• Etusivu
  • Hoitotyöt

Rikkaruohojen torjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 31.05.2021
20066_214.jpg

Nyt ne jo nousevat, nokkoset, vuohenputket, juolavehnät… - miten rikkaruohoista pääsee eroon?

Rikkaruohot saattavat pian vallata tilan toisilta kasveilta, joten niistä täytyy tarpeen vaatiessa hankkiutua eroon. Kitkeminen on rankka, mutta tehokas tapa. Pienemmällä pihalla mullat voi seuloa talikon kanssa käsin ja kerätä tarkkaan pois kaikki juolavehnän ja muiden monivuotisten rikkaruohojen juuret. Rikkakasvien valtaaman alueen voi myös tukahduttaa puhtaaksi kaikesta vihreästä asettamalla kesän ajaksi paksun, valoa läpäisemättömän katteen peitoksi haluttuihin kohtiin.

Maan jyrsimisellä voit torjua muun muassa voikukkaa, pujoa, nokkosta, hierakkaa, maitohorsmaa, rönsyleinikkiä ja vuohenputkea. Sen sijaan juolavehnä, rikkanenätti, peltovalvatti ja pelto-ohdake vain villiintyvät jyrsimisen pilkottua ja levitettyä niiden juurenkappaleita. Myös siementävien rikkakasvien kanssa on oltava tarkkana, sillä jyrsintä muokkaa siemenet maahan ja tarjoaa niille otolliset kasvuolosuhteet. Jyrsi siis vasta kitkemisen jälkeen.

Kivipolkujen, muurien ja laattojen rakoihin kasvaneet rikkakasvit voit myös liekittää. Nestekaasulla tuotettava lämpö ohjataan suuttimen avulla tuhottavaan kasvustoon. Maata ei tarvitse möyhentää, joten rikkakasvien mullassa olevat siemenet eivät nouse maan pinnalle. Paloturvallisuuden lisäksi on muistettava, että liekki voi vahingoittaa myös säästettäviä kasveja.

Kasvimaata perustavan kannattaa muistaa kesannointi. Kesannoitaessa maata muokataan rautaharavalla, kuokalla, heiluriharalla tai talikolla 3–4 kertaa kesän aikana. Tavoitteena on nostaa rikkakasvit maan pintaan kuivumaan. Mitä useammin rikkakasvi joutuu aloittamaan kasvun uudelleen, sitä varmemmin sen juurakossa oleva vararavinto kuluu loppuun ja lopulta kasvi kuolee. Kesannointiin voidaan yhdistää myös vihantalannoituskasvin kylvön.

Rikkakasveja ja muita hävitettäväksi tuomittuja kasveja voi torjua myös biologisesti hajoavilla, kasvipohjaisilla torjunta-aineilla. Ne eivät rasita ympäristöä eivätkä elollista luontoa, joten ne sopivat käytettäväksi myös pohjavesialueilla. Aineet vaikuttavat vihreiden kasvinosien kautta juuristoon, joten varo aineiden joutumista koristekasveille. Sopivia käyttökohteita ovat piha- ja puistokäytävät, kivi- ja betonilaattojen saumat sekä pensaiden ja puiden alustat. Luomuruiskutteita on markkinoilla monenmerkkisiä. Tehoaineita niissä ovat mm. pelargonihappo ja etikkahappo. Tutustu torjunta-aineiden käyttöohjeisiin, käyttörajoituksiin ja levityksen turvaohjeisiin tarkoin ennen tuotteen hankintaa myymälässä.

Hävitä puutarhasi sitkeimmät rikkakasvit ja sammalet - juurineen

Jos maa on hyvin rikkaruohottunutta ja halutaan päästä ongelmasta eroon nopeasti, niin tällöin on parasta vaihtaa pintamulta kokonaan. Jos uuden, rikkaruohottoman mullan päälle asentaa vielä saman tien siirtonurmikon, lopputuloksena on jokseenkin varmasti täydellinen samettinurmi vuosiksi.

Torju rikkakasvit ennalta

Kukkapenkki ja kasvimaa kannattaa kattaa varsinkin taimien ollessa pieniä. Katteet – esimerkiksi ruohosilppu kasvimaalle ja kevyt kuorikate perennoille – estävät siemenrikkakasvien taimettumisen ja samalla tasapainottavat maan kosteusolosuhteita.

Jos istutat paikalle pensaita, kata paljas maa 5–10 sentin kerroksella kuorikatetta tai koristekiviä. Kuorikatteen alle voit laittaa lisäksi kerroksen kosteaa sanomalehtipaperia, joka päästää kosteuden hyvin läpi ja torjuu osaltaan rikkaruohojen kasvua.

Toinen hyvä vaihtoehto on istuttaa pystykasvuisten pensaiden alustoille ja välialueille maanpeiteperennoja, jotka muodostavat nimensä mukaisesti tiiviin kasvuston ja tukahduttavat rikkaruohot alleen.

Huomio

Huomio

Rikkaruohoista pääsee siis eroon seuraavilla konsteilla:


1.

Kitke

, kitke,kitke...

2. Tukahduta kasvit peittämällä ne tiiviillä materiaalilla 1-2 kasvukauden ajan.

3. Muokkaa maa jyrsimellä (tehoaa voikukkaan, pujoon, nokkoseen, hierakkaan, maitohorsmaan, rönsyleinikkiin ja vuohenputkeen)

4. Liekitä laatta- ja muurisaumoista tunkevat rikkakasvit.

5. Kesannoi:
Muokkaa ja paranna maata, mutta älä viljele yhteen kesään mitään tai katkaise rikkakasvit kuoliaiksi toistuvasti, aina kun ovat 10 cm pitkiä.

6. Käytä torjunta-aineita:
Kemiallista rikkakasvien torjuntaa käytetään kotipuutarhassa yleensä vain nurmikolla ja hiekkateillä. Ruiskutuksessa on oltava tarkkana: se on tehtävä kasvin oikeassa kehitysasteessa. Aamu ja ilta ovat parhaat ajankohdat. Ennen sadetta ei kannata ruiskuttaa eikä myöskään liian kuumalla ilmalla, koska silloin pisarat kuivuvat pois liian nopeasti.

7. Suosi kateviljelyä:
Musta muovi tai suodatinkangas + sepeli/kuorikate/koristekivi katteena.

Rikkakasveja torjutaan, koska

  • ne vievät arvokasveilta ravinteita ja vettä
  • ne tukahduttavat ja pakottavat arvokasvit kasvamaan ruman muotoisiksi
  • ne rumentavat ympäristöä ja estävät pihan käyttöä.

Hankalien rikkakasvien kuten juolavehnän ja vuohenputken torjunta käy helposti ylivoimaiseksi. Niiden leviäminen pitää estää heti alkuunsa.

Yksivuotiset rikkakasvit pitää poistaa ennen kukinnan päättymistä, etteivät ne ehdi siementämään. Monivuotiset rikkakasvit täytyy puolestaan kitkeä juurineen, sillä ne leviävät juurillaan.

Istutusalustojen rikkaruohontorjunta
Kun arvokasvusto alkuvuosien aikana pidetään mulloksella, siitä tulee tasainen ja peittävä. Tuuheassa kasvustossa eivät rikkakasvit viihdy. Mulloksella pito vaatii ensimmäisinä vuosina 3-6 perkaus-kertaa/vuosi.
Työmenetelmä: haraus tai käsinperkaus.

Kukkaryhmien rikkaruohontorjunta
Perataan 4-5 kertaa vuodessa.

Sora-alueiden rikkaruohontorjunta
Käytävät ja sora-alueet harataan 2-3 kertaa vuodessa tai käsitellään rikkaruohojen torjunta-aineella.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20239_83129.jpg
Miten torjua kirvoja? Asiantuntija vastaa
Kesällä pihallamme oli ensimmäistä kertaa kirvoja useassa paikassa. Lumipalloheisi oli kauttaaltaan kirvojen valloittama, samoin kormoskukka. Kuitenkin molemmat kukkivat runsaasti. Miten pystyy estämään kirvojen tulon? Yritin häätää niitä poistamalla kaikki varret, missä kirvat olivat, mutta huonolla menestyksellä.
20232_80868.jpg
Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta
Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.
20182_51820.jpg
Kompostoinnin syystoimet
Lehdet putoilevat puista, syysleikkauksia tehdään puille ja pensaille, kukkapenkkejä siivotaan… Apua, mitä tehdä kaikelle kasvijätteelle? Syksy saa tosiaan ajattelemaan kompostin tarpeellisuutta. Maatuvat kasvinjätteet onkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roskista tai viereistä tyhjää tonttia.
20232_80908.jpg
Kotipuutarhan syksy
Syyskesän kasvirunsaus houkuttelee nauttimaan pimenevistä illoista ja sadon runsaudesta puutarhassa. Viilenevät säät ja kosteat yöt mahdollistavat myös uusien monivuotisten kasvien nopean kasvuunlähdön. Vielä ei ole myöhäistä toteuttaa kesän aikana kypsyneitä puutarhaunelmia.
Kallionauhus täydessä kukassaan
Näyttävät nauhukset ovat loppukesän kukkijoita
Kesän lähestyessä syksyä alkavat nauhusten lämpimänkeltaiset kukat loistamaan kuin pienet auringot. Kaikki nauhukset kukkivat keltaisin kukin, mutta kukintojen ja lehtien muodot vaihtelevat lajeittain. Kukinnot voivat olla tähkämäisiä tai töyhtömäisiä tai leveitä ja kartiomaisia. Nauhukset kukkivat runsaasti ja niiden kukinta-aika on pitkä. Isokokoiset nauhukset vaativat melko runsaasti tilaa ja upeimmillaan ne ovatkin juuri yhden lajikkeen runsaina ryhmäistutuksina.
202211_80238.jpg
Kliivia eli isopunasarja
Narsissikasvien heimoon kuuluva kliivia on kaunis huonekasvi. Lyhyeen maavarteen muodostuu paksuja juuria. Lyhyessä, sipulin muotoisessa varressa on lehtiruusuke, josta pitkät, tummanvihreät lehdet kasvavat vastakkaisiin suuntiin. Lajikkeesta riippuen lehdet voivat olla pitkät ja teräväkärkiset tai hieman lyhyemmät, leveämmät ja pyöreäpäiset. Suppilomaiset tai torvimaiset kukat ovat tavallisesti oransseja, mutta lajikkeissa on myös punaisia, keltaisia ja valkoisia kukkia. Kliiviasta kasvaa noin 50–70 cm korkea.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton