Piha kuntoon OSA 4/6: Hyötypuutarhan parannus

Hyötypuutarhan ei tarvitse olla suuri. Jo pieni kasvimaa, viljelylaatikko tai muutama hyötykasvi tuo pihaan satoa, viihtyisyyttä ja tekemisen iloa. (Kuva: Envato)
Uudet kiinteistön omistajat ‒ ja jotkut jo pidempäänkin samalla tontilla asuneet ‒ kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon ‒artikkelisarja, jonka neljännessä osassa keskitytään hyötypuutarhan eri osiin.
Miltä hyötypuutarhasi näyttää?
Vaikka et varsinaisesti harrastaisi hyötyviljelyä, pihassasi saattaa silti kasvaa erilaisia satoa tuottavia kasveja. Monelta tontilta löytyy esimerkiksi omena-, luumu-, päärynä- tai kirsikkapuita sekä marjapensaita, kuten herukoita ja karviaisia. Myös vadelmaa saattaa kasvaa pihassa joko tarkoituksella istutettuna tai luonnostaan levinneenä. Lisäksi monilla on ainakin pieni kasvimaa, viljelylaatikko tai kasvihuone.
Hyötypuutarhan ei tarvitse tarkoittaa suurta viljelyaluetta. Se voi olla muutama marjapensas, yrttiruukku terassilla, lavakaulus aurinkoisessa nurkassa tai omenapuu, joka tarjoaa sekä satoa että näyttävää kukintaa keväällä.
Hyötykasveja voi kasvattaa myös parvekkeella tai terassilla. Ruukuissa ja viljelylaatikoissa viihtyvät esimerkiksi yrtit, tomaatit, salaatit, mansikat ja monet juurekset. Jopa pieni omenapuu tai marjapensas voi menestyä isossa ruukussa useita vuosia.
Parvekeviljelyssä tärkeintä on riittävä valo, säännöllinen kastelu ja tarpeeksi suuri kasvutila juurille. Mitä pienempi astia, sitä nopeammin multa kuivuu ja ravinteet kuluvat loppuun.
Hedelmäpuut ja marjapensaat kuntoon
Katsotaanpa ensin niitä kookkaampia hyötykasveja: oletko muistanut hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoitoleikkauksen? Säännöllisesti leikkaamalla saat pidettyä ne satoisina ja terveinä. Paras leikkausajankohta on keväällä ennen kasvukauden käynnistymistä, mutta myös sadonkorjuun jälkeen voi hoitoleikkauksia tehdä. Kuolleita, kuivia, vahingoittuneita tai tautisia kasvinosia saa ja kannattaakin aina tarvittaessa poistaa.
Leikkauksen tavoitteena ei ole leikata mahdollisimman paljon, vaan poistaa kasvua haittaavat, vioittuneet ja liian tiheästi kasvavat oksat. Ilmava latvus kuivuu sateen jälkeen nopeammin ja sato on helpompi kerätä.
Luumu- ja kirsikkapuu eivät juurikaan leikkaamista vaadi, mutta tarvittaessa se tulee tehdä hyvissä ajoin ennen kasvuunlähtöä (ettei lämmön käynnistämä nestevirtaus saa kasvia kuivumaan). Omena- ja päärynäpuiden leikkaamiseen pätevät samat ohjeet. Ohjeet omenapuun leikkaamiseen löydät täältä. Marjapensaille on olemassa myös omat leikkausohjeensa.
Marjapensaissa kannattaa tarkistaa myös kasvuston keskiosa. Jos pensas on hyvin tiheä, vanhimpien oksien poistaminen tyvestä parantaa valon pääsyä ja helpottaa poimintaa.
Onko kasvimaa kunnossa?
Kunnostitko kasvimaasi jo syksyllä ennen lumen tuloa, vai onko työ vielä edessä? Käy käsiksi kasvimaahan heti, kun se on riittävästi sulanut; muokkaa, lannoita, kalkitse ja lisää uutta kasvualustaa tarpeen mukaan. Laihoille hiekka- ja hietamaille sekä savisille maille käytetään maanparannukseen luonnonmukaisesti lannoitettua ja kalkittua kasvuturvetta. Kun kasvimaahan on levitetty sekä maanparannusaineet että lannoitteet, maa jyrsitään tai käännetään talikolla, jotta maa-ainekset sekoittuvat kunnolla.
Kasvimaata ei kannata muokata liian märkänä. Märkä maa tiivistyy helposti, jolloin juurten kasvu, veden imeytyminen ja maan pieneliötoiminta kärsivät. Odota, että maa murenee käsissä eikä tartu tiiviiksi paakuksi.
Jos kasvimaa tuntuu vuodesta toiseen työläältä, sitä voi pienentää tai jakaa selkeisiin viljelylaatikoihin. Rajatut kasvualustat lämpenevät keväällä nopeasti ja rikkakasvien hallinta helpottuu.
Miltä muuten mansikkapenkkisi näyttää? Poista penkin ulkopuolelle levinneet rönsytaimet (istuta vaikka uusiksi tai vaihtotaimiksi penkkiin, amppeliin, ruukkuun tai parvekelaatikkoon), poista kuivat lehdet, mutta varo vahingoittamasta mansikan taimien kasvupistettä. Lannoita ja laita penkin reunoille (muovin päälle) jotain katetta estämään rikkaruohojen kasvua.
Mansikkapenkin paikka kannattaa uusia muutaman vuoden välein, jos sato heikkenee tai taudit ja rikkakasvit lisääntyvät. Uusi kasvupaikka ja terveet taimet auttavat pitämään sadon parempana.
Onko kasvihuone valmiina kevään ja kesän satoon?
Entä siistitkö kasvihuoneen syksyllä sadonkorjuun jälkeen? Vai löytyykö sieltä vielä pakkasten kuivaamat ja kuihtuneet kasvit, puutarhakalusteet ja pihalla pyörineet romut ja roinat pikaisesti varastoituna?
Aloita kasvihuoneen tarkastelu kiertämällä se ulkoapäin. Onko talvi rikkonut laseja, repinyt muoveja – onko katto täynnä kariketta ja pinnat liasta harmaat? Korjaa tarvittaessa ja pese pinnat puhtaaksi.
Siirry sitten sisäpuolelle; tyhjennä kasvihuone ylimääräisestä tavarasta, heitä vanhat kasvit pois ja siisti pinnat. Mikäli kasvihuoneessasi on maapohjaiset kasvualustat, niin muokkaa, lannoita ja kalkitse ne kasvimaan tavoin. Pyyhi myös sisäpinnat. Kasvukauden käynnistyessä on mukava päästä sijoittelemaan taimia siistiin ja etukäteen valmisteltuun paikkaan. Mitä kivaa tänä vuonna kasvatat?
Puhdas kasvihuone vähentää tauti- ja tuholaispainetta. Samalla kannattaa tarkistaa tuuletusluukut, kastelun toimivuus ja kulkureitit, jotta kasvien hoito onnistuu helposti myös kiireisinä kesäviikkoina.
Enemmän kasveja, runsaammin satoa
Kaipaisitko lisää satoa tuottavia kasveja? Hyötypuutarhan kasvit vaativat valoa ja lämpöä sekä tilaa kasvaa. Hyötykasveja ei tarvitse sijoittaa yhdelle alueelle, vaan niitä voi vapaasti istuttaa ympäri tonttia ja osaksi isompia kokonaisuuksia. Kunhan niitä vain pääsee hoitamaan ja tarvittaessa keräämään satoakin.
Sijoita paljon hoitoa ja kastelua vaativat hyötykasvit lähelle kulkureittejä, terassia tai vesipistettä. Kun kasvit ovat helposti saavutettavissa, niitä tulee kasteltua, kitkettyä ja korjattua satoa ajallaan.
Useimmat hedelmäpuut hyötyvät ristikkäispölytyksestä, mutta monet lajit selviytyvät myös yksin. Valitse uusi lajike makusi mukaan ja katso että sille jää tilaa kasvaa täyteen kokoonsa. Hedelmäpuita kannattaa istuttaa pihaan myös koristearvonsa takia. Esimerkiksi vapaasti kasvavassa aidanteessa kukkiva hedelmäpuu tulee varmasti huomatuksi.
Marjapensaita voit myös istuttaa riviin tai ryhmäksi. Ei niitä pakko ole sinne tänne istuttaa yksin, vaan esimerkiksi hedelmäpuun ympärille voi istuttaa vaikka kolmen pensaan ryhmän. Kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että satoa pääsee hyvin keräämään.
Hyötykasveja voi istuttaa myös osaksi muita ryhmiä – etenkin, jos niitä kasvattaa lähinnä lintujen iloksi. (Rungollisen!) herukkapensaan, ballerinaomenapuun, koristeomenapuun tms. voi istuttaa tuomaan korkeutta isompaan kasviryhmään. Pensasmustikat viihtyvät alppiruusujen ja havujen happamassa kasvualustassa, kuukausimansikat viihtyvät maanpeitekasvina perennaryhmässä ja mesimarjat ihastuttavat kukkapenkin reunalla.
Hyötykasvit voivat olla myös osa pihan ilmettä. Kukinta, marjat, syysvärit ja erilaiset kasvutavat tekevät niistä käyttökelpoisia myös koristeistutuksissa.
Pienemmän kasvimaan voi perustaa myös istutuslaatikkoon. Istutuslaatikko lämpenee keväällä nopeammin. Voit rakentaa kasvimaan myös vaikka käyttämättömänä olevaan hiekkalaatikkoon.
Mikäli tila on todella vähissä, niin monet hyötykasvit menestyvät ihan ruukuissa ja kasvusäkeissäkin. Vihanneksia, juureksia, mausteita ja yrttejä kasvattaa kyllä pienemmälläkin parvekkeella – tai peräti ikkunalaudalla.
Ruukkuviljelyssä kannattaa valita riittävän suuri astia ja huolehtia pohjan vedenpoistosta. Yrtit, salaatit, tomaatit ja mansikat ovat hyviä vaihtoehtoja pieneenkin tilaan.

Ohje
Lue koko Piha kuntoon -sarja!
Sarjan seuraavassa osassa keskitytään kukkapenkkeihin ja istutusryhmiin sekä siihen, miten perennat ja kukkaistutukset saadaan jälleen kukoistamaan.
Artikkelisarjan muut osat:
OSA 1/6: Katse puihin
OSA 2/6: Pensaat siisteiksi
OSA 3/6: Nurmimatto reheväksi
OSA 4/6: Hyötypuutarhan parannus (Tämä artikkeli)
OSA 5/6: Kukkapenkit kauniiksi
OSA 6/6: Katse kokonaisuuteen











