Hei

Muumiotauti ei ole maalevinnäinen tauti, vaan taudinaiheuttajaitiöt talvehtivat sairastuneissa omenissa ja lehdissä. Jos maassa ei ole maatumatonta, sairastunutta kasviainesta, ei muumiotaudin pelossa tarvitse siirtää uusien puiden istuttamista. Saastuneet kasvinosat voi hävittää sekajätteen mukana tai kompostoida, mikäli komposti kuumenee kunnolla. Hyvin maatuneet kasvinosat eivät enää levitä muumiotautia. 

Joskus koppuroituneet muumiohedelmät saattavat kompostissakin säilyä pitkään, joten maatumisen seurannassa kannattaa olla tarkkana ennen kuin levittää kompostimultaa puutarhaan. Puihin jääneitä, pieniksi käpristyneitä muumiohedelmiä ei aina ole helppo suuresta puusta huomata, mutta nekin voivat levittää itiöitä.

Muumiotaudilta ei voi kokonaan suojautua, sillä itiöt lentävät ilmateitse. Ne kiinnittyvät yleensä hedelmien pieniin pintavaurioihin, kuten ampiaisten imentäkohtiin, pieniin halkeamiin, rupikohtiin jne. 

Tärkein muumiotaudin hoitotoimi on ennaltaehkäisy. Puiden latvukset kannattaa pitää ilmavina, jotta ne sateen ja usvan jälkeen kuivuvat mahdollisimman nopeasti. Tauti leviää nimenomaan kosteissa pinnoissa. Jos raakileita on runsaasti, raakileharvennus on tärkeää, jotta mahdolliset itiöt eivät tartu omenasta toiseen.

Sateisina kesinä muumiotautia esiintyy yleensä runsaasti. Kuivina kesinä sitä saattaa ilmaantua sen jälkeen, kun lopulta sadetta saadaan. Kuivuudesta kärsineet hedelmät saavat kosteudesta voimaa kasvupyrähdykseen, joka saattaa tehdä hedelmiin pieniä halkeamia. Siksi kuivina kausina kannattaa kastella maata kunnolla ainakin latvuksen leveydeltä.

Ohutkuoriset hedelmälajikkeet ovat alttiimpia muumiotaudille kuin paksukuoriset lajikkeet, vaikka nekään eivät ole täysin suojassa taudilta.  Kannattaakin tiedustella alueenne puutarhamyymälöistä, mitkä myymälän valikoimissa olevista lajikkeista vastustavat muumiotautia parhaiten.

 Terveisin Muhevaisen tiimi