• Etusivu
    • Kasvillisuus

    Paprika kuuluu jokaisen ruokapöytään

    Tiina Painokallio
    Päivitetty 13.01.2025
    pepper-tomato-salt-different-spice-on-wooden-ba-2023-11-27-04-59-26-utc

    Puutarhaliitto valitsi paprikan vuoden vihannekseksi vuonna 2020. (Kuva: Envato)

    Värikkäät kasvikset tukevat terveyttämme, sillä ne sisältävät hyvinvoinnille tärkeitä ravintoaineita. Paprikat, rikastuttavat ruokavaliota ympäri vuoden mauillaan, väreillään ja raikkaudellaan – ja innokkaimmat viljelevät niitä itse. Esimerkiksi chilipaprikoiden kasvatus alkaa jo varhain kevättalvella.

    Suomalaiset ovat ihastuneet paprikoiden rapsakkaan suutuntumaan ja monikäyttöisyyteen. 1970-luvulla ruokakulttuuriimme vakiintunut paprika on nykyään suosittu osa aterioita, ja tuoretta paprikaa syödään henkeä kohden yli kolme kiloa vuodessa – mutta kasvunvaraa on yhä.

    Miedot ja makeat paprikat ovat erityinen suosikki osana erilaisia salaatteja, mutta ne rikastuttavat myös keittoja, patoja ja paistoksia. Paprikoiden maku nousee uudelle tasolle yrttien ja juustojen kanssa, kun taas tuliset chilit tuovat ruokiin unohtumattomia vivahteita. Talven kylmyyteen chilillä höystetty vihanneskeitto tuo paitsi makua myös lämpöä syöjälleen.

    Paprikat pöytään liikennevalojen väreissä

    Paprika (Capsicum annuum) on lähtöisin Väli-Amerikasta, missä villit lajikkeet yhä kasvavat. Suosituin on mieto, makea vihannespaprika, joka loistaa liikennevalojen väreissä: punaisena, keltaisena ja vihreänä. Myös oranssit paprikat ja pikkupaprikat ovat kasvattaneet suosiotaan – erityisesti nuorten keskuudessa.

    Vihreä paprika, joka on vielä kypsymätön, toimii parhaiten kypsennetyissä ruoissa. Mehukkaat suippopaprikat taas ovat kotimaisten viljelijöiden ylpeydenaihe ja sopivat erinomaisesti esimerkiksi uuniruokiin. Täytettyinä ne hurmaavat ohralla, riisillä, tuorejuustolla tai muilla vihanneksilla. Kotimaisen paprikan voi usein tunnistaa sen raikkaasta ja tuoreesta mausta.

    <p data-block-key="iex41">Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)</p>
    Paprikat tuovat ruokapöytään iloa, makua ja terveyttä – eikä niiden mahdollisuuksia ole vielä läheskään täysin hyödynnetty. (Kuva: Pixabay)

    Terveyttä ja tulisia makuja

    Chilit ovat osa paprikaperhettä, ja niitä on tuhansia erilaisia lajeja aina miedon makeista tulisen polttaviin. Näiden erilaisten paprikoiden muodot vaihtelevat pienistä pyöreistä nupeista suuriin kellomaisiin tai pitkulaisiin muotoihin. Kotimaiset chilit olivat aiemmin harvinaisuus, mutta nykyään niitä löytyy lähes aina kauppojen valikoimista, usein myös lajitelmina.

    Paprikat ovat C-vitamiinin ja muiden hyödyllisten ravintoaineiden lähde. Tulisuudesta vastaa kapsaisiini, joka tunnetaan myös aineenvaihduntaa kiihdyttävänä ja painonhallintaa tukevana yhdisteenä. Tulisen maun sietokyky paranee harjoittelemalla, ja voimakkaita makuja voi pehmentää esimerkiksi yhdistämällä chilit maitotuotteisiin tai viljapohjaisiin ruokiin.

    <p data-block-key="d0a2p">Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)</p>
    Terveyttä ja tulisuutta chilistä. (Kuva: Pixabay)

    Viljely lisääntyy Suomessa

    Suomessa paprikoita viljellään noin 70 tilalla, ja kotimaisen sadon määrä on noin miljoona kiloa vuodessa. Viljely painottuu erityisesti Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueille, missä tuotantomäärät ovat viime aikoina kasvaneet. Suomalainen tuotanto kattaa kuitenkin vain pienen osan paprikoiden kokonaiskulutuksesta.

    Kotimaisia paprikoita on parhaiten saatavilla toukokuusta lokakuuhun, mutta energiatehokkaiden LED-valojen käyttö on mahdollistanut ympärivuotisen ja torjunta-aineettoman viljelyn yleistymisen.

    Chilipaprikoiden viljely on kasvattanut suosiotaan erityisesti harrastajien keskuudessa, ja monet nuoret miehet ovat innostuneet kokeilemaan niiden kasvattamista. Paprikat tarvitsevat vähintään neljän kuukauden kasvukauden siemenestä satoon, joten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Lämpöä rakastavat paprikat menestyvät Suomen ilmastossa ulkona vain kesän lämpiminä kuukausina.

    Lue lisää Puutarha.net-sivustolta:

    Rakastatko lempeää vai tulista poltetta? ‒ Chili hurmaa useimmat

    Kasvata chili siemenistä

    Lisätietoja: www.kasvikset.fi

    Kasvillisuus
    hyötykasvit
    Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi -uutiskirje

    Aiheeseen liittyvää

    20235_59081.jpg
    Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
    Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
    Omenapuun kukka
    Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
    Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
    20218_72211.jpg
    Nauti oman pihan sadosta ja valmista herkullista omenapannukakkua
    Pannari on varmasti jokaisessa perheessä yksi suurimmista herkuista. Mutta kyllästyttääkö perussetti; pannari ja hillo? Mitäpä jos maustaisimme pannarin esimerkiksi kauden hedelmillä? Omenapannukakku on hauska tapa tuunata tavallista pannarireseptiä. Pannari sopii nälästä riippuen korvaamaan ruokaa illalla, tai nälkäiselle nuorisolle välipalaksi sekä tietysti kaikille jälkiruoaksi.
    20235_81687.jpg
    Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
    Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja vadelmaa voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
    20236_63320.jpg
    Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
    Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
    20231_80715.jpg
    Uutta Orkideoille!
    Orkideat kasvavat luonnossa useimmiten kiinnittyneinä puiden oksistoihin. Osa niistä kasvaa sammaleisten kivien päällä tai maanpinnan kevyessä humuksessa. Hyvin harva trooppinen laji on selkeästi maaorkidea. Siksi niiden kasvualustaksi ei sovellu tavanomainen multa.Erilaiset orkideat tarvitsevat erilaiset kasvualustat. Joidenkin orkidealajien juuret viihtyvät nopeasti kuivahtavassa alustassa, toisten tasaisessa kosteudessa. Paksujuurisille lajeille tarvitaan karkeampaa kasvualustaa kuin ohutjuurisille.

    Luetuimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton

    Uusimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton