• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20233_67507.jpg
Tunnetko pihasi linnut?
Oletko vannoutunut lintubongari vai kuulutko joukkoon, joka tunnistaa ehkä muutaman yleisimmän kuten harakan ja talitintin? Tähän on nyt koottu tavallisimmin pihapiirissä tutuksi tulevia lintuja. Pesimäalueista sekä vuodenaikojen vaihteluista johtuen kaikkia lintuja ei aivan joka pihassa joka päivä näe.Mutta tehdäänpä linnut tutuksi:
202310_83274.jpg
Pihasuunnittelija mukaan jo alkumetreillä
Pihasuunnitelman teettäminen maksaa, mutta kun hinnan suhteuttaa koko talonrakennusprojektin kustannuksiin, on hinta kohtuullinen. Kunnollinen suunnittelu "maksaa itsensä" pian takaisin. Kun olemassa oleva kasvillisuus kartoitetaan ja päätökset kasvien säästämisestä, suojaamisesta ja poistamisesta tehdään varhaisessa vaiheessa, maa-ainesten siirrot, pengerrykset, ojitukset ja kasvualustojen perustamiset suunnitellaan ajoissa, säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa.
20226_71449.jpg
Päihitä pihan tuholaiset - kätevät kotikonstit käyttöön!
Puutarhassa on ötököitä, jos minkälaisia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vihollisia, vaan osa kotipuutarhurin oivia pikkuapulaisia, jotka mielellään hoitavat likaisen työn puolestasi. Näille hyville tyypeille kannattaa luoda sopiva toimintaympäristö, jotta ne taistelevat kanssasi pahiksia vastaan, parantavat maan laatua ja pölyttävät kukkia.
20236_82287.jpg
Juhannusruusu (Rosa Pimpinellifolia)
Juhannuksen aikoihin valkoisenaan kukkiva juhannusruusu on useimmille jo lapsuuden kotipihasta tuttu, piikkinen ja juurivesoistaan leviävä ruusupensas. Sen kukat ja tuoksu miellyttävät useimpien silmiä ja nenää.
20206_65632.jpg
Palsternakka on vaatelias kasvi
(Pastinaca sativa)Palsternakka on vaatelias kasvi, joka on kulkenut pitkän tien luonnonkasvista viljellyksi hyötykasviksi. Vielä nykyäänkin sitä tapaa villinä Etelä-Euroopasta aina eteläisiin osiin Pohjolaa. Hyötykasvina palsternakkaa on käytetty vuosituhanten ajan niin lääkkeeksi kuin ruoaksikin. Keskiajalla palsternakalla oli vielä arvostettu asemansa, kunnes peruna ja porkkana sen syrjäyttivät.Nimenä palsternakka viittaa latinan ruokaa tarkoittavaan sanaan pastus, mikä kertoo palsternakan merkityksestä jo antikin aikaan. Suomessa palsternakkaa on kutsuttu ennen vanhaan nimillä morajuuri, pastinakka ja pasternakka.Yhä tänä päivänä palsternakkaa suositaan saksankielisissä maissa, samoin Englannissa rapeaksi paahdetut palsternakat ovat tuttu juttu, mutta meillä tuskin tunnistetaan enää koko juuresta muuta kuin liemiaineksena ja keitoissa. Liemijuureksena palsternakka onkin eräs hienoimmista porkkanan, purjon, sellerin ja persiljan rinnalla. Palsternakkaa on kuitenkin alkanut näkyä ravintolaruoissa ja se on saanut innokkaimpien kotikokkaajien suosiota. Se on monen kasvisruokailijan tai kasvisvoittoisesti syövän mieliherkkua.Palsternakka kehittää hieman porkkanaa suuremman kellanvalkoisen mehevämaltoisen pääjuuren. Palsternakan juuri ja siemenet sisältävät furanokumariinia, jota käytetään ihosairauksien hoidossa ja aurinkovoiteissa.Palsternakasta lisää Puutarha.netin Keskustelupalstalla
20232_63612.jpg
Kasvata parvekkeelle herkullinen keittiöpuutarha tai rentouttava vihreä keidas
Parvekkeelle voit luoda omanlaisen pienen puutarhan. Siellä voit viljellä melkein mitä tahansa, kuten kukkasia, kasviksia sekä yrttejä. Parvekeviljely on helppoa ja sopii aloittelevallekin viherpeukalolle. Parvekkeelle voit luoda itsellesi keittiöpuutarhan ja samalla myös rentoutumispaikan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton