Kompostointi kotona – näin saat kompostin toimimaan

Kompostorin sijoittamista koskevat vaatimukset kannattaa tarkistaa oman kunnan tai alueellisen jätehuoltoviranomaisen jätehuoltomääräyksistä. Määräyksissä voidaan asettaa vähimmäisetäisyyksiä esimerkiksi naapurin rajaan, talousvesikaivoon tai vesistöön.

Kompostori kannattaa sijoittaa paikkaan, johon biojätettä on helppo viedä ympäri vuoden ja jossa kompostoria voidaan myös huoltaa ja tyhjentää. Puutarhakompostille sopii suojaisa paikka, jossa komposti ei kuivu jatkuvasti paahteessa.

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Kompostoimalla kodin ja puutarhan biojätteet saat siis ilmaiseksi ravinteikasta ja muhevaa multaa puutarhaan. Kaiken lisäksi kompostointi on myös ekoteko!

Kompostoinnissa luodaan jätteitä hajottaville pieneliöille (mm. bakteereille, lieroille ja sienille) hyvät toimintaolosuhteet. Perusvaatimuksina ovat oikea hiili/typpi-suhde, hapen ja kosteuden riittävä saanti sekä oikea lämpötila. Kun perusasiat ovat kunnossa, kompostoituminen etenee kolmessa vaiheessa – uutta kompostia syntyy jopa muutamassa kuukaudessa!

Hiiltä tarvitaan pieneliöiden energian tuottamiseen ja typpeä solujen rakentamiseen. Hiiltä on muun muassa hakkeessa, sahanpurussa, risuissa, puunkuoressa, turpeessa, oljissa, heinässä ja kuivissa lehdissä.

Typpeä löytyy muun muassa lannasta, virtsasta, tuoreesta kasvijätteestä ja naateista. Yleensä puutarhakompostissa on hiiltä tarpeeksi, mutta typpeä liian vähän. Tällöin lahoaminen on hidasta. Talousjätekompostorissa tilanne on usein päinvastainen: typpeä on liikaa, jolloin palaminen on nopeaa, mutta typpeä karkaa ilmaan haisevana ammoniakkina.

Happea tarvitaan runsaan pieneliötoiminnan hengitykseen. Hapettomissa oloissa hajoaminen on epätäydellistä ja syntyy orgaanisia happoja, jotka laskevat pH:ta ja synnyttävät hajuhaittoja. Kompostista tulee löyhkäävä tunkio. Ilmavuutta voi parantaa lisäämällä joukkoon karkeampaa ainetta, esimerkiksi kuorihaketta, kääntämällä kompostia ja lisäämällä typpipitoisen aineksen päälle hiilipitoista kateainetta. Kate tasaa samalla lämpöä, ja osaltaan estää typpeä karkaamasta ilmaan.

Ilman kosteutta pieneliöt eivät voi elää. Yleisin syy kompostin toimimattomuuteen on juuri kuivuus. Tällöin nyrkillisestä kompostia valuu puristettaessa tippa tai kaksi vettä. Liian isot oksat ja muu kasvijäte tekevät kompostista helposti liian harvan. Tilannetta voi parantaa kastelemalla.

Kompostin lämpö syntyy pieneliöiden hajotustoiminnasta. Hyvin toimiva biojätekomposti lämpenee, kun pieneliöillä on riittävästi ravintoa, kosteutta ja happea. Kompostin lämpötila vaihtelee kompostoitumisen vaiheen mukaan, eikä jatkuva korkea lämpötila ole onnistuneen kompostoinnin edellytys. Kun helposti hajoava aines vähenee, komposti alkaa luonnollisesti jäähtyä.

Kerroksinen kasakomposti

Kompostin teko aloitetaan pohjustamalla sen alusta karkealla jätteellä, kuten silputuilla risuilla. Notkea salaojaputki on myös hyvä vaihtoehto, sillä se on helppo ottaa pois, kun kompostin tyhjentää. Alustan ilmavuus on tärkeää siksi, että komposti saisi palamiseen eli lahoamiseen tarvittavaa happea riittävästi.

Sitten kompostia aletaan rakentamaan kerroksittain kasaamalla vuoron perään karkeaa ja hienoa jätettä. Kerrosten väliin voi lisätä multaa tai vanhempaa kompostia.

Siementäviä rikkakasveja ja haitallisten vieraslajien lisääntymiskykyisiä kasvinosia ei kannata laittaa tavalliseen puutarhakompostiin, ellei voida varmistua siitä, että kompostointi tuhoaa niiden lisääntymiskyvyn. Tarkista haitallisten vieraslajien kasvijätteen käsittely lajikohtaisista torjuntaohjeista. Laita päälle kuoreksi hiilipitoista kateainetta kosteutta pidättämään. Voit myös kastella kompostin heti, jos jätteet ovat kuivia. Tällainen komposti on valmista multaa noin 2 vuodessa. Jos haluat nopeammin valmista, sekoita hieno ja karkea aines hyvin keskenään, ja rakenna kompostin keskelle ilmanvaihtokanava.

Jäätyminen ei haittaa kompostia, keväällä kompostien sulamisen jälkeen lahoaminen jatkuu. Voit myös istuttaa lämpimälle ja ravinteikkaalle kompostikasalle kesäkurpitsan.

Kehikkokomposti

Kehikossa lämpö ja kosteus pysyvät paremmin kuin pelkässä kasassa, joten hajoaminen on nopeampaa. Voit pitää kahta kehikkoa: toisessa on valmista kompostia, toista täytetään kesän (ja talvenkin) mittaan.

Edullinen häkkikomposti syntyy rautakaupan myymästä kanaverkosta tai aitaverkosta ja muutamasta maahan isketystä tolpasta. Neljä metriä verkkoa ympyrän muotoisena on sopiva määrä.

Voit valmistaa kehikkokompostin myös pajusta. Pajuista punottu ympyrän mallinen kompostori on pihassa kaunis yksityiskohta. Jos teet pajukompostorisi keväällä, saat kasvuun lähtevästä pajusta maastoon sopeutuvan, elävän ulkoseinän. Pajua voit sitten trimmata muotoon leikkaamalla.

Biojätekompostori

Keittiössä syntyvän biojätteen kompostointiin käytetään suljettua, ilmastoitua ja haittaeläimiltä suojattua kompostoria, joka täyttää oman alueen jätehuoltomääräykset. Jos biojätettä kompostoidaan ympäri vuoden, kompostorin on käytännössä sovelluttava myös talvikäyttöön. Kompostorin koko valitaan käyttäjämäärän ja syntyvän biojätteen määrän mukaan.

Ennen kompostorin hankintaa kannattaa tarkistaa oman jätehuoltoviranomaisen määräykset. Niissä voidaan määritellä esimerkiksi kompostorin rakenteeseen, lämpöeristykseen, tilavuuteen ja sijoittamiseen liittyviä vaatimuksia.

Tekotavasta riippuen kompostin kypsyminen kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kuumakompostorista saa pikakompostia jo parissa kuukaudessa.

Kompostimulta on valmista, kun se on mullan näköistä ja tuoksuista, siinä on kompostilieroja, eikä siinä ole näkyviä kappaleita (hitaasti maatuvia munankuoria lukuun ottamatta). Hyvä merkki on myös se, että kompostin lämpötila ei enää nouse, vaikka sitä sekoitetaan.

Huom! Komposti ei parane vanhetessaan, vaan jatkaa hajoamistaan, kunnes alkaa jo menettää ravinteitaan ja eloperäisyyttään. Onko kompostimulta riittävän kypsää?

Kompostointi on helppoa ja samalla myös jätehuoltokustannukset pienenevät.

Puutarhakompostiin voi laittaa kaikki puutarhajätteet (haravointijätteet, puiden lehdet, kukkavarret, naatit, kuivuneet siemenettömät rikkaruohot, silputut oksat, sienten ja marjojen perkuujätteet) ja jopa lakaisutomut.

Biojätekompostoriin voi laittaa esimerkiksi ruoantähteitä, hedelmien ja vihannesten kuoria, kahvin- ja teenporoja suodatinpapereineen sekä muita kompostoitavaksi soveltuvia keittiön biojätteitä. Tarkista oman alueen jätehuolto-ohjeista ja kompostorin käyttöohjeesta, mitä kompostoriin voidaan laittaa.

Huom! Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, sillä ne tekevät kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille ja lisäävät typpikaasujen karkaamista.

Osaatko hyödyntää kompostoimalla aikaan saamaasi, ravinteikasta maanparannusainetta? Lue lisää artikkelista Mihin kompostimultaa käytetään? Millaisen kompostorin sinä tarvitsisit? Lue artikkeli Millainen on hyvä kompostori.