Perhospuutarha – näillä kasveilla houkuttelet perhosia pihaan

Monet perhoset hyötyvät monipuolisesta kasvillisuudesta ja kukkivista kasveista. Puutarhassa perhosia voi auttaa tarjoamalla mettä aikuisille perhosille sekä sopivia ravintokasveja niiden toukille. Luonnonkasveille jätetyt alueet ja hieman hallitusti hoitamattomat pihan osat lisäävät samalla puutarhan monimuotoisuutta.

Kasvustoltaan rikas puutarha tarjoaa suojaa ja ravintoa monille eri perhoslajeille. Perhoset suosivat myös tiheitä kasvustoja, joissa voi siirtyä helposti kukasta toiseen. Kun kukkaryhmässä on lisäksi eri aikaan kukkivia mesikasveja, niin puutarhassa riittää mettä koko kesäksi.

• Kukkivat ja tuoksuvat kasvit houkuttelevat perhosia.
• Niittykasvit houkuttelevat lajeja, joille keto on luonnollinen elinympäristö.
• Yrtit ovat hyviä mesikasveja.
• Myös puut, pensaat ja luonnonkasvit voivat olla tärkeitä perhosten ja niiden toukkien ravintokasveja.

Koska useimmat perhoslajit tarvitsevat aurinkoa, on perhospuutarhalle tai niitä houkutteleville kasvilajeille syytä valita aurinkoinen paikka. Perhosille tarkoitettu istutus kannattaa sijoittaa lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan, joka on suojassa voimakkaimmilta tuulilta.

Perhosilla on hyvä värinäkö, ja monet niistä näkevät myös ultravioletin valon aallonpituuksia, joita ihminen ei näe. Kukkien värit ja ihmiselle näkymättömät UV-kuviot voivat auttaa pölyttäjiä löytämään kukilta ravintoa.

Vaikka kasvien kukinnot olisivat vaatimattoman näköisiä, ne saattavat olla parhaita mesikukkia perhoselle. Monissa keltaisissa kukissa on myös kuviointeja eli mesiviittoja, joiden avulla perhoset suunnistavat ravinnon ääreen.

Myös muut hyötyvät

Puutarhan kukat antavat ravintoa perhosten lisäksi myös muille pölyttäjille, kuten kimalaisille. Kimalaiset keräävät kukista mettä ja siitepölyä, ja siitepölyä ne kuljettavat pesään takajalkojensa siitepölyvasuissa.

Perhosten ruokavalion tärkeä osa on siis kukkien mesi. Perhospuutarhaa suunniteltaessa sinne kannattaa valita eri aikaan kukkivia mesikasveja - niin perhosiakin riittää paikalle pidemmän ajan. Puutarhaan kannattaa valita kasveja niin, että kukintaa riittää keväästä syksyyn. Yöllä ja päivällä liikkuville perhosille tulisi myös olla omat vaihtoehtonsa. Samoja kukkia kannattaa istuttaa samaan kohtaan suurempi ryhmä, että perhoset havaitsevat ne paremmin.

Perhospuutarhaan sopivat esimerkiksi seuraavat perennat: punahattu, mäkimeirami, harjaneilikka, illakko, punaväriminttu ja noropunatähkä. Punahatut eli auringonhatut ovat erityisesti päiväperhosten mieleen. Näiden lajien lisäksi voidaan istuttaa yöperhosten suosimaa yksivuotista valkotupakkaa. Valkotupakka houkuttelee perhosia makealla tuoksullaan, joka voimistuu iltaisin. Puutarhan perennoista myös illakko tuoksuu voimakkaasti.

Perhospuutarhassa kannattaa jättää tilaa myös luonnonkasveille. Monet perhoslajit tarvitsevat toukkavaiheessa tiettyjä ravintokasveja. Esimerkiksi nokkonen on useiden perhostoukkien tärkeä ravintokasvi, ja ritariperhosen toukkia tavataan muun muassa karhunputkella. Luonnonkasveille voi jättää oman alueensa esimerkiksi pihan reunaan tai muuhun vähemmän hoidettuun kohtaan. Ilman toukkien ravintokasveja ei synny seuraavaa perhossukupolvea.

• akankaalit (Ajuga)
• asterit (Aster)
• iisoppi (Hyssopus officinalis)
• kaunokainen (Bellis perennis)
• kaunokit (Centaurea)
• nätkelmät, mm. tuoksuherne (Lathyrus)
• ohdakkeet (Cirsium)
• ruusuruohot (Knautia)
• salviat (Salvia)
• törmäkukat (Scabiosa)
• virnat mm. hiirenvirna (Vicia)
• vuohenjuuret (Doronicum)

• harsokukat (Gypsophila)
• härkit mm. hopeahärkki (Cerastium)
• ikiviuhkot (Limonium)
• kohokit (Silene)
• laukkaneilikat (Armeria)
• neilikat (Dianthus)
• piikkiputket (Eryngium)
• taskuruohot (Thlaspi)
• tervakot eli käenkukat (Lychnis)
• tähtiputket (Astrantia)

Kukinta-ajat ovat suuntaa-antavia. Kasvupaikka, lajike, sää ja sijainti Suomessa vaikuttavat siihen, milloin kukinta alkaa ja kuinka pitkään se jatkuu.

Toukokuussa kukkivat:

• keväällä kukkivat esikkolajit (Primula)
• idänsinililja (Scilla sibirica)
• kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
• näsiät (Daphne)
• tarharistikki (Aubrieta x cultorum)
• tunturipitkäpalko (Arabis alpina) ja muut pitkäpalkolajit
• vihmapensaat (Cytisus)

Kesäkuussa kukkivat:

• keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus)
• kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania)
• mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
• oranssihernepensas (Caragana aurantiaca)
• pihasyreeni (Syringa vulgaris)
• puistosyreeni (Syringa x henryi)
• ruohosipuli (Allium schoenoprasum)

Heinäkuussa kukkivat:

• iisoppi (Hyssopus officinalis)
• isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora)
• keltasauramo (Anthemis tinctoria)
• laventeli (Lavandula angustifolia)
• loistotädyke (Veronica austriaca)
• mäkimeirami (Origanum vulgare)
• punahattu (Echinacea purpurea)
• rantakukka (Lythrum salicaria)
• ruusuruoho (Knautia arvensis)
• syysleimu, valkokukkainen (Phlox paniculata sp.)
• varjolilja (Lilium martagon)

Elokuussa kukkivat:

• kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)
• punatähkä (Liatris spicata)
• punaväriminttu (Monarda didyma)
• ryytisalvia (Salvia officinalis)
• sinipiikkiputki (Eryngium planum)

Syksyllä kukkivia mesikasveja:

• kallionauhus (Ligularia dentata)
• purppurapunalatva (Eupatorium purpureum)
• sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus)
• soihtunauhus (Ligularia x hessei)
• syyshohdekukka (Helenium autumnale)
• syysmaksaruoho (Sedum spectabile)
• syyssyreeni (Buddleja davidii)
• valkoalpi (Lysimachia clethroides)

Voit tutustua tarkemmin näihin kasveihin Kasvikortistossa!