Kompostimullan käyttöopas – ravinteita ja rakennetta puutarhaan oikea-aikaisesti
Perinteisesti kompostimulta katsotaan kypsäksi, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi humukseksi.
Kompostimulta on oikein käytettynä erinomaista maanparannusainetta, mutta väärin käytettynä se voi olla kasveille jopa haitallista. Kompostimulta muuttuu ja kehittyy kaiken aikaa. Eri kehitysvaiheissa sitä tulee käyttää eri tavoin. Yleensä kompostimulta jaetaan kahteen luokkaan kypsyyden perusteella. Puhutaan katekompostista ja kypsästä kompostimullasta.
Kompostia katteeksi
Hyvin toimivasta lämpökompostorista voidaan saada jo noin 6–8 viikon kuluttua puolikypsää katekompostia. Siinä helposti hajoavat biojätteet ovat jo maatuneet, mutta esimerkiksi puupohjaista kuiviketta ja muuta hitaammin hajoavaa ainesta voi vielä erottua.
Katekomposti on karkeahkoa, elävöittävää maanparannusainetta. Se sisältää vielä paljon hajotettavaa ainesta ja houkuttelee kasvimaallesi maan omia pieneliöitä. Katekompostin käytössä on tärkeätä muistaa, että se vaatii edelleen happea loppuhajoamiseensa. Sitä ei saa haudata syvälle maahan esim. kukkapenkin pohjalle. Raaka komposti saattaa myös sisältää kasveille haitallisia aineita, joten se ei saa joutua kasvien juurten kanssa kosketuksiin.
Keväällä ja kesällä katekomposti on erinomaista kateainetta maan pinnalla. Levitä sitä esim. pensaiden juurille 2-5 sentin paksuinen kerros maan lämmettyä. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa.
Yksivuotisten kasvien kasvimaalla katekompostia voi käyttää myös loppukesällä. Monivuotisille kasveille typpipitoista katekompostia ei levitetä loppukesällä, jotta niiden talveen valmistautuminen ei häiriinny. Syksyllä lämpökompostorista tyhjennettävää katekompostia voi hyödyntää myös puutarhajäte- tai lehtikompostin joukossa nopeuttamassa hajoamista.
Kompostia kasvualustaksi
Kasvualustassa käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä. Kypsä komposti on tummaa, tasalaatuista ja hyväntuoksuista. Tässä vaiheessa saattaa kompostista vielä erottua esim. kananmunankuoria ja oksanpätkiä. Ne eivät haittaa kompostin käyttöä.
Kypsääkään kompostimultaa ei yleensä käytetä yksinään kasvualustana. Se sekoitetaan käyttökohteen mukaan esimerkiksi puutarhamaahan, kivennäismaahan tai muuhun kasvualustaan. Kompostin osuus sovitetaan sen ravinteikkuuden, rakenteen ja kasvatettavien kasvien tarpeiden mukaan.
Huom! Mikäli haluat kompostimullasta täyden hyödyn, älä kypsytä sitä liian pitkään. Kompostin humusaineet jatkavat kaiken aikaa hajoamistaan. Niinpä komposti ei vanhetessaan parane, vaan päinvastoin menettää elävyyttään ja ravinteitaan.
Kompostia lannoitteeksi
Kompostin lannoitusvaikutus riippuu kompostin raaka-aineista. Talous- ja puutarhajätteestä tehdyn kompostin ravinnepitoisuus on yleensä varsin alhainen. Kompostin sisältämät ravinteet ovat hitaasti liukenevia ja vaikuttavat maassa pitkään.
Komposti soveltuukin parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen ja monivuotisten istutusten kuten puiden, pensaiden ja perennojen hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi. Sen lisäksi on kasvikohtaisesti huolehdittava varsinaisesta lannoituksesta.
Runsaasti ravinteita tarvitseville kasveille, kuten kaaleille, kurkuille, tomaateille ja purjoille, kompostimullan ravinteet eivät välttämättä yksin riitä koko kasvukaudeksi. Lannoitus sovitetaan kasvilajin, kasvualustan ravinnetilan ja käytetyn kompostin mukaan.
Kypsää kompostimultaa voidaan käyttää keväällä maanparannukseen ja sekoittaa kasvualustan pintakerrokseen. Sopiva määrä riippuu kompostin raaka-aineista, ravinnepitoisuudesta, maasta ja kasvatettavista kasveista. Kotitalouden kypsää kompostia voidaan maanparannuksessa käyttää esimerkiksi muutaman senttimetrin kerroksena, mutta voimakkaan kompostin kanssa määrä kannattaa pitää maltillisena.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat