• Etusivu
  • Kasvillisuus

Norjanangervo - suosituin koristepensaamme?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.06.2018
20147_40151.jpg

Norjanangervo

Kaunis, kaareva kasvutapa ja runsas kukinta lienee norjanangervon (Spiraea ´Grefsheim´) suosion salaisuus. Muiden pensasangervojen tavoin myös norjanangervo on erittäin terve, kestävä ja helppohoitoinen koristepensas, joka viihtyy miltei missä vain.

Norjanangervo on monikäyttöinen pensas. Se sopii niin yksittäin, ryhmässä kuin aitana kasvatettavaksi. Se ei kaipaa leikkaamista - mutta kestää tarvittaessa jopa alasleikkaamisen. Jänisten herkkua, joten etenkin nuorten taimien suojaaminen kannattaa. Kauneimmillaan norjanangervo on kasvaessaan ja kukkiessaan vapaasti, mutta näkee niitä muotoonkin leikattuina (kukinta tällöin vähäistä).

Tutustu pensasangervoihin Kasvikortistossa...

Huomio

Huomio

Norjanangervo lyhyesti:

(Spiraea ’Grefsheim’)

Korkeus: 100–150 cm
Lehdistö: Pienet, mutta tiheästi kasvavat lehdet avautuvat varhain keväällä. Syysväri on usein keltainen.
Kukinta: Erittäin runsas ja vitivalkoinen kukinta alkaa maamme eteläosissa usein jo toukokuussa. Miedosti tuoksuva.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keskiravinteinen.
Vyöhykkeet: I–VI
Taimiväli: 70–80 cm
Leikkaus: Pensasta nuorennetaan harventamalla (niukasti kukkivia vanhimpia oksia) kukinnan jälkeen tai varhain keväällä ennen silmujen avautumista. Kestää myös alasleikkaamisen!

Lue lisää kestävistä pensasangervoista

Pensasangervoja (Spiraea) ovat mm: morsiusangervo, lumiangervo, mökinangervo eli purppurapaju-angervo, rusopajuangervo, norjanangervo, nietosangervo, virpiangervo, koivuangervo, japaninangervo, ruusuangervo, keijuangervo, kirjoangervo, loistoangervo, ripsureuna-angervo, verhoangervo, taiganvirpiangervo, kesäangervo, kinosangervo jne. eli valinnanvaraa löytyy.
Lue lisää pensasangervoista!

Pensasangervoista on puhetta myös Puutarha.netin Keskustelupalstalla - lue ja kommentoi!

Norjanangervosta saa myös helppohoitoisen aidanteen. Kuvan aidanne aloittaa kukintaansa...
Norjanangervosta saa myös helppohoitoisen aidanteen. Kuvan aidanne aloittaa kukintaansa...
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20232_80903.jpg
Puutarhanhoidosta helpompaa!
Puutarhanhoidon suosio on vahvassa kasvussa, ja kaupunkien pikkupihat sekä parvekkeet halutaan istuttaa kasvamaan kauneutta ja lähiruokaa aidoimmillaan. Boschin uusista puutarhatyökaluista sekä Biolanin nerokkaista kaupunkiviljelyuutuuksista löytyy keskenään yhteensopivia, käteviä ratkaisuja puutarhanhoitoon.
202211_80267.jpg
Kukkasipulien kylmäkäsittely ja istutus vasta keväällä? Asiantuntija vastaa
Olemme muuttamassa omakotitaloon maaliskuun alussa ja sormet syyhyävät päästä keväällä puutarhan hoitoon. Syksyllä en pääse sinne kuitenkaan kukkasipuleita istuttamaan, joten haluaisinkin tietoa, pystyykö sipuleita huijaamaan? Eli laittaisin kukkasipulit multaan astioihin ja astiat kylmäkellariin. Istuttaisin sipulit maahan sitten alkukeväästä. Onnistuuko näin tai kannattaako ainakin kokeilla?
202211_80017.jpg
Yli satavuotias syreeni kuolee? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa yli 100-vuotias syreeni. Se on 3 sukupolvea vanha ja osa siitä tuotiin meille n. 16 v sitten. Se on kasvanut ja voinut hyvin tähän asti. Nyt puolet pensaasta näivettyy ja ruko on oudon näköinen. Voiko meille tärkeä syreeni pelastua?
20236_18999.jpg
Huussin takana tikittää ravinnepommi
Kuivakäymälän pohjalta eroteltua, käymäläjätteeseen imeytymätöntä nestettä kutsutaan suotonesteeksi. Suotoneste on hyvin ravinteikasta ja siitä saa oivaa ravinneliuosta koristekasveille ja kompostin herätteeksi. Liian usein kuitenkin hyötykäyttöä ei ole ja nesteet lasketaan sellaisenaan maahan huussin taakse. Niinpä voidaan sanoa, että usean mökkikäymälän takana tikittää todellinen ravinnepommi.
Pihlajanmarjaterttu oksassa
Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Erikoiskutsu sinulle, joka haluat pysyä ajan tasalla.
20181_51367.jpg
Verenpisara (Fuchsia)
Verenpisara (Fuchsia) on pensasmainen, tuuhea, monivuotinen kasvi, jota kasvatetaan Suomessa usein yksivuotisena kesäkukkana. Verenpisaroiden sukuun kuuluu yli sata eri lajiketta. Ne voivat olla pystykasvuisia tai riippuvia. Lajikkeesta riippuen myös kukkien koko, muoto ja värit vaihtelevat; usein ulompi verhiöosa on erivärinen kuin kukan keskeltä avautuva teriö.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton