eläimet

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Tutkimusprojektissa selvitetään, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa petoeläinten, kuten kettujen, mäyrien ja supikoirien, käyttäytymiseen. Tutkimus toteutetaan käyttäytymiskokeina eteläsuomalaisilla yksityispihoilla. Nyt haetaan mukaan uusia pihoja ja kohteita ensi kesän kokeisiin, joissa kartoitetaan pihoilla vierailevia eläinlajeja ja niiden käyttäytymistä.

Eräs lukijamme lähestyi meitä kysymyksellä: "Keksittekö mitään keinoja, millä joulukuusen saisi säilymään siistinä ja pystyssä, kun perheessä on vilkkaita kissoja ja vauhdikkaita lapsia?"‒ Viime vuonna heräsin aaton vastaisena yönä rysähdykseen ja silmät ristissä ampaisin tarkistamaan, mitä olohuoneessa tapahtui. Vastaan tuli kaksi säikähtänyttä kissaa ‒ ja lattiaa pitkin valuva vesinoro. Päivällä koristeltu joulukuusemme makasi lattialla oksat katkenneena. Miten voisin estää tämän tilanteen uusiutumisen?Mainio kysymys näin joulun alla.

Eläimet aistivat ympäristönsä herkästi ja reagoivat ihmisen mielialoihin. Siksi myös niiden rentoutuminen liittyy usein ympäristöön, jossa ne elävät. Luonto, tuoksut ja tutut äänet rauhoittavat tehokkaasti sekä lemmikin että omistajan. Kun ympäristö tukee hyvinvointia, elämä yhteisessä kodissa tuntuu kevyemmältä ja harmonisemmalta.

Moni ajattelee, että virikkeet tarkoittavat leluja tai aktivointipelejä, mutta luonnossa niitä on kaikkialla. Pihan tuoksut, muodot ja liike antavat eläimelle virikkeitä, jotka pitävät sen mielen virkeänä ja estävät pitkästymistä. Kun eläin saa käyttää aistejaan ja vaistojaan, se pysyy rauhallisempana ja tyytyväisempänä. Virikkeellinen piha on kuin eläimen oma maailma – turvallinen mutta vaihteleva.

Kun pihaa suunnitellaan lemmikin kanssa elävään kotiin, kannattaa pohtia muutakin kuin kasveja ja koristeita. Lemmikin näkökulmasta tärkeintä on turvallisuus, mahdollisuus päästä varjoon ja saada sopiva tila liikkua. Pieni ennakointi auttaa ehkäisemään vahinkoja ja tekee pihasta viihtyisän koko perheelle. Hyvin suunniteltu piha säästää myös aikaa ja rahaa – ja tekee arjesta sujuvampaa.

Lemmikki saattaa olla pienin perheenjäsen, mutta sen vaikutus on suuri. Moni omistaja kertoo, että eläin on auttanut jaksamaan vaikeina aikoina ja tuonut arkeen rauhaa. Tutkimuksissakin on havaittu, että lemmikin läsnäolo voi laskea verenpainetta ja lievittää ahdistusta.

Lemmikit eivät ole vain seuralaisia, vaan myös opettajia. Niiden kautta ihminen oppii kärsivällisyyttä, empatiaa ja elämän rytmiä, jota ei voi kiirehtiä. Eläin tuntee, kuulee ja aistii enemmän kuin moni arvaa, ja sen hyvinvointi heijastuu myös omistajan arkeen.

Lucifer-kissa, Lysti-koira ja Luoti-hevonen saavat pian viettää nimipäiväjuhlia, kun Helsingin yliopisto on päivittänyt kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit. Uudistuksessa kalentereihin lisättiin yhteensä 176 nimeä ja se astuu voimaan vuonna 2027.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Lontoon luonnontieteellisen museon tutkijat ovat löytäneet Etelä-Amerikasta tieteelle uuden hyönteissuvun. Uusi Amazoboea-suku löytyi läntisen Amazonian sademetsien latvustoista, alueelta, jota kutsutaan usein maapallon viimeiseksi rajaseuduksi. Amazoboea-suvun ainoa tunnettu laji Amazoboea selva sai nimensä tutkijan uskollisen ystävän, Selva-koiran, mukaan.