Lippu salkoon – vaikka joka päivä: Milloin liputetaan ja mitä siitä on säädetty?
Taloyhtiöissä liputus on monesti kirjattu kiinteistöhuoltosopimukseen, mutta liputusvuorot voidaan myös jakaa asukkaiden kesken.
Mitkä ovat liputuspäivät ja mitä säännöksiä niihin liittyy?
Suomen lippu
Suomen kansallislipussa on valkoisella pohjalla sininen risti. Lipun mittasuhteet määritellään vuonna 1978 annetussa laissa Suomen lipusta: lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Suomen lippua käsitellään arvokkaasti ja se pidetään puhtaana ja ehjänä. Lippu voidaan pestä ja tarvittaessa silittää valmistajan hoito-ohjeen mukaisesti. Kastunut lippu kuivataan ennen säilytykseen laittamista. Suomen lippuun ei saa sijoittaa lippulain vastaisia lisäkuvioita.
Käyttökelvoton Suomen lippu hävitetään arvokkaasti esimerkiksi polttamalla tai leikkaamalla niin pieniksi paloiksi, ettei niitä enää voi tunnistaa Suomen lipuksi.
Lippusalko
Lippusalon koko valitaan rakennuksen ja ympäristön mukaan. Salon on hyvä olla rakennukseen nähden sopusuhtainen ja sijoitettu niin, että lippu pääsee liehumaan esteettä. Lippusalkojen mitoista ei ole erillistä lakisääteistä määräystä.
Salkoon valittavan lipun korkeus on noin kuudesosa salon pituudesta. Esimerkiksi 10 metrin salkoon tulee 165 x 268 cm kokoinen lippu.
Lipun nosto ja lasku
Lippu on nostettava salkoon tasaisin, rauhallisin vedoin ja hillityn arvokkaasti. Lippu ei saa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippunarut kiristetään, kierretään tarvittaessa salon ympäri ja kiinnitetään huolellisesti hakaan. Tuulisella säällä on suositeltavaa, että lippua on nostamassa kaksi henkilöä, joista toinen pitelee lippua ja toinen hoitaa narut.
Lippu lasketaan rauhallisesti niin, ettei se kosketa maata. Kastunut lippu kuivataan ennen laskostamista ja säilytykseen laittamista. Lippu varastoidaan säilytyspussissaan.
Liputusaika
Virallisessa liputuksessa lippu nostetaan kello 8 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21. Itsenäisyyspäivänä liputus päättyy kello 20. Yksityisessä liputuksessa näitä aikoja on tapana noudattaa, mutta tilanteen mukaan niistä voidaan joustaa.
Suruliputus
Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Kuolemantapauksen johdosta voidaan suruliputtaa esimerkiksi vainajan kodissa tai työpaikalla. Jos tieto kuolemasta saadaan niin myöhään, ettei liputusta ole enää tarkoituksenmukaista aloittaa, suruliputus voidaan järjestää seuraavana päivänä. Siunauspäivänä on vakiintuneena tapana aloittaa suruliputus aamulla ja nostaa lippu siunaustilaisuuden jälkeen täyteen salkoon loppupäiväksi.
Liputuspäivät
Virallisia liputuspäiviä ovat kahdeksan kalenteriin sidottua juhlapäivää sekä päivät, jolloin toimitetaan asetuksessa tarkoitetut valtakunnalliset vaalit tai kansanäänestys, ja päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa. Virallisten liputuspäivien lisäksi Suomessa on vakiintuneita ja suositeltuja liputuspäiviä.
- J.L. Runebergin päivä 5.2.
- Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
- Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
- Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
- Evakkojen liputuspäivä 20.4.
- Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
- Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
- Eurooppa-päivä 9.5.
- J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
- Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
- Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
- Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
- Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
- Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
- Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
- YK:n päivä 24.10.
- Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
- Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
- Itsenäisyyspäivä 6.12.
- Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.
Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen kansallislipulla. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.
Lähteet: Finlex: laki Suomen lipusta 380/1978 ja asetus liputuksesta Suomen lipulla 383/1978; sisäministeriö; Suomalaisuuden Liitto.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat