Kysy, vastaamme -palvelussa Puutarha.net-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä puutarhasta, rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!
Edellinen Vesi ja viemäröinti aihealue Seuraava
pvm: 1.5.2013 9:2

Kysymys: Porakaivon pumppu

Vesi ja viemäröinti

Mökillämme on porakaivo, porattu 75m syvyyteen. Minkälainen pumppu tarvitaan jotta saisin kylmän veden tulemaan keittiöön.Harmaavesisuodatin on, täytyykö järjestelmää muuttaa.Tällä hetkellä kantovesi.Mitä tarvikkeita tarvitsen järjestelmään.

Kommentoi:*




Virallinen Vastaus
Kaivoon pitää asentaa syväkaivopumppu. Pumpun ja siihen liittyvien osien ostamisessa neuvoo varmasti hyvin varustettu putkiliike. Koska järjestelmään ei liitetä vesivessaa, nykyinen harmaavesisuodatin riittänee.

Arvostele vastaus kysymykseen "Vesi ja viemäröinti / Porakaivon pumppu":
Jäsenen Ra.insvm.-69 antama (2.5.2013 22:54) kommentti

Kantoveden muuttaminen paineiseksi on se pikku juttu, joka herättää alan viranomaiset. Veden käyttö kiinteistöllä lisääntyy ja mahdollisia lisäkuormituslähteitäkin syntyy. Harmaavesisuodatusjärjestelmäsi pitää päivittää piirustuksineen ilmoituksella paikalliselle viranomaiselle muuttuneen tilanteesi mukaiseksi.

Jäsenen Pete antama (2.5.2013 23:56) kommentti

Eipä ihan suoraan noinkaan. Varustetaso ratkaisee painevedessäkin. Ensinnä onko vain kesävesi eli talvella ei käytössä. Toisena ja tärkeämpänä sitten ne varusteet. Jos saunaan tulee kylmä vesi ja lämmintä tehdään padassa tai kiukaan kyljessä, rinnastetaan se vielä kantoveteen. Samoin keittiössä kattilakuumennus. Sitten kun asennetaan se sähköinen käyttövesiboileri, katsotaan "vähäisen käytön" raja ylitetyksi.

Jäsenen Ötzi antama (4.5.2013 7:13) kommentti

Keittiön pieni boileri kaiketi on vähäistä käyttöä.  

Jäsenen Ra.insvm.-69 antama (4.5.2013 19:51) kommentti

Harmaavesien käsittelyjärjestelmän soveltuvuuden arvioi paikallinen viranomainen saatuaan tiedot kiinteistön vedenhankinta tavoista ja eri kulutuspisteistä. Paineveden käyttöpisteet pitää esittää suunnitelmissa. Paikallisista olosuhteista (kunnastakin) riippuen voivat vaatimukset vaihdella. Alan suunnittelijan esitys käsittelytavasta ei aina käy yksiin viranomaisen kannan kanssa. Suosittelen siksi suunnitelmien päivittämistä (ilmoitusmenettely yleensä riittää) aina tilanteen muuttuessa kantovedestä painevedeksi. 

Jäsenen Ra.insvm.-69 antama (5.5.2013 21:16) kommentti

Saamani suorakyselyn perusteella tarkennan, että kantovedelle on yleisesti hyväksytty imeytys ns.kivipesään. "Jos kiinteistöllä on paineellinen vesijohto, harmaidenkin jätevesien puhdistus vaatii toimivan, vähintään 2-osaisen saostus-säiliön, jossa kiinteät lika-aineet pääsevät erottumaan". Tämä asia kerrottin jätevesien käsittelyn auditointikoulutuksessani  v.2010. Vähäinen käyttö ei poista tätä perusvaatimusta. Laki ja asetukset sikseen: saunapallokin on hyväksytty joissakin kunnissa oman porakaivopumpun käytöstä syntyneidenn harmaavesien jatkokäsittelyyn. Etäisyydet ja korkeuserot  naapurien kaivoista yms sitten erikseen. Eli yhteys paikalliseen viranomaiseen on aina asiallista kantoveden muuttuessa paineelliseksi. 

Jäsenen Pete antama (6.5.2013 9:32) kommentti

Siinä auditointikoulutuksessa asiaa varmasti käsiteltiin hiukan laajemminkin, Eli tuo lainausmerkeissä esitetty on osa laajempaa kokonaisuutta. Yksinään ja asiasta irrotettuna se antaa puutteellisen kuvauksen.

Saostushan on aina ja vain esikäsittely, sitä käytetään jonkun muun järjestelmän osana. Saostusta tarvitaan jo kantovedellä ja saunapallolla tai kivipesällä, jos käsitellään myös rasvaisia keittiövesiä. Saunapallo yksinään sopii vain saunavesille. Mutta jos käytössä on harmaavesisuodatin, ei saostusta käytetä lainkaan, koska se ei järjestelmään kuulu aikä sovellu. Ratkaisevaa on suodatinkapasiteetin riittävyys käytetylle vesimäärälle.

Vähäisen käytön raja on yleisesti hyväksytty vedettäväksi lämpimän veden tuottamistavan ja varustetason mukaan. Tämä on sitä harkintavaltaa jota asetus jättää virkamiestasolle ja suunnittelulle. Tärkeintä on oikea mitoitus, ylimitoituskin on pahasta puhdistukselle.

Kysyjän tapauksessa kuitenkin on jo käytössä harmaavesisuodatin, joka riittää painevedellekin. Tätä kohdetta onkin tarkasteltava siltä kantilta, lisääkö helpottunut vedensaanti sen käyttöä siinä määrin, että suodattimen vuorokausikapasiteetti voi ylittyä. Jos näin on, kannattaa asiasta lähestyä rakennusvalvontaa, kertoa tilanne ja aiottu toimenpide kapasiteetin nostamiseksi, ja kysyä mitä selvityksiä edellytetään.

Jos kohteen jv-käsittelystä on aikanaan tehty asianmukainen suunnitelma ja järjestelmä on siinä jo mitoitettu kasvavalle käytölle, ja tämä on suunnitteluperusteissa mainittu, on asia viranomaisten puolesta kunnossa. Eli tarkistetaan se mitoitus ja arvioidaan se vedenkäyttömaksimi. Ja sitten on mukava käydä siellä virastossa papereiden kanssa ja kertoa painevedestä ja yhdessä todeta että homma on kunnossa.

Jäsenen Ra.insvm.-69 antama (7.5.2013 21:26) kommentti

Kiitos Petelle hyvästä tarkennuksesta. Yleensä kun ihmiset ilmoittavat, että heillä on jo harmaiden vesien käsittelysysteemi: heillä käytännössä on se saunapallo. Ja tiskit pestään kiukaan vaipasta otetun kuuman veden avulla keittiön tiskialtaassa. Kysyjän ilmoitus, että Hänellä on harmaavesisuodatusjärjestelmä, ei sinänsä kerro itse systeemistä / sen toimivuudesta mitään. Käytännössä harmaavesien imeytyksessä / suodatuksessa on ehdottomasti käytettävä saostuskaivoa tai kenttä liettyy umpeen muutamassa vuodessa. Muuten ymmärsin, että olemme yhtämieltä siitä, että käyttötavan/kuormituksen muuttuessa on hyvä päivittää systeeminsä ajantasalle. Miten hyvin suunnitelma ja sen toteutus mahdollisesti onkin aikanaan tehty, niin sen riittävyydestä nyt voi paikallisen viranomaisen kanta olla muuttunut vuosien varrella.
PS se saostuskaivon sakkapesän sisältö pitää pumpata vuosittain esim. viereiseen komposti risu-/lehtikasaan, jotta imeytysputkisto pysyisi toimintakuntoisena.
 

Jäsenen Pete antama (7.5.2013 22:32) kommentti

Juu, niin sillähän minäkin tyyräsin sinne suunnitelmien suuntaan, että selvitetään tässä yhteydessä itsellekin, minkälaista suodatusta on käytössä. Mutta terminä harmaavesisuodatin on ihan vakiintunut. Tarkoittaen laitetta, josta vaihdetaan säännöllisesti massat eli suodatinmateriaali. Esimerkiksi "pionaalin" lampisirppisammaleet 100 käyttöpäivän välein. Kapasiteetti ratkaistaan laitteita rinnan kytkemällä. Alkaa olla aina enemmissä määrin näitäkin maahanupotettavina versioinakin...

Maahanimeytyksessä / suodatuksessa on sitten se esikäsittely saostuksella. Tätä tyhjennetään säännöllisesti käytön mukaan jotta varsinainen käsittely jatkaisi toimintaansa ilman massanvaihtoja. Tarkoittaa siis, että saostuksen huollon laiminlyönti aiheuttaa varsinaisen käsittelyn tukkeutumisen. Saunapallo omassa tarkoituksessaan toimii ilmankin, jos sinne ei tule rasvaa. Eikä sitten pestä niitä kattiloita saunassa.

Mutta versioita on monia ja kaikki, minkä voidaan osoittaa toimivan, ovat sallittuja. Kuormituksen puitteissa tietenkin. Vastuu toimivuuden osoittamisesta jää kuitenkin viime kädessä asukkaalle, joten kovin lennokkaiden "suunnittelijoiden" kelkkaan ei kannata lähteä.


Kommentoi:*


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Ohjeita kasviterraarion perustamiseen
Haluaisin perustaa kasviterraarion. Ostin tyhjän akvaarion,johon kuuluu akvaario,pumppu ja lamppu. Mitä tarvitsen pohjaksi?Onko kastelujärjestelmälle...