Hei

Nuoret makeakirsikat saattavat olla innokkaita puskemaan pitkiä vuosikasvuja. ’Leningradin Musta’ -lajikekin on luonnostaan reheväkasvuinen. Liiallinen rehevyys voi johtua myös typekkäästä kasvualustasta, eritoten, jos puuta on lannoitettu runsaasti. Voimakas kasvu estää kukkatuotannon ja heikentää talvenkestävyyttä. Tämä puu on tosin vielä niin nuori, että ei liene kukkinut vielä sen vuoksi.

Makeakirsikat ovat herkkiä leikkaamiselle, joten asian kanssa on syytä olla varovainen, sitä varovaisempi, mitä pohjoisempana puu kasvaa. Leikkaus stressaa puuta aina, ja voi siksi myös heikentää talvenkestävyyttä. Kun leikkaamisen tarvetta on, hyvä periaate on leikata ajoissa, kun oksat ovat vielä ohuita, jolloin haavatkin jäävät pieniksi.

Makeakirsikat ovat yleensä suuriksi kasvavia puita, joten kokonaan leikkaamiselta ei voitane välttyä, ainakin korkeuskasvun hillintää kannattaa harkita. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä, kun puu on noin nuori. Nyt puusta voi poistaa mahdolliset sisään päin kasvavat tai toisiaan hankaavat oksat. Jos alaspäin sojottavat oksat häiritsevät, osaa niistä voi kenties lyhentää. Mutta muuten ne kyllä tukevoituvat aikanaan.

Leikkausajankohta jakaa mielipiteitä, mutta aina turvallinen aika on loppukesällä heinä–elokuussa. Myöhäiseen syksyyn leikkaamista ei kannata jättää, sillä silloin erilaisia itiötautien aiheuttajia on ilmassa runsaasti ja haavapinnoista ne voivat päästä puuhun. 

Kevätlannoitteet sisältävät typpeä, joka innostaa kasvua. Syyslannoitteet sen sijaan sisältävät fosforia ja kaliumia, jotka hillitsevät kasvua, valmistavat kasvia talven tuloon ja edistävät kukka-aiheiden kehittymistä. Syyslannoitetta voisi tällekin puulle antaa elokuun alkupuolella, jolloin se ehtii vaikuttamaan toivotulla tavalla ja myös parantaa sen talvenkestävyyttä. Nimestään huolimatta syyslannoitteet annetaan siis mieluummin loppukesällä kuin syksyllä.

Kirsikkapuiden leikkaamisesta kerrotaan hieman tarkemmin myös Muhevaisen leikkausoppaissa.

Terveisin Muhevaisen tiimi