Päihitä puutarhan tuholaiset: Ystävä vai vihollinen – tunnista vastustajasi
Tunnista siis puutarhan ötökät - ja ota selvää vastustajastasi. Sitten tiedät, mitkä keinot voit ottaa käyttöön. (Kuva: Pixabay)
Puutarhassa on ötököitä, jos minkälaisia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vihollisia, vaan osa kotipuutarhurin oivia pikkuapulaisia, jotka mielellään hoitavat likaisen työn puolestasi. Näille puutarhan pikkuapulaisille kannattaa luoda sopiva elinympäristö. Yksi saalistaa kirvoja, toinen pölyttää kukkia ja kolmas osallistuu eloperäisen aineksen hajottamiseen – jokaisella on oma tehtävänsä puutarhan pienessä ekosysteemissä.
Ohje
Huomio: Artikkelin alkuperäisenä lähteenä on käytetty vuonna 2007 julkaistua Eroon puutarhan tunkeilijoista – 50 nasevaa tapaa päihittää tuholaiset -kirjaa. Artikkeli on päivitetty nykyisten kasvinsuojelu- ja ympäristösuositusten mukaiseksi. Vanhoista nikseistä mukaan on jätetty vain sellaiset, joita voidaan edelleen pitää turvallisina ja perusteltuina.
Ps. Linkeistä pääsee tarkemman tiedon pariin.
Hyvät, pahat (ja rumat)
Puutarhan hyödyllisiin vieraisiin kuuluvat muun muassa leppäkertut, kastemadot, juoksujalkaiset, mehiläiset, sammakot, siilit, perhoset, kukkakärpäset, hämähäkit ja monet linnut. Osa saalistaa kasvintuhoojia, osa pölyttää kasveja ja osa osallistuu eloperäisen aineksen hajottamiseen ja maan rakenteen ylläpitämiseen.
Puutarhassa kasvivaurioita voivat aiheuttaa esimerkiksi kirvat, kilpikirvat, eräät kärsäkkäät ja perhostoukat sekä jotkin etana- ja kotilolajit. Torjunta kannattaa aloittaa vasta, kun aiheuttaja on tunnistettu ja vahingot sitä edellyttävät.
Taistelu alkakoon!
Kun kasvintuhooja on tunnistettu, arvioi ensin, aiheuttaako se kasville niin paljon vahinkoa, että torjuntaa tarvitaan. Pieni määrä kirvoja, toukkia tai muita kasvinsyöjiä kuuluu elävään puutarhaan ja tarjoaa samalla ravintoa niiden luontaisille vihollisille.
Kasvintuhoojien torjunta kannattaa aloittaa ennaltaehkäisystä, mekaanisista menetelmistä ja luontaisten vihollisten suosimisesta. Jos kasvinsuojeluainetta tarvitaan, valitse käyttötarkoitukseen Suomessa hyväksytty valmiste ja noudata sen käyttöohjetta.
VINKKI: Poista kasvustosta sairaat ja pahoin saastuneet kasvinosat, jos niissä on taudinaiheuttajia tai runsaasti kasvintuhoojia. Kaikkea kuivaa kasvillisuutta ei tarvitse siivota syksyllä pois, sillä se tarjoaa talvehtimispaikkoja myös monille hyödyllisille hyönteisille.
Ohje
Kirvojen torjunta
Kirvat ovat tavallisia puutarhan kasvintuhoojia. Ne imevät kasvinesteitä etenkin nuorista versoista, lehdistä ja silmuista. Runsas kirvaesiintymä voi heikentää kasvin kasvua ja vioittaa nuoria kasvinosia.
Anna suihku
Suihkuta kirvoja napakalla vesisuihkulla. Vesisuihku irrottaa suuren osan kirvoista kasvista. Käsittelyn voi tarvittaessa uusia.
Ota kasvit avuksi
Suosi monipuolisesti kukkivia kasveja, jotka tarjoavat hyötyhyönteisille mettä, siitepölyä ja suojapaikkoja. Näin puutarhaan syntyy elinympäristöjä esimerkiksi leppäkertuille, harsokorennoille ja kukkakärpäsille. Leppäkertut ja niiden toukat sekä monien harsokorento- ja kukkakärpäslajien toukat käyttävät kirvoja ravinnokseen.
Houkuttele hyönteissyöjälintuja pihaan
Pesäpöntöt, suojaisa kasvillisuus ja linnuille sopiva ympäristö lisäävät pihan monimuotoisuutta. Monet pikkulinnut käyttävät hyönteisiä ja niiden toukkia ravinnokseen.
Jos torjunta-ainetta käytetään, lähtökohta on Suomessa kyseiseen tarkoitukseen hyväksytty valmiste ja sen käyttöohje.
Kärsäkkäiden karkotus
Kärsäkkäät ovat suuri kovakuoriaisryhmä, johon kuuluu myös puutarhakasveja vioittavia lajeja. Vaurioita voivat lajista riippuen aiheuttaa sekä aikuiset kärsäkkäät että niiden toukat.
Tarkkaile iltaisin
Osa kasveja vioittavista kärsäkkäistä liikkuu aktiivisesti hämärällä ja yöllä. Kasveja voi tarkkailla taskulampun avulla ja näkyviä yksilöitä kerätä käsin. Ennen torjuntaa kannattaa tunnistaa, mikä laji vauriot aiheuttaa.
Ohje
Villakilpikirvat kuriin ajoissa
Villakilpikirvat ovat pieniä kasvinesteitä imeviä hyönteisiä, joita peittää valkoinen, vahamainen erite. Niitä voi esiintyä esimerkiksi lehtien alapinnoilla, lehtihangoissa ja varsilla. Runsas esiintymä voi heikentää kasvia. Pienen esiintymän villakilpikirvoja voi poistaa kasvista käsin esimerkiksi pumpulipuikolla. Voimakkaasti saastunut kasvi kannattaa eristää muista kasveista. Tarvittaessa torjuntaan käytetään kyseiseen käyttötarkoitukseen hyväksyttyä valmistetta käyttöohjeen mukaan.
Pihtihäntä voi olla sekä haitaksi että hyödyksi
Pihtihännät ovat kaikkiruokaisia. Ne voivat toisinaan vioittaa kukkia ja muita pehmeitä kasvinosia, mutta syövät myös kirvoja ja muita pieniä selkärangattomia. Niitä ei siksi yleensä tarvitse torjua. Jos niitä kertyy kasveille runsaasti ja vaurioita syntyy, yksilöitä voi kerätä pois esimerkiksi niiden päivällä käyttämistä suojapaikoista.
Ohje
Muurahaiset voivat paljastaa kirvat
Muurahaiset ovat luonnollinen osa puutarhan eliöstöä, eikä niitä yleensä tarvitse torjua. Runsas muurahaisliikenne kasvissa kannattaa kuitenkin huomioida, sillä muurahaiset käyttävät ravinnokseen kirvojen erittämää mesikastetta ja voivat suojella kirvoja niiden luontaisilta vihollisilta. Vilkas muurahaisliikenne voikin johdattaa kirvaesiintymän jäljille.
Kutsu toukkatalkoisiin!
Monilla perhoslajeilla on omat ravintokasvinsa, joilla niiden toukat elävät. Osa maassa elävistä vaaksiaisten toukista syö kasvien juuria ja voi runsastuessaan vioittaa esimerkiksi nurmikkoa ja viljelykasveja.
Järjestä lapsille kilpailu, jossa tunnistetaan toukka
Opi ensin tunnistamaan toukka. Kaikki perhostoukat eivät ole tuholaisia, ja Suomessa on myös rauhoitettuja perhoslajeja. Järjestä lapsille vaikka kilpailu pihan suurimmasta toukasta – ja varaa kaikille jokin pieni palkinto etsintäpalkkioksi.
Tarjoa linnuille naposteltavaa
Osa maassa elävistä vaaksiaistoukista päätyy lintujen ravinnoksi. Maan pintaa voi kuohkeuttaa kevyesti, jolloin toukkia nousee lähemmäs pintaa ja lintujen saataville.
Ohje
Pidä lemmikit poissa istutuksista
Jos kissat tai koirat käyttävät istutusalueita tai lasten hiekkalaatikkoa tarpeidentekopaikkana, aluetta kannattaa suojata fyysisesti. Hiekkalaatikon voi peittää silloin, kun sitä ei käytetä, ja herkät istutusalueet voi tarvittaessa rajata tai suojata. Oman koiran liikkumista pihassa voi ohjata koulutuksella ja tarjoamalla sille sallittuja paikkoja liikkumiseen ja tekemiseen.
Suojaa kasvit jäniksiltä ja rusakoilta
Jänisten, rusakoiden ja muiden nisäkkäiden aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä suojaamalla arvokkaat kasvit tarkoitukseen sopivalla verkolla. Asenna verkko tukevasti ja niin, ettei siitä muodostu eläimille takertumisvaaraa.
Ohje
Myyrät voivat vioittaa kasveja
Myyrät voivat vioittaa puutarhakasveja syömällä esimerkiksi juuria, sipuleita ja puuvartisten kasvien kuorta. Vahinkoja voidaan ehkäistä suojaamalla alttiita kasveja mekaanisesti. Tarkemmat torjunta- ja suojausohjeet löydät Puutarha.netin myyräoppaasta.
Peurat ja kauriit
Peurat ja kauriit voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja puutarhakasveille etenkin alueilla, joilla eläimiä liikkuu paljon. Arvokkaiden kasvien suojaamisessa toimiva ratkaisu on riittävän korkea ja tarkoitukseen sopiva aita tai yksittäisten kasvien suojaaminen verkolla. Myös eläinten karkottamiseen tarkoitettuja valmisteita voidaan käyttää niiden käyttöohjeiden mukaisesti.
Ohje
Etanoista eroon
Ennen torjuntaa kannattaa selvittää, mikä etana- tai kotilolaji puutarhassa liikkuu. Kaikki lajit eivät ole haitallisia vieraslajeja tai merkittäviä kasvintuhoojia.
Kerää etanoita
Etanoita voi kerätä kostealla säällä sekä aamuisin ja iltaisin, jolloin ne ovat aktiivisesti liikkeellä. Säännöllinen kerääminen auttaa vähentämään niiden määrää.
Tarjoa piilopaikka
Kasvimaalle voi asetella lautoja tai muita kosteina pysyviä suojapaikkoja, joiden alle etanat hakeutuvat. Tarkista paikat säännöllisesti ja kerää niihin hakeutuneet etanat pois.
Jos kyseessä on haitallinen vieraslaji, kuten espanjansiruetana, tarkista ajantasaiset tunnistus- ja hävittämisohjeet Vieraslajit.fi-palvelusta.
Kilpikirvat kuriin
Kilpikirvat ovat pieniä kasvinesteitä imeviä hyönteisiä, joiden päällä on lajista riippuen kilpimäinen tai vahamainen suojus. Niitä voi esiintyä esimerkiksi lehdillä, varsilla ja puuvartisten kasvien oksilla. Runsas esiintymä voi heikentää kasvia. Ne voivat aiheuttaa suurta vahinkoa puille ja pensaille – ja niistä on vaikea päästä eroon.
Poista näkyvät kilpikirvat
Pienessä esiintymässä näkyviä kilpikirvoja voi poistaa kasvista käsin. Tarkkaile kasvia torjunnan jälkeen säännöllisesti, sillä uusia yksilöitä voi tulla näkyviin myöhemmin.
Ohje
Houkuttele puutarhan hyötyeliöt avuksi
Monet hyönteiset ovat erittäin hyödyllisiä kotipuutarhassa, joten niiden viihtymiseen kannattaa panostaa. Monet puutarhan eläimet osallistuvat pölytykseen, hajotukseen tai kasvintuhoojien luontaiseen säätelyyn. Monipuolinen kasvillisuus sekä erilaiset suoja-, pesä- ja talvehtimispaikat auttavat niitä viihtymään pihassa.
Tarjoa leppäkertuille ravintoa
Monipuolinen, pitkään kukkiva kasvillisuus tarjoaa aikuisille leppäkertuille ja muille hyötyhyönteisille ravintoa. Kirvoja sisältävät kasvustot puolestaan tarjoavat ravintoa leppäkertuille ja niiden toukille.
Huolehdi maasta, niin kastemadot viihtyvät
Kastemadot ja muut maaperäeliöt osallistuvat eloperäisen aineksen hajottamiseen ja vaikuttavat maan rakenteeseen. Orgaanisen aineksen lisääminen ja maan hyvästä rakenteesta huolehtiminen luovat niille suotuisat olosuhteet.
Harsokorentojen toukat saalistavat kirvoja
Monien harsokorentojen toukat ovat petoja, jotka käyttävät ravinnokseen muun muassa kirvoja ja muita pieniä hyönteisiä.
Toivota siilit tervetulleiksi
Tarjoa siilille vettä, suojaisia kulkureittejä ja turvallisia pesä- ja talvehtimispaikkoja sekä vältä vaarallisia verkkoja ja muita ansoja.
Ota siivekkäät ystävät avuksi
Talviruokinta voi auttaa talvehtivia lintuja, mutta ruokintapaikan hygieniasta täytyy huolehtia tautien leviämisen ehkäisemiseksi. BirdLife suosittelee esimerkiksi ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon, sekä ruokintapaikan säännöllistä puhdistamista. Pihalla voi tarjota linnuille myös puhdasta vettä juomiseen ja kylpemiseen.
VINKKI: Tiheä ja suojaisa pensasaita tarjoaa monille linnuille suojaa ja pesäpaikkoja. Myös linnunpöntöillä voi lisätä sopivia pesäpaikkoja pihapiirissä.
Muista myös pölyttäjät
Pölyttäjät ovat tärkeä osa puutarhan eliöstöä. Suosi eri aikaan kukkivia kasveja, jotka tarjoavat pölyttäjille mettä ja siitepölyä keväästä syksyyn. Monipuolinen kukkavalikoima tarjoaa ravintoa erilaisille pölyttäjälajeille koko kasvukauden ajan.
Kukkakärpäset pölyttävät ja auttavat kirvojen hallinnassa
Aikuiset kukkakärpäset käyttävät ravinnokseen mettä ja siitepölyä ja toimivat pölyttäjinä. Monien kukkakärpäslajien toukat puolestaan saalistavat kirvoja. Monipuolinen kukkiva kasvillisuus tarjoaa aikuisille kukkakärpäsille ravintoa.
Iloitse lammikkoosi tulleesta sammakosta
Pienikin puutarhalammikko saattaa houkutella sammakon asukkaakseen. Sammakot käyttävät ravinnokseen monenlaisia pieniä selkärangattomia, ja puutarhalampi voi samalla lisätä pihan monimuotoisuutta.
Lähde: Eroon puutarhan tunkeilijoista – 50 nasevaa tapaa päihittää tuholaiset (Sarah Ford, Helmi Kustannus 2007)
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat