Kysy, vastaamme -palvelussa Puutarha.net-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä puutarhasta, rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!
Edellinen Perustukset aihealue Seuraava
pvm: 25.8.2015 19:8

Kysymys: Tuulettuva (ryömintätilainen) alapohja ja rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan korkeus

Perustukset

Hei,



Koskeeko rakentamismääräys siitä, että lattian yläpinta pitäisi olla väh. 0,3 metriä rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella pelkästään maanvaraista perustusta eikä ryömintätilaista alapohjaa? Jos ryömintätilaisen rakennuksen piha-alue asfaltoidaan, onko mitään minimikorkeutta, joka asfaltin ja lattian korkeuseroksi kannattaisi jättää? Tällä hetkellä maanpinta on n. 40 cm lattian pintaa alempana. Asfaltointi pohjatöineen nostanee pintaa n. 10 cm, jolloin korkeuseroksi jäisi edelleen 30 cm, onko ok?

Kommentoi:*




Virallinen Vastaus

Lattian korkeus

kyllä se periaatteessa koskee molempia perustustyypistä riippumatta.
30 cm on riittävä ja ok.
Siitä vaan asfalttia nyt kun öljy on " halpaa".

Narsissi / Narcissus
Arvostele vastaus kysymykseen "Perustukset / Tuulettuva (ryömintätilainen) alapohja ja rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan korkeus":
Porin Rakennusmestarit ja insinöörit ry 
PORI, Suomi
Jäsenen Pete antama (25.8.2015 22:47) kommentti

Olipa taas oikein erimomaisen avuton vastaus. Maanpinnan tulee "periaatteessa"olla ryömintätilan pohjan tasalla!

No, jos maanpinta on kysymyksen mukaan jo nyt lattiarakenteen alapinnan tasolla tai ylempänä, niin väärinhän tuo jo on alkujaankin tehty, että ei se tuosta enää huonommaksi voi muuttua. Pommi mikä pommi...



 



Jäsenen J5192662122 antama (25.8.2015 22:56) kommentti

Maanpinta on tällä hetkellä n. 40 cm lattian pinnan alapuolella rakennuksen ulkopuolella. Ryömintätila luonnollisesti sen 800mm. Kapillaarikatkona lecasora, joka toistaiseksi toiminut erinomaisesti.

Jäsenen J5192662122 antama (26.8.2015 6:45) kommentti

Tarkistin  vielä erikseen nuo mitat. Eli maanpinta on tällä hetkellä n. 65 cm alempana sisäpuolen lattian yläpintaan verrattuna. Ontelolaatan alapinta ryömintätilassa olisi siten n. 17 cm rakennuksen ulkupuolista maanpintaa ylempänä, jos lattiarakenteen kokonaispaksuus on 48 cm. Jos asfaltti nostaa ulkopuolista pintaa sen 10 cm, jäisi lattiarakenteen alapintaan korkeuseroa vielä 7 cm verrattuna ulkopuoliseen maanpintaan. Alapohja on koneellisesti tuuletettu ja ryömintätilan maanpinta rakennuksen ulkoista maanpinta alempana eli ryömintätila on kuopassa, mikä kai itsessään on vähän riskialtis toteutustapa. Ryömintätilan korkeus on vain 60 cm, mutta siellä on 20 cm lecasoraa kapillaarikatkona. 1,5 vuoden seuranta-ajan aikana alapohja on toiminut moitteettomasti (loggerit seurasivat kosteutta 1 v, sen jälkeen silmämääräisesti tarkastettu). Ymmärsinkö Peten vastauksesta oikein, että ulkopuolinen maanpinta pitäisi joka tapauksessa jättää lattiarakenteen alapintaa alemmaksi? Ja onko tuo n. 7 cm sinusta riittävä? Ja voiko sen jälkeen asua huoletta, kunhan varmistuu että kosteutta ei nouse sokkelin juuresta ulkopuolelta ja että alapohjassa ei näy kosteutta eikä kondessivettä ontelolaatassa? Salaojat on kuvattu ja korjattu siltä osin kuin niissä oli pu


Jäsenen marksto antama (26.8.2015 11:25) kommentti

Paha asia on se, että maanpinta ryömintätilassa on rakennusta ympäröivää maanpintaa alempana. Vapaasti tuulettuvassa tapauksessa ryömintätilan tuuletukseen jää merkittävästi tuulettmattomia alueita, lähes koko alusta, riippumatta siitä, millä se on katettu.  Kaipa tilannetta voi jossakin määrin koneellisella tuuletuksella parantaa. Asfaltointi rakennuksesta pois päin viettäväksi saattaa auttaa estämällä suurempien sateiden iheuttamaa kosteuden ajoittaista kohoamista, asfaltoinnin laajuudesta riippuen tietenkin. Tommoisen tilan koneellinen tuulettaminen ei kuulu kokemuspiiriini, mutta kehottaisin pitämään hyvää huolta siitä.



Jäsenen J5192662122 antama (26.8.2015 12:16) kommentti

Näin olen joistain keskusteluista ymmärtänyt, vaikka suunnitelmissa tällaista ratkaisua käytetäänkin. Meillä alapohjassa havaittiin kondenssiongelmaa 2 vuotta sitten. Ongelmana tuolloin 200 mm liian matala ryömintätila, kapillaarikatko puuttui, maanpinta vietti rakennuksiin päin, salaojaputkia osin luhistuneina, osin painaumilla, sadevedet ohjattu salaojiin, padotusventtiilit väärinpäin jne. Alapohjasta imettiin väärää maa-ainesta pois, puhallettiin 200 mm lecasoraa tilalle, korjattiin salaoja- ja sadevesijärjestelmä. Alapohjan kondenssiongelmat poistuvat melkein heti, kun lecasora laitettiin kosteutta sitomaan ja tasaamaan. Nyt sitten vielä tarkoitus asfaltoida sokkeliin asti ja huolehtia, että maanpinnan kaadot viettävät poispäin. Ryömintätilaa ei saa enää millään keinolla ulkopuolisen maanpinnan tasolle, joten sitä ei enää auta surkutella, jollei halua räjäyttää koko tönöä pois (v. 2011 valmistunut paritalo). Lähinnä nyt haluan varmistua, ettei rakennukselle aiheudu haittaa siitä, jos maanpinta asfaltoinnin myötä kohoaa edelleen n. 5-10 cm.



Jäsenen marksto antama (26.8.2015 19:30) kommentti

Eikö aluetta voi kuoria edes sen verran, että asfaltin pinta jäisi samaan tasoon, missä maan pinta nyt on ja tuuletusaukot pysyisivät nykyisen suuruisina. Asfaltointi sinänsä ei mielestäni ole ongelma, vaan tuuletusilmamäärän säilymisen ja hyvän jakautumisen turvaaminen.




Kommentoi:*


Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia: