juuri kärsii märkyydestä. Porkkanaa ei kannata viljellä samalla paikalla vuodesta toiseen. Viljelykierto vähentää erityisesti maassa säilyvien kasvitautien ja joidenkin tuholaisten aiheuttamaa riskiä.
Kastelu ja lannoitus
Porkkana tarvitsee taimettumisvaiheessa riittävästi kosteutta. Myöhemmin tasainen maan kosteus tukee juurten kasvua, sillä voimakkaat vaihtelut kuivuuden ja runsaan kosteuden välillä voivat edistää juurten halkeilua. Lannoitus mitoitetaan kasvualustan ravinnetilan mukaan. Liiallista typpilannoitusta vältetään.
Säilytys
Porkkanat kannattaa säilyttää viileässä, noin 0–2 asteessa ja korkeassa ilmankosteudessa, jotta ne eivät kuivu tai pehmene. Kolhiintuneet yksilöt kannattaa poistaa, sillä ne altistuvat herkemmin varastotaudeille.
Terve kasvusto, viljelykierto ja huolellinen sadonkorjuu auttavat vähentämään tautien ja tuholaisten aiheuttamia satotappioita.











