Hyttyset – näin vähennät niitä pihalla ja suojaudut pistoilta
Hyttyset kuuluvat Suomen kesään, mutta niiden määrää omassa pihapiirissä voi vähentää poistamalla pieniä seisovan veden kertymiä. Pistoilta suojaavat parhaiten peittävä vaatetus ja tarvittaessa hyttyskarkote. (Kuva: Juha Jantunen)
Hyttyset kuuluvat Suomen kesään, ja niiden määrä vaihtelee paljon sääolojen, kasvupaikan ja hyttyslajin mukaan. Pihalla hyttysten lisääntymispaikkoja voi vähentää yksinkertaisin keinoin, mutta kaikkia hyttysiä ympäristöstä ei voi eikä tarvitse hävittää. Pistoilta suojaudutaan tehokkaimmin peittävällä vaatetuksella ja tarvittaessa hyttyskarkotteella.
Hyttynen tarvitsee vettä lisääntymiseen
Hyttysten toukat kehittyvät vedessä. Luonnossa sopivia lisääntymispaikkoja syntyy esimerkiksi tulva-alueille, lammikoihin, kosteikkoihin ja muihin veden täyttämiin painanteisiin. Pihalla hyttysille voi syntyä pieniä lisääntymispaikkoja sadevesiastioihin, avoimiin kasteluastioihin ja muihin esineisiin, joihin vesi jää seisomaan.
Pihapiiri kannattaa siksi tarkistaa säännöllisesti. Tarpeettomat vettä keräävät astiat tyhjennetään, sadevesiastiat peitetään ja kastelukannut säilytetään niin, ettei niihin jää pitkäksi aikaa seisovaa vettä.
Kevään ja kesän sääolot vaikuttavat hyttysten määrään ja kehityksen ajoittumiseen. Runsaat sulamisvedet ja pitkään säilyvät vesialueet tarjoavat lisääntymispaikkoja monille hyttyslajeille, kun taas lämpö vaikuttaa niiden kehitysnopeuteen. Hyttystilanne voi siksi vaihdella huomattavasti alueittain ja kesästä toiseen.
Näin suojaudut hyttysiltä
Peittävä ja riittävän väljä vaatetus on yksinkertainen tapa vähentää hyttysen pistoja. Hyttyset löytävät ihmisen useiden aistivihjeiden avulla, joihin kuuluvat muun muassa uloshengityksen hiilidioksidi, ihon hajuyhdisteet ja lämpö.
Monet hyttyset ovat aktiivisimmillaan suojaisissa ja kosteissa ympäristöissä sekä ilta- ja yöaikaan. Tuuli vaikeuttaa niiden lentämistä ja ihmisen paikantamista, minkä vuoksi avoin ja tuulinen oleskelupaikka voi olla hyttysten kannalta rauhallisempi kuin suojaisa ja kostea pihanurkkaus.
Kun vaatetus ei riitä, iholle tai vaatteisiin voidaan käyttää tähän tarkoitukseen hyväksyttyä hyttyskarkotetta tuotteen käyttöohjeen mukaisesti.
Karkottavatko kasvit hyttysiä?
Sitruunaruoho, kissanminttu, basilika, laventeli, piparminttu ja rosmariini sisältävät aromaattisia yhdisteitä, joiden vaikutusta hyttysiin on tutkittu muun muassa kasviuutteina ja eteerisinä öljyinä. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että terassilla tai parvekkeella kasvava yrtti muodostaisi ympärilleen tehokkaan suojan hyttysiä vastaan.
Kasveja kannattaa siis kasvattaa niiden tuoksun, maun, kukinnan ja koristearvon vuoksi. Varsinaista hyttyssuojaa tarvittaessa peittävä vaatetus ja tarkoitukseen hyväksytty hyttyskarkote ovat luotettavampia vaihtoehtoja.
Sitruunaruoho eli intiansitrusheinä
Sitruunaruoho (Cymbopogon citratus) on voimakkaasti sitruunalta tuoksuva lämpöä rakastava heinä, jota voidaan kasvattaa kesällä ruukussa aurinkoisella ja lämpimällä paikalla.
Sitruunamelissa
Sitruunamelissa on sitruunantuoksuinen monivuotinen yrtti, jonka kukat kiinnostavat myös pölyttäjiä. Se sopii yrttitarhaan ja ruukkukasvatukseen.
Kissanminttu
Kissanmintut sisältävät nepetalaktonia, jonka vaikutusta hyttysiin on tutkittu. Puutarhassa kissanminttu on ennen kaikkea helppohoitoinen ja pitkään kukkiva koristekasvi, jonka kukat kiinnostavat pölyttäjiä.
Basilika
Basilika on voimakasarominen ja lämpöä vaativa maustekasvi. Sitä voidaan kasvattaa esimerkiksi kasvihuoneessa, lämpimällä parvekkeella tai aurinkoisella ikkunalla.
Laventeli
Laventeli tunnetaan voimakkaasta tuoksustaan ja violetinsinisestä kukinnastaan. Se viihtyy aurinkoisella, lämpimällä ja hyvin vettä läpäisevällä kasvupaikalla.
Piparminttu
Piparminttu on voimakasarominen monivuotinen yrtti. Se leviää kasvupaikallaan tehokkaasti, joten ruukkukasvatus on yksi tapa pitää kasvusto rajattuna.
Rosmariini on aromaattinen maustekasvi, joka tarvitsee runsaasti valoa ja lämpöä. Suomessa sitä kasvatetaan tavallisesti ruukussa ja suojataan kylmältä.
Kasvien lehtiä tai niistä valmistettuja eteerisiä öljyjä ei pidä hieroa iholle hyttyskarkotteeksi pelkästään sillä perusteella, että kasvin sisältämällä yhdisteellä on havaittu tutkimuksissa karkottavaa vaikutusta.
Kotikonstit eivät korvaa hyttyskarkotetta
Hajuvesi, valkosipuli ja muut voimakkaasti tuoksuvat kotikonstit eivät tarjoa luotettavaa suojaa hyttysen pistoilta. Sama koskee monia hyttysten karkottamiseen tai pyydystämiseen markkinoituja ratkaisuja: niiden teho riippuu menetelmästä ja käyttöolosuhteista.
Pihalla kannattaa aloittaa yksinkertaisista keinoista. Poista tarpeettomat seisovan veden kertymät, valitse oleskeluun mahdollisuuksien mukaan avoin ja ilmava paikka, käytä peittävää vaatetusta ja tarvittaessa tarkoitukseen hyväksyttyä hyttyskarkotetta.
Lintujen pesintää voi tukea pöntöillä ja monimuotoisella pihalla. Hyönteiset ovat monille linnuille tärkeää ravintoa, mutta linnunpönttöä ei kannata ajatella varsinaisena hyttystentorjuntamenetelmänä.
Näin hoidat hyttysen piston aiheuttamaa reaktiota
Hyttysen pistosta syntyvä kutina, punoitus ja turvotus ovat tavallisia ja lievittyvät yleensä itsestään. Oireita voidaan tarvittaessa lievittää esimerkiksi antihistamiinilla tai paikallisesti käytettävällä kortisonivoiteella valmisteen käyttöohjeen mukaisesti.
Pistoreaktiot voivat monilla lieventyä kesän mittaan, kun elimistö tottuu saman hyttyslajin pistoihin. Kyse ei ole varsinaisesta siedätyshoidosta. Suomessa esiintyy useita hyttyslajeja, joten myöhemmin kesällä ilmaantuvien lajien pistot voivat aiheuttaa jälleen voimakkaampia paikallisreaktioita.
Jos hyttysen piston jälkeen ilmaantuu nopeasti voimakkaita yleisoireita, kuten hengitysvaikeutta, voimakasta huimausta tai laaja-alaista turvotusta, tarvitaan kiireellistä hoidon arviota.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat