• Etusivu
    • Kasvillisuus

    Sipulin suosio kasvussa

    Rakentajan toimitus
    Päivitetty 14.03.2013
    20091_14575.jpg

    Terveyttä sipulista.

    Sipuli kiinnostaa kaikkialla niin kuluttajia kuin tutkijoitakin, koska sipuli on niin oleellinen osa ruoanvalmistusta. Lisäksi sipuli tiedetään terveysvaikutteiseksi, suorastaan lääkkeenomaiseksi kasvikseksi. Kansainvälisessä kaupassa sipuli on tomaatin jälkeen arvokkain vihannes. Sipuli säilyy hyvin ja kestää kuljetusta, joten sitä on helppo markkinoida jopa maanosasta toiseen.

    Sipulia päivittäin

    Syö viittä väriä päivässä -ajattelussa suurin osa sipuleista sijoittuu valkoisen ja ruskean päävärin ryhmään, vihreät sipulit vihreään ja punasipuli sini-purppuraan. Kullakin kasvisten viidellä väriryhmällä on oma tehtävänsä ruokalautasella paitsi silmänruokana myös ihmisen elintoiminnoissa.

    Tutkimusten mukaan sipulit osana monipuolista, kasvispainotteista ruokavaliota alentavat veren kolesterolitasoa, vahvistavat immuunijärjestelmää ja auttavat ehkäisemään syöpä- ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. On saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan säännöllisesti sipuleita ja valkosipulia syövät sairastuvat muita harvemmin erilaisiin syöpäsairauksiin.

    Sipulien terveysvaikutukset aiheutuvat niiden sisältämistä orgaanisista rikkiyhdisteistä ja flavonoideista. Erityisesti sipuleiden kversetiinillä on monia erinomaisia vaikutuksia, koska se on voimakas antioksidantti. Sipuleiden allisiini puolestaan vaikuttaa antibioottisesti. Ei ihme, että sipulia on kautta aikain käytetty bakteerien tuhoajana, heikentyneen vastustuskyvyn kohentajana ja ruoansulatuksen parantajana.

    Keittiön monitoimikasvis

    Suomessa sipuleita tunnetaan viitisentoista erilaista, maailmalla kaikkiaan parisenkymmentä, mutta eniten käytetään tavallista keltasipulia. Sipuleista ruoka saa täyteläistä, muita makuja pyöristävää ja syvää aromia. Juuri nyt ajankohtaista on käyttää sipulia pieninä, raakoina kuutioina blinien lisäkkeenä. Ohuet sipulisiivut sopivat myös appelsiini- tai tomaattiviipaleiden lomaan salaatiksi.

    Sipulin kuumentamisessa maltti on valttia. Lempeästi kuullotettuna ja haudutettuna sipulin maku lauhtuu miellyttäväksi. Liian kuumassa sipuli palaa karvaan makuiseksi. Makeaksi kuullotettu sipuli maistuu ihanalta pihvien, maksaleikkeiden ja kyljysten kanssa. Kylmänä kautena sipulia kannattaa käyttää kaikkiin keittoihin, pataruokiin ja uunissa haudutettaviin ruokiin.

    Nimet kohdalleen

    Yleensä puhuttaessa pelkästä sipulista tarkoitetaan kelta- eli kepasipulia, jota kutsutaan myös ruokasipuliksi. Punasipuli keltasipulin punakuorisena muotona, purjo, valkosipuli ja ruohosipuli eivät aiheuta nimeämisessä sekaannuksia, ja ne on helppo tunnistaa.

    Salottisipulia pidetään herkuttelijoiden sipulina. Salottisipulit ovat keltasipulia pienempiä, usein pitkänomaisia ja kellanruskeita tai osin punertavia. Toinen gourmetsipuli on vanhanajan ryvässipuli, jonka maku on erittäin aromikas.

    Makea sipuli, kansainvälisesti sweet onion on melko kookas. Miedonmakuisena se sopii salaatteihin. Jättisipulilla tarkoitetaan keilamaista, suurta sipulia, joka voi painaa 0,5 - 1,5 kg tai jopa enemmänkin. Maultaan jättisipulikin on melko mieto. Joskus niin makeaa sipulia kuin jättisipuliakin kutsutaan salaattisipuleiksi. Miedot sipulit on kypsennettävä hyvin miedolla lämmöllä, koska ne palavat helposti.

    Salaattisipuliksi kutsutaan myös viher- eli kevätsipulia. Siitä kannattaa kuitenkin mieluummin käyttää nimeä kevätsipuli, kansainvälisen spring onion -nimityksen tavoin. Kevätsipuli on tavallinen aines aasialaisissa ruoissa.

    Kiinalainen ruohosipuli poikkeaa ruohosipulista litteiden, poikkileikkaukseltaan kolmiomaisten lehtien perusteella. Usein varsien päissä näkyy vaaleita kukkanuppuja. Kiinalaisen ruohosipulin maku muistuttaa valkosipulia.

    Hillosipuli on tullut tutuksi nimenomaan etikkasäilykkeenä. Hillosipuli on malloltaan valkoinen. Ilmasipuli on melko harvinainen, kuitenkin tuttu puutarhaharrastajille. Sen paksut, ontot varret voi leikata renkaiksi salaatteihin. Varsien päihin kehittyvät pikkusipulit istutetaan maahan tuottamaan uutta satoa.

    Sipulipannari

    Taikinaan:
    6 dl maitoa
    4 munaa
    2 dl vehnäjauhoja
    2 dl hiivaleipäjauhoja
    1 tl suolaa
    0,5 dl juoksevaa margariinia
    Sipuliseokseen:
    3 puna- tai keltasipulia
    1 rkl öljyä
    1 - 2 rkl tuoretta timjamia
    1 rkl balsamietikkaa
    suolaa mustapippuria
    1 dl juustoraastetta

    • Sekoita taikinan ainekset keskenään ja anna taikinan turvota puoli tuntia.
    • Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi renkaiksi tai viipaleiksi. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kuullota sipulit pehmeiksi. Mausta timjamilla, balsamietikalla, suolalla ja mustapippurilla. Anna seoksen jäähtyä.
    • Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä sipuliseos taikinan päälle ja ripottele lopuksi juustoraastetta. Kypsennä pannaria 225-asteisen uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

    Tiedotteen teksti ja lisätiedot:
    Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry
    Sanna Peurakoski, kuvat, Kotimaiset Kasvikset ry

    Kokeillut sipuliruokaohjeet alla ja lisää ohjeita uudesta nettikeittokirjastamme:
    www.kasvikset.fi -> Keittokirja

    Kasvillisuus
    vihannes
    ruoka
    Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi -uutiskirje

    Aiheeseen liittyvää

    20134_34700.jpg
    Kurkku
    Houkuttelevan vihreä kurkku on yksi suosituimpia vihanneksiamme. Kevyt ja monikäyttöinen kurkku on omiaan leivän päällä ja salaateissa. Se viilentää ihanasti helteellä, mutta sopii myös lämpimiin ruokiin.Kurkun ravintosisältö/100 gEnergiaa 10 kcal/40 kJ Hiilihydraattia 1,4 g Rasvaa 0,1 g Proteiinia 0,6 g Kuitua 0,7 g C-vitamiinia 8 mgLisäksi pieniä määriä A-, B6- ja K-vitamiinia sekä kaliumia.Kurkku Kasvikortistossa...
    20084_9973.jpg
    Kurkkuherkkuja keväisesti ja raikkaasti
    Kurkku kuuluu samaan sukuun melonien, kurpitsojen ja eksoottisen hedelmän kivanon kanssa. Se on kotoisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurelta. Nykyisin viljeltävät miedot kurkkulajit on jalostettu siellä kasvavista villikurkuista.Kurkku on vihanneksista yksi vesipitoisimmista, joten sen energiapitoisuus on pieni, samaa luokkaa jäävuorisalaatin kanssa. Kurkku on mitä mainioin valinta painonhallintaan. Kurkusta ruoka saa volyymiä ja vatsa kylläisyyden tunnetta. Kurkku keventää ja raikastaa ruokavalion.Kurkku on maukasta ja virkistävää vettä pureskeltavassa muodossa. Lisäksi se sisältää jonkin verran vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia. Rasvaa kurkku ei sisällä juuri lainkaan ja sokeriakin vain nimeksi.
    20213_11893.jpg
    Kukkapenkistä ruokapöytään
    Kukilla voi toki koristella, mutta joitakin kaunottaria voi myös syödä huoletta. Poimi siis vinkit ja suuntaa välillä kasvimaan sijasta kukkapenkkisi antimien äärelle. Paljon hyviä ravintokasveja löytyy myös luonnonkasveista. Kukin ja lehdin koristeltu ruoka herättää taatusti ihastusta...
    20093_15698.jpg
    Yrtit maustavat ja hoitavat
    Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
    20088_12442.jpg
    Huomio koululaisten kasvisten syömiseen
    Lasten ja erityisesti poikien kasvisten syönti on huolestuttavan vähäistä. Lasten ja nuorten kasvisten riittävään syöntiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sen, minkä lapsena oppii niin, vanhana taitaa. Lapsena opitut terveyttä ylläpitävät ja sairauksia ehkäisevät ruokailutottumukset kantavat hedelmää pitkälle aikuisuuteen.Vanhempien esimerkki on erityisen tärkeä asia arkisten asioiden oppimisessa terveelliset ruokailutottumukset mukaan lukien. Terveyttä kasviksilla -kampanjan yhteistyötahot; Kotimaiset Kasvikset ry, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäjärjestöt, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Terveydenhoitajaliito, haastavat vanhemmat kantamaan vastuunsa terveellisten ruokailutottumusten opettamisessa. On hyvä muistaa, että vanhemmilla on tähän mahdollisuus ja velvollisuus. Lisäksi lapset suorastaan toivovat sitä, vaikka se ei aina siltä näyttäisikään. Riittävä kasvisten syönti hoituu näppituntumalla. Kasviksia puoli kiloa päivässä on kuusi kourallista. Kasvikset voi nauttia haluamallaan tavalla muodossa tai toisessa, kypsennettynä tai raakana. Helpoiten tavoite toteutuu sisällyttämällä kasviksia jokaiselle päivän aterialle ja välipalalle.
    20232_59184.jpg
    Syyslannoituksen aika on nyt!
    Nyt on oikea aika antaa monivuotisille kasveille syyslannoitus, joka sisältää fosforia, kaliumia ja hivenravinteita. Kalium vahvistaa kasvia talven kylmyyttä vastaan ja fosfori lisää seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostumista ja siten parantaa seuraavan vuoden kukintaa ja satoa. Syyslannoituksessa ei kannata antaa kasvien talvilepoon siirtymistä häiritsevää typpeä.

    Luetuimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton

    Uusimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton