• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprika parhaimmillaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_11828.jpg

Paprika, tarkemmin sanottuna vihannespaprika, ja maustepaprika, jota yleisesti kutsutaan chiliksi, ovat yhteisen kantaäidin erilaisiksi jalostettuja marjahedelmiä. Molemmat kuuluvat samaan koisokasvien heimoon kuin tomaatti, peruna ja munakoiso.

Tutuksi monelta suunnalta

Suomalaiseen ruokakulttuuriin paprikat ovat kuuluneet oikeastaan vasta 1970-luvulta alkaen. Paprikaa alettiin maistella unkarilaisissa padoissa ja keitoissa, gulasseissa. Täytetyt paprikat edustivat trendikästä illanistujaisruokaa. Eri tavoin kasviksilla, lihalla tai sienillä meheviksi täytetyt paprikat sopivat edelleen loistavasti vaikkapa sadepäiviin. Uunista tulviva tuoksu on vastustamaton.

Venäläisistä ja muista slaavilaisruoista paprika on suomalaisille tuttu herkku. Pitkään haudutettuihin keittoihin, uuni- ja pataruokiin paprika antaa täyteläisyyttä, jota voidaan vielä pehmentää nokareella smetanaa. Kirpeissä etikkasäilykkeissä paprika taas tulee esiin aivan toisenlaisena. Paprikaa sisältävät pikkelssit ja relissit täydentävät hienosti vahvoja liharuokia.

Välimeren keittiö on opettanut suomalaisille monia tapoja nauttia paprikasta. Kreikkalainen salaatti ja ratatouille sisältävät usein paprikoita. Myös paprikoiden grillaaminen ja kuoriminen marinoitaviin, antipastotyyppisiin alkuruokiin on tuttua.

20087_11829.jpg

Miedosti maustettujen suomalaisruokien vastapainoksi alettiin 1980-luvulla maistella texmex-ruokia tacoineen, tortilloineen ja burritoineen. Niihin tarvittiin vihannespaprikoiden lisäksi poltetta tulisista maustepaprikoista. Chiliä sisältävistä salsoista levisi uusi ja pysyvä kastikemuoti. Chili con carnea syödään jo kouluruokanakin.

Thaikeittiö on matkailun myötä valloittanut suomalaisten sydämiä. Vokkipannut yleistyivät 1990-luvulla niin ammatti- kuin kotikeittiöissäkin. Vokkiin pilkkoutuu runsain mitoin sekä mietoa vihannespaprikaa että tulista maustepaprikaa. Oleellinen osa suomalaistenkin suosimaa Tom Yam -keittoa tulee tulisista maustepaprikoista.

2000-luvulla makutottumukset ovat entisestään monipuolistuneet, ja ruoissa kulkevat edelleen mukana niin miedot kuin tulisetkin paprikat. Turkkilaiset kebab-ateriat ja pepperonit ovat Suomessa jo joka pojan arkiruokaa.Turkkilainen keittiö käyttääkin paprikaa monin tavoin salaateissa, kastikkeissa ja monien tuntemissa shish kebab -vartaissa.

Lähi-idän ja juuri nyt muodikkaissa afrikkalaisruoissa käytetään paprikaa muun muassa taginepatoihin, couscous-salaatteihin ja kalakeittoihin ja maustepaprikaa tahnoihin. Intialais- ja nepalilaisravintolat ovat tutustuttaneet suomalaiset maistelemaan paprikaa esimerkiksi kasviscurryssa.

Hyvä ravintoarvo

Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Varsinkin punaisessa paprikassa on huomattavasti A-vitamiinin esiastetta eli beetakaroteenia. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Monipuolinen käyttö

Vihannespaprika maistuu sekä sellaisenaan raakana että kypsennettynä lämpimissä ruoissa. Helppo tapa on lisätä paprikaa voileiville ja salaatteihin. Dippikasviksena paprika toimii hyvin. Kokoa pitkittäin suikaloitua paprikaa esimerkiksi kurkun, kukkakaalilohkojen ja porkkanapalkkien kanssa tarjolle. Halkaise paprikoita niin, että jokainen saa niistä astian dippikastiketta varten. Paprikanpuolikas toimii myös salaatinkastikkeen tai alkusalaatin maljana.

Muurinpohjapannulle ja vokattavaksi paprika on varsinkin kesällä mitä mainioin valinta yhdessä hienonnetun maustepaprikan kanssa. Pilko mukaan muita kauden kasviksia mieltymystesi mukaan. Pyöräytä pannulle lopuksi tuoretta kiinankaalia, rucolaa tai roomansalaattia ja yrttejä.

Yhdistä paprikaa uuniruokiin, patoihin ja keittoihin sipulin ja tomaatin kanssa. Pujota paprikaa grillattaviin liha- tai kalavartaisiin. Paprikaa voit grillata myös sellaisenaan. Broileri- ja makkararuokiin paprika sopii aina. Oikea osoite paprikalle ovat myös munakkaat ja pastakastikkeet.

Taustatietoja paprikasta:

  • Suomalainen syö paprikaa 2,5 kg vuodessa. Määrästä riittää pari kappaletta jokaista kuukautta kohden.
  • Paprika kuuluu sijalla 7 suomalaisten suosikkikasvisten top ten -listaan. Sitä syödään määrällisesti suunnilleen saman verran kuin rapeaa keräsalaattia eli amerikansalaattia.
  • Suomessa paprikoita kasvattaa reilu sata kasvihuoneyritystä. Satoa on mahdollista saada keväästä aina lokakuulle saakka. Pääsatokausi ajoittuu heinä-elokuulle.

Sisilialainen vihanneshöystö

3 eriväristä paprikaa
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 kesäkurpitsa
puolikas munakoiso
3 lehtisellerin vartta
2 rkl rypsi- tai oliiviöljyä
1 rkl hunajaa
2 rkl balsamietikkaa
2 rkl rusinoita
2 rkl pinjansiemeniä
suolaa
mustapippuria

20087_11827.jpg

Puolita paprikat ja poista sisäseinämät ja siemenet. Leikkaa kolmiomaisiksi paloiksi. Kuori ja paloittele punasipuli ja hienonna valkosipulinkynsi. Leikkaa kesäkurpitsa ja munakoiso pitkittäin neljään osaan ja paloittele. Viipaloi lehtisellerin varret.
Kuumenna tilkka öljyä vokki- tai muurinpohjapannulla. Lisää kasvikset ja kuumenna kahdella lastalla nostellen noin 10 minuutin ajan. Mausta hunajalla ja balsamietikalla. Lisää rusinat, joita voit ensin hetken aikaa liottaa vesitilkassa. Paahda pinjansiemeniä pinnoitetulla pannulla tai uunissa ja lisää vihannesten joukkoon. Mausta ruoka suolalla ja pippurilla.
Vinkki: Tarjoa vihanneshöystö lihan, kalan, kanan tai makkaran lisäkkeenä tai paahdetun leivän kanssa kasvisruokana. Pinnalle sopivat parmesaanijuustolastut ja rucolan ja basilikan lehdet.

Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry

Kuvat: Teppo Johansson ja Tommy Selin
Lähde: Pirjo Toikkanen, viestintäpäällikkö, Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

202211_80238.jpg
Kliivia eli isopunasarja
Narsissikasvien heimoon kuuluva kliivia on kaunis huonekasvi. Lyhyeen maavarteen muodostuu paksuja juuria. Lyhyessä, sipulin muotoisessa varressa on lehtiruusuke, josta pitkät, tummanvihreät lehdet kasvavat vastakkaisiin suuntiin. Lajikkeesta riippuen lehdet voivat olla pitkät ja teräväkärkiset tai hieman lyhyemmät, leveämmät ja pyöreäpäiset. Suppilomaiset tai torvimaiset kukat ovat tavallisesti oransseja, mutta lajikkeissa on myös punaisia, keltaisia ja valkoisia kukkia. Kliiviasta kasvaa noin 50–70 cm korkea.
pimeällä ikkunalla talvella yksi kukkanen purkissa
Valoa kasveille ‒ Tarvitaanko erillistä kasvivaloa?
Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia. Tällöin kasvit kaipaavat lisävaloa, tavalla tai toisella.
20231_80731.jpg
Huonekasvit kaipaavat kunnon piristysruisketta
Viherkasveilla mullanvaihto on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat kukkivat huonekasvit. Mullanvaihtoväli on yleensä vuosi. Se on erityisen ajankohtaista silloin, kun ruukku on käynyt pieneksi tai kalkkia ja lannoitesuoloja on kertynyt ruukun pinnalle.
20224_77915.jpg
Onko nurmikon muuttaminen niityksi vaikeaa toteuttaa? Asiantuntija vastaa
Meillä on pihassa valtavasti nurmikkoa, josta yhtä plänttiä, n. 30‒40 neliöä, olen haaveillut muuttavani niityksi. Toissa talvena naapuri kuitenkin kaadatti puita tonttimme vierestä, mukaanlukien pari suurta haapaa. Näiden haapojen juurethan toki yltävät meidän nurmikkoalueelle ja viime kesänä alkoivat melkoisella vimmalla puskea pientä taimea tuolle suunnittelemalleni niittypaikalle. Pitääkö haaveet niitystä nyt hylätä vai onko mitään muuta keinoa estää haapaa tekemästä taimiaan kuin säännöllisesti leikata ne ruohonleikkuun lomassa?
202211_80309.jpg
Porkkanan lannoitus? Asiantuntija vastaa
Kuinka paljon puuntuhkaa porkkanamaahan kg/m2? Entä kuinka paljon boorilannoitetta neliölle?
Lähikuva tomaateista
Kasvikset ‒ usein kysyttyä
Senhän me jo tiedämme, että kasvisten syönti on terveellistä ‒ mutta mistä tiedämme milloin kurkku on kypsä, tai miksi tomaatti halkeilee? Lue usein kysyttyjä kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton