Hei

Kaikkein pienijuurisimpia puita ovat runkoon varrennetut puut. Tässä kasvatustavassa runko ja latvus ovat eri kasveja. Runko ei kasva korkeutta lainkaan, mutta se tukevoituu ja vain latvus kasvaa kyseisen lajin tyypilliseen tapaan.  Varrennettuina on saatavissa monia lajeja ja lajikkeita, esimerkiksi:

·      riippaherne (Caragana arborescens ’Pendula’)

·      kuriilienkirsikat (Prunus nipponica var. kurilensis)

·      riippakoristeomenapuu (Malus ’Royal Beauty’)

·      riipparaita (Salix caprea 'Kilmarnock')

·      hakuropaju (Salix integra ’Hakuro-Nishiki’)

·      pallopikkusyreeni (Syringa meyeri ’Palibin’)

Muita pienijuurisia puita ovat mm. hillittykasvuiseen perusrunkoon kasvatetut hedelmäpuut. Niiden kasvukoko jää noin puoleen siitä, mitä saman lajikkeen normaalirunkoinen puu kasvaisi. Myös pilariomenapuut ovat juuristoltaan pieniä. Niiden latvuskin on luonnostaan erityisen kapea, joten ne mahtuvat kasvamaan muutaman metrin päästä talosta.

Talon läheisyyteen voivat sopia myös kääpiökasvuiset havupuut. Lajia valittaessa kannattaa muistaa, että havupuista puhuttaessa kääpiöivyys voi tarkoittaa myös hidaskasvuisuutta, eikä aina sitä, että puu jäisi pienikokoiseksi. 

Puuta valittaessa ja istutettaessa kannattaa aina ottaa huomioon talon rakenteet, routaeristeet ja salaojitus. Taimikokoinen puu saattaa näyttää kovin vaatimattomalta talon läheisyydessä, mutta niiden kasvaessa täyteen kokoonsa paikka saattaakin olla ahdas. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että puiden juuret kasvavat vähintään yhtä leveälle, yleensä leveämmällekin kuin puun latvus. Monen pienenkin puun latvus voi olla aikojen saatossa hyvinkin leveä.

Pikkupuiden saatavuutta kannattaa kysellä alueenne puutarhamyymälöistä, joissa asiantuntevat puutarhurit osaavat myös neuvoa niiden valinnassa.

 Terveisin Muhevaisen tiimi