Hei

 Metsän jatkeeksi voisi sopia kuntta eli siirtovarvikko, jossa kasvaa metsänpohjakasvillisuutta. Kuntassa on usein mukana mm. mustikan tai puolukan varpuja, variksenmarjaa ja sammalta, mutta myös muita lajeja. Kasvillisuus vaihtelee näissä metsänpohjamatoissa, sillä palat on nostettu esimerkiksi hakkuulle meneviltä alueilta.

 Kuntta asennetaan mahdollisimman pian noston jälkeen, jotta juuret eivät pääse kuivumaan. Siksi alue on kunnostettava etukäteen asennusvalmiiksi. Asennuksen jälkeen kuntta tarvitsee säännöllistä kastelua ainakin ensimmäisen vuoden ajan, sillä kuivuus estää juurtumisen ja kuntta kuolee. Jatkossa se tulee toimeen vähällä hoidolla.

 Kuntan alta on poistettava nurmikko ja kasvualusta tasataan, sillä kuopat ja painaumat häiritsevät juurtumista. Kasvualustan pitäisi olla läpäisevää, mutta kuitenkin kosteutta kohtuullisesti pidättävää, niukkaravinteista. Monivuotisten rikkakasvien juuret on poistettava huolellisesti, sillä ne alkavat pian kasvaa kuntan läpi.

 Kuntassa kasvavat kasvilajit voivat ajan kuluessa muunnella sen mukaan, mitkä kuntassa kasvavat kasvit uudella kasvupaikalla parhaiten menestyvät. Muita luonnonkasveja saattaa alkaa kasvaa siementaimista. Ainakin invaasiokasvit, jotka tukahduttavat muut lajit alleen, pitää poistaa. Sellaisia ovat mm. monet runsaasti itävät lehtipuun taimet, kuten vaahtera, pihlaja ja koivu. 

 Jos nurmea ei haluta poistaa mekaanisesti, voi tukahduttaminen olla hyvä keino, mikäli kiirettä ei ole. Aikaa voi kulua pari vuotta ennen kuin nurmikko ja mahdolliset rikkakasvien juuret ovat varmasti kuolleet pressun tai muun peiton alla. 

 Kuntan vaihtoehtona varjoisaan metsärinteeseen voisi istuttaa lisää alppiruusuja ja yhdistää niitä vaikkapa erilaisiin saniaisiin ja maanpeittokasveihin. Sopivia voisivat olla esimerkiksi tuoksumatara (Galium odoratum), kanadantaponlehti (Asarum canadense), rotkolemmikit (Brunnera), alaskankleitonia (Claytonia sibirica), kanadanruohokanukka (Cornus canadensis), varjohiipat (Epimedium) ja mikseipä tuoksukurjenpolvikin (Geranium macrorrhizum).

 Jos rinteeseen halutaan havukasveja, siihen voisi kenties istuttaa marjakuusia. Tuiviotkin voisivat siinä menestyä, jos paikka ei ole täysin varjossa. Vuorimännyt ovat valon kasveja, niin kuin muutkin männyt.

 Kasveja valitessa kannattaakin huomioida paikan kasvuolosuhteet. Maan kuivuus tai kosteus, kasvualustan syvyys ja paikan tuulisuus tai suojaisuus vaikuttavat valo-olojen lisäksi siihen, mitkä kasvit rinteessä menestyvät.

Mikäli halutaan välttyä kitkemiseltä, kannattaa istutuksessa pyrkiä mahdollisimman suureen kasvipeittoon. Paljaaksi jäävään maahan alkaa pian jotakin kasvaa, sillä luonto pyrkii sitä viherryttämään. Sitten kun istutetut kasvit peittävät maan pinnan, rikkakasveille ei jää kovin paljon tilaa kasvaa.

Terveisin Muhevaisen tiimi