• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin leikkaat pensaita ja puita

Tiina Painokallio
Päivitetty 14.03.2025
20233_24934.jpg

Ilmava latvus antaa tilaisuuden runsaalle kukinnalle ja sadolle. (Kuva. Puutarha.net)

Periaatteessahan mitään kasvia ei ole pakko leikata, mutta hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin niiden kasvua voidaan pitää kurissa ja ohjata tiettyyn suuntaan; esimerkiksi hedelmäpuut hyötyvät suuresti latvuksen pitämisestä ilmavana ja kohtuukorkuisena. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa myös kukintaa ja satoa. Turhaa leikkaamista tulee kuitenkin aina välttää, sillä leikkauskohdat ovat aina alttiina sienitaudeille.

Puiden ja pensaiden leikkaustöihin ryhdytään pakkasten jälkeen

Kevään lähestyessä ja pakkasten mentyä ohitse maalis-huhtikuussa on aika ryhtyä leikkauspuuhiin. Useimmat kasvit leikataan mieluiten varhain keväällä ennen silmujen puhkeamista ja nestevirtauksen voimistumista. Myös leikkaushaavat paranevat paremmin eivätkä sienitaudit pääse yhtä hyvin leviämään kuin syksyllä.

Runsaasti mahlaa vuotavat kasvit leikataan loppukesällä elokuussa tai hyvin varhain kevättalvella. Tällaisia ovat muun muassa kirsikat, luumut, tuomet, koivut, vaahterat ja hevoskastanjat. Kuolleet ja sairaat oksat voi leikata milloin tahansa.

Lue tarkemmin leikkausajankohdista artikkelista Milloin leikataan?

Säännölliset puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset

Säännölliset hoitoleikkaukset ovat miltei kaikille kasveille parempi vaihtoehto kuin harvoin tapahtuva voimakas leikkaus tai peräti alasleikkaus. Useimmiten leikkauksella pyritään seuraamaan lajin luontaista kasvutapaa, mutta tästä ovat poikkeuksena pensasaidat sekä leikkaamalla tiettyyn muotoon pakotetut puut ja pensaat. Leikkaus tehdään aina terävillä ja hyvin hoidetuilla välineillä, jotta leikkauspinnasta tulisi sileä ja puhdas – tarvittaessa leikkauspinnan ja sen reunat voi vielä siistiä veitsellä. Erilaiset voimanivelet tuovat lisää tehoa leikkaamiseen ja säästävät myös leikkaajan voimia.

Leikattaessa verso katkaistaan noin sentin ulospäin suuntautuvan, terveen silmun yläpuolelta. Näin silmu ei vahingoitu ja siitä kasvaa uusi verso. Liian pitkäksi jäänyt versontynkä voi altistaa kasvitaudeille sekä lahottajille. Mikäli poistaa pitää kokonainen oksa, niin se poistetaan rungon läheltä, oksankauluksen vierestä; mitään tappia ei tule jättää. Isompi oksa kannattaa ensin lyhentää, ettei se katketessaan repeydy holtittomasti – jäljelle jäänyt pätkä tulee kuitenkin poistaa samantien.

Useimmat lajit kestävät hyvin alle 7 cm paksun oksan poiston – omenapuut paksumpienkin. Tarvittaessa voi isompaan haavapintaan sivellä puutarhamyymälöistä ja marketeistakin saatavaa haavanhoitoainetta estämään sienitauteja.

<p data-block-key="2j1wq">Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Näin leikkaat isomman oksan. (Kuva: Puutarha.net)

Lehtipuiden leikkaukset

Uusi lehtipuu leikataan istutusvuoden jälkeisenä keväänä. Myös mahlaa vuotavat puut kestävät pieninä taimina leikkauksen aikaisin keväällä. Istutusleikkauksen yhteydessä taimesta poistetaan mahdolliset kilpalatvat sekä sisäänpäin kasvavat ja toisia hankaavat oksat. Myös vahingoittuneet oksat tulee poistaa.

Nuoresta puusta leikataan tarvittaessa vuosittain kilpalatva, jyrkkäkulmaiset ja liian tiheässä kasvavat oksat. Alimmaisia oksia voi myös tarpeen mukaan poistaa ja lyhennellä liian pitkiksi kasvaneita oksia. Lisäksi rungosta kasvavat vesiversot sekä juurivesat poistetaan. Aina tarvittaessa poistetaan myös vahingoittuneet, vaurioituneet ja sisäänpäin kääntyneet oksat leikkaamalla tai sahaamalla.

Vanhalla puulla pyritään säilyttämään puun luonnollinen kasvutapa, mutta oksia poistetaan periaatteessa samalla tavalla. Hedelmäpuiden kasvua voi ohjata rajumminkin, mikäli tavoitteena on sadonkorjuun sujuvuus. Tällöin latvus pyritään pitämään melko matalana poistamalla ja lyhentämällä ylöspäin kasvavia oksia – vaakasuoriin oksiin tulee enemmän hedelmäsilmuja ja matalammasta puusta hedelmät ovat helpommin poimittavissakin.

Ilmava latvus tarjoaa tasaisesti valoa kaikille hedelmille ja ilmankierto vähentää myös kosteudessa ja seisovassa ilmassa viihtyvien tuholaisten määrää. Mikäli hedelmäpuulla on lähinnä koristearvoa, niin sen voi antaa kasvaa vapaammin ja vain tarvittaessa harventaa.

Leikkaustyökaluja ovat mm. oksasaha, varrelliset latvasakset, tavalliset oksasakset (sekatöörit) sekä voimasakset.

<p data-block-key="rpcl0">Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Hoitoleikkauksessa poistettavat oksat. (Kuva: Puutarha.net)

Lue lisää: Omenapuun leikkaus

Marjapensaiden leikkaus

Marjapensailla vuosittainen hoitoleikkaus on erittäin tärkeää, sillä varsinkin herukkapensailla paras sato saadaan 3–5-vuotiaista oksista. Sitä vanhempia voi vuosittain poistaa. Lamoavia, maahan painuvia oksia voi poistaa heti havaitessa (tai tukea pensastuen avulla) ja tarvittaessa myös nuorempia versoja voidaan harventaa. Kasvua voidaan myös pitää kurissa poistamalla pensaan ulkopuolelle kasvaneet versot. Kuolleet, vaurioituneet oksat sopii myös aina poistaa. Rungollisesta marjapensaasta poistetaan aina villiversot ja latvusta harvennetaan tavallisen marjapensaan tapaan.

Karviainen kasvaa herukoita hitaammin, joten sitä tulee leikata myös harvemmin. Parin, kolmen vuoden välein siitä voidaan poistaa muutama oksa vanhimmasta alkaen.

Vadelma tekee satoa toisen vuoden versoilla, joten satoa tehneet versot voi myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä surutta poistaa maata myöten. Leikkaus tehdään joka vuosi ja samalla poistetaan myös vadelmarivistön ulkopuolelle karanneet sekä kaatuneet versot.

Lue lisää: Herukoiden ja karviaisten leikkaaminen

Koristepensaiden siistiminen

Vuosittain toteutetut hoitoleikkaukset pitävät myös koristepensaat siisteinä ja elinvoimaisina. Niistä leikataan yleensä ne vanhat ja heikkokuntoiset, vahingoittuneet ja huonosti kukkivat versot maata myöten pois. Harvennettavia pensaita ovat aroniat, kanukat, kuusamat, onnenpensaat, syreenit ja tuomipihlajat.

Vanhan pensaan voi nuorentaa myös leikkaamalla se kokonaan alas. Alasleikkaus tehdään vain tarvittaessa ja se soveltuu ainoastaan runsaasti juurivesoja tekeville lajeille. Piikkisien lajien harventaminen on myös hankalaa, joten nekin voi tarpeen vaatiessa leikata kokonaan alas. Yksirunkoisia tai toiseen lajiin vartettuja pensaita ei leikata alas.

Useimmat lajit kasvavat voimakkaasti heti alasleikkausta seuraavana kesänä. Parhaiten alasleikkaaminen sopii kaikille angervoille sekä nukke- ja hansaruusulle.

<p data-block-key="ow5ad">(Kuva: Puutarha.net)</p>
(Kuva: Puutarha.net)

Havuja leikataan varoen

Kevättalvella leikataan myös havukasvit. Havujen leikkaamisessa on muistettava jättää aina hieman edellisvuoden kasvua jäljelle, koska sitä vanhemmasta osasta ei uusia silmuja kasva. Parhaiten muotoleikkauksia kestävät marjakuuset ja tuijat. Marjakuusesta leikataan kevätauringon kuivattamat kohdat.

Havukasvien vuosikasvuja voi alkukesällä myös typistää, jolloin vuosikasvua saadaan pidettyä lyhyenä ja koko kasvi tuuheutuu. Yleisimmin typistystä tehdään vuorimännyllä, mutta ihan tavallinenkin metsäkuusi hyötyy uusien vuosikasvujensa lyhentämisestä. Mikäli aikaa riittää, niin käsin voi typistellä nuoren kuusiaidankin alusta loppuun. Ennen juhannusta vuosikasvu on pehmeää ja katkeaa helposti ihan sormin taittamalla.

Isomman kuusiaidan leikkaamiseen on varattava aikaa ja hyvät välineet. Polttomoottorilla tai sähkökäyttöisellä pensasleikkurilla työ käy joutuisasti. Kuusiaitaa kasvatetaan ja sitä leikataan alhaalta ylöspäin kapenevaksi, jotta lumen kertyminen aidan päälle tulisi minimoitua.

<p data-block-key="vbsd6">Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)</p>
Kuusiaidan leikkaminen (Kuva: Puutarha.net)

Kasvatusvaiheessa voi noudattaa kahta eri tapaa: antaa kuusen kasvaa latvastaan haluttuun korkeuteen saakka tai tasata latvat yhdenkorkuisiksi jo nuorella kuusiaidalla. Tasaaminen on suositeltavaa etenkin taimikooltaan vaihtelevan aidan kasvatuksessa. Korkeamman ja pidemmän aidan ollessa kyseessä kannattaa käyttää apuna myös erilaisia linjalankoja ja mittalautoja, jotta jälki säilyisi siistinä. Erittäin kookkaan aidan leikkaamisessa tarvitaan myös erilaisia tikkaita tai siirrettävää telinettä. Traktorin lavaltakin leikkaus onnistuu, mikäli tilaa aidan sivuilla on.

<p data-block-key="eik1z">Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)</p>
Huolellinen työ kiittää tekijäänsä ja antaa silmäiloa muillekin. (Kuva: Puutarha.net)

Perennapenkissä siistitään

Perennoita eli monivuotisia kasveja ei juurikaan tarvitse leikata, koska niiden maanpäälinen osa lakastuu talveksi. Mikäli jotain talventörröttäjiä kuitenkin jää, niin ne tulee poistaa maata myöten ennen kasvukauden alkamista.

Kesällä hoitoleikkauksia voidaan tehdä kahdesta syystä: ettei siementen kehitys veisi kasvin voimia tai jotta saataisiin aikaan uusi kukinta. Uudelleen kukkivat esimerkiksi jaloritarinkannus, lupiini, mirrinminttu, kullero sekä päivänkakkara.

Ruusutarhassa saksitaan

Ryhmäruusut siistitään joka vuosi. Talven jäljiltä poistetaan kuolleet osat ja lyhennetään versoja terveeseen, vihreään osaan saakka. Vahvimmat 3–5 versoa leikataan 3–5 silmun yläpuolelta eli noin 15 cm:n korkeudelta maanpinnasta.

Pensasruusut eivät ryhmäruusujen lailla vaadi vuosittaista leikkaamista, mutta niitäkin kannattaa siistiä poistamalla vanhat kiulukat, kuivat oksanhaarat ja vahingoittuneet oksat. Voimakkaasti kasvavien lajien kasvua voidaan myös leikkauksin rajoittaa.

Köynnösruusujen eri lajikkeiden leikkaamisen kanssa kannattaa olla tarkka, ettei menetä tulevan kesän kukintaa. Saman kesän versoilla kukkii esimerkiksi. 'New Dawn' -köynnösruusulajike, jota voi mainiosti leikata keväällä. Vanhoilla versoilla puolestaan kukkivat punainen 'Flammentanz' ja valkoinen 'Pohjantähti'. Köynnösruusuista leikataan varhain keväällä paleltuneet ja heikoimmat versot sekä huonosti kukkivia, vanhoja versoja.

<p data-block-key="jnx1v">(Kuva: Adobe Stock)</p>
(Kuva: Adobe Stock)

Kärsivällisyyttä kärhöjen kanssa

Kärhöt tekevät silmuja keväällä hyvin myöhään, joten kannattaa odotella niiden puhkeamista reilusti toukokuulle ennen kuin lähtee versoja leikkaamaan. Uusilla versoilla kukkivat kärhöt leikataan keväällä ylimmän terveen silmun yläpuolelta. Vanhoilla versoilla kukkivien kärhöjen kuolleet ja heikot versot voi leikata myöhäiskeväällä tai kukinnan jälkeen.

Ohje

Ohje

Teroita saksesi, voimasaksesi ja tarkista sahasi kunto. Odota keväisen leutoja päiviä ja käy taistoon risuisia ja ränsistyneitä kasvustoja vastaan. Sinä osaat kyllä!

Lisää kasvikohtaista tietoa löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20213_68979.jpg
Mikä on Bokashi?
Bokashi – luonnollinen tapa tehostaa kasvuaKotitalouksissa syntyy eloperäistä biojätettä keittiöstä noin 0,5 kg henkeä kohden viikossa. Kaikkiaan noin kolmasosa kaikesta kotitalousjätteestämme on biojätettä. Ympäristötietoiselle kuluttajalle löytyy tänä päivänä lukuisia vaihtoehtoja biojätteen kompostointiin. Kompostointi on kierrätystä sen alkuperäisimmässä muodossa: biojätteeseen sitoutuneet ravinteet saadaan kompostoimalla takaisin kiertoon maanparannusaineena kasvien käytettäväksi, olipa kyse sitten kasvimaasta tai koristeistutuksista. Kodin komposti siis palauttaa maahan sen mitä sieltä on otettu.
20219_72569.jpg
Nyt vietetään valtakunnallista huonekasviviikkoa
Huonekasvi-innostus on vienyt monen mukanaan kevään ja kesän aikana. Syksyn saapuessa siirrytään hiljalleen sisätiloihin, missä kesäkausi jatkuu viihtyvyyttä lisäävien -jopa trooppisten- kukkivien ja vihreiden kasvien avulla. Syksyn valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään 20.‒26.09.21.
20235_59081.jpg
Ohjeita omenapuun valintaan ja hoitamiseen
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.Sieni antaa satoa lähes joka vuosi runsaanlaisesti. Aivan ensimmäisiä tatteja kannattaa katsastaa metsän kulkureittien varsilta sekä suurten kuusien juurilta. Tatit ovat paikkauskollisia – yleensä.Kova kasvualusta on näiden tattien mieleen. Sienten määrässä on vuosittain suuria eroja. Satokauden lopulla tatteja löytynee vielä kuivista mäntymetsistä.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20212_68766.jpg
Miten aloitan kasvihuoneharrastuksen?
Viherpeukalot ovat sen aina tienneet: puutarhanhoito tuo runsaasti iloa ja hyvää mieltä! Arkinen puuhailu kasvien parissa rauhoittaa ja hoitaa kuormittunutta mieltä. Lisäksi ajoittainen fyysinen ponnistelu tekee hyvää koko keholle ja lihaskunnolle. Ei sovi myöskään unohtaa puutarhan esteettisiä arvoja. Kun vielä kiitokseksi kaikesta tästä saa kerätä satoa omasta puutarhasta, voi puutarhuri hykerrellä tyytyväisenä. – Mikään ei maistu niin hyvältä kuin itse kasvatettu, olipa kyse sitten oman kasvihuoneen tomaateista tai avomaan mansikoista!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton