Muurahaiset kirsikkapuussa tai omenapuussa? Nämä kotikonstit auttavat ja nämä kannattaa unohtaa
Kaikki kotikonstit eivät sovi kirvojen torjuntaan. Hedelmäpuussa kannattaa käyttää vain turvallisia ja sallittuja keinoja. Jotkut kotikonstit eivät kuitenkaan tehoa. (Kuva Sari Nieminen)
Jos kirsikkapuun juurelle ripotellut kahvinporot eivät pysäyttäneet muurahaisia, syy ei välttämättä ole kahvin annostelussa. Muurahaiset eivät ehkä lukeneet samaa puutarhavinkkiä kuin sinä. Pahimmillaan ne jatkavat kulkuaan puuhun kuin olisivat perustaneet rungolle oman kesäkahvilan, jossa kirvat tarjoilevat mesikastetta talon erikoisuutena.
Huvittavalta näyttävä ilmiö kertoo usein todellisesta ongelmasta. Kun muurahaiset kulkevat omenapuun tai kirsikkapuun rungolla, puussa kannattaa tarkistaa erityisesti nuoret versot ja lehtien alapinnat. Muurahaiset etsivät kirvojen erittämää sokeripitoista mesikastetta. Samalla ne voivat suojella kirvoja niiden luontaisilta vihollisilta, jolloin kirvapopulaatio pääsee kasvamaan.
Muurahaiset eivät siis yleensä ole hedelmäpuun varsinainen päävihollinen. Ne ovat pikemminkin merkki siitä, että puussa on kirvoja ja niille on tarjolla makeaa ravintoa. Siksi torjunta kannattaa aloittaa kirvoista ja muurahaisten kulkureitin katkaisemisesta.
Miksi muurahaiset viihtyvät kirvojen seurassa?
Kirvat imevät kasvinesteitä nuorista versoista ja lehdistä. Ne tarvitsevat nesteestä ravinteita, mutta erittävät samalla ylimääräistä sokeripitoista mesikastetta. Muurahaisille mesikaste on arvokasta ravintoa.
Tästä syntyy puutarhurin kannalta hankala järjestely. Muurahaiset voivat suojella kirvoja niiden luontaisilta vihollisilta, kuten leppäkertuilta ja niiden toukilta. RHS (Royal Horticultural Society) kertoo, että muurahaiset keräävät kirvojen erittämää mesikastetta ja voivat suojella kirvoja leppäkertuilta ja muilta pedoilta. Se lisää kirvojen aiheuttamaa haittaa kasville.
Muurahainen ei siis syö omenapuutasi tai kirsikkapuutasi. Muurahaiset ylläpitävät tilannetta, jossa kirvat saavat jatkaa ruokailuaan rauhassa. Siksi pelkkä muurahaisten häätäminen ei riitä, jos kirvat jäävät puuhun.
Aloita tarkistamalla lehdet ja versojen kärjet
Ensimmäinen työ on katsoa, missä kirvoja on. Tarkista erityisesti nuoret versot, lehtien alapinnat ja käpristyneet lehdet. Kirvat piiloutuvat usein juuri niihin kohtiin, joissa uusi kasvu on pehmeää ja mehukasta.
Kirsikka- ja omenapuissa kirvat aiheuttavat lehtien kiertymistä, versojen kasvun heikkenemistä ja tahmeaa mesikastetta. Hedelmäpuiden kirvat ovat yleisiä keväällä ja alkukesällä, ja niiden erittämä mesikaste voi houkutella muurahaisia sekä nokihometta.
Kaikkia yksittäisiä kirvoja ei tarvitse säikähtää. Vakiintunut, hyväkuntoinen puu kestää usein jonkin verran kirvoja. Nuori taimi, vasta istutettu puu tai voimakkaasti käpristyvä kirsikkapuu tarvitsee nopeammin apua.
Katkaise muurahaisten reitti runkoa pitkin
Tehokkain yksittäinen keino on estää muurahaisia pääsemästä runkoa pitkin kirvojen luo. Tähän käytetään rungon ympärille asetettavaa liimaestettä tai liimapantaa.
Liimaeste toimii mekaanisesti. Muurahaiset eivät pääse tahmean esteen yli latvukseen, jolloin ne eivät pysty vartioimaan kirvoja yhtä tehokkaasti. Kun muurahaisten kulku vähenee, leppäkertut, harsokorennot, kukkakärpästen toukat ja muut kirvojen luontaiset viholliset pääsevät paremmin töihin.
Liimaestettä ei pidä levittää suoraan puun kuorelle. Rungon ympärille tarvitaan suojakerros, jonka päälle tahmea este asetetaan. Muuten kuori voi vaurioitua. Esteen pitää myös istua tiiviisti runkoon. Vanhoissa, uurteisissa rungoissa muurahaiset löytävät helposti pieniä kulkureittejä kuoren koloista.
Tarkista samalla, ettei muurahaisille jää ohituskaistaa. Tukikeppi, maahan kaartuva oksa, runkoon nojaava kasvi, aita tai korkea heinikko voi toimia sillan tavoin. Jos muurahaiset pääsevät puuhun muuta kautta, ne käyttävät reittiä todennäköisesti heti.
Huuhtelu vedellä auttaa, kun kirvoja ei ole vielä liikaa
Pienessä puussa tai matalissa oksissa kirvoja voi vähentää voimakkaalla vesisuihkulla. Martat neuvoo, että kasvien suihkuttaminen ja peseminen pelkällä vedellä voi auttaa kirvojen torjunnassa. Käsittelyä saattaa joutua toistamaan muutaman päivän välein, kunnes esiintyminen lakkaa.
Vesisuihku ei ole taikatemppu. Osa kirvoista voi palata, ja uusia yksilöitä kuoriutua myöhemmin. Silti se on kotipuutarhassa hyvä ensiapu, koska se ei lisää kemikaalikuormaa eikä häiritse puutarhan hyötyhyönteisiä samalla tavalla kuin laajakirjoiset torjunta-aineet.
Käytännössä vesisuihku sopii parhaiten nuorille puille, pienille kirvapesäkkeille ja tilanteisiin, joissa ongelma huomataan ajoissa.
Kotisi tai naapurisi ikkunoiden lähellä ruiskiminen aiheuttaa tosin uudenlaisia ongelmia.
Pienet kirvapesäkkeet voi poistaa käsin
Jos kirvoja on muutamassa versossa, nopein torjuntakeino löytyy omista sormista. Kirvapesäkkeen voi pyyhkiä pois tai litistää varovasti sormin. Menetelmä ei kuulosta hienolta, mutta se toimii pienessä mittakaavassa.
Tämä sopii erityisesti nuoriin omenapuihin, kirsikkapuihin ja ruukkukasvatuksessa oleviin hedelmäpuihin. Isossa puussa menetelmä muuttuu nopeasti kestävyyslajiksi luokiteltavaksi tikasjumpaksi.
Nokkosuute on sallittu perusaine, mutta ohjeita pitää noudattaa
Kotikonstien kanssa pitää erottaa kaksi asiaa. Kaikki luonnolliselta kuulostava ei ole automaattisesti sallittua kasvinsuojelua. Suomessa kasvinsuojeluainetta saa käyttää vain, jos se on hyväksytty kasvinsuojeluaineeksi. Tukes toteaa, että Suomessa kasvinsuojeluainetta saa luovuttaa markkinoille tai käyttää ainoastaan, jos se on hyväksytty kasvinsuojeluaineeksi.
Perusaineet ovat oma ryhmänsä. Tukesin mukaan kotipuutarhassa voidaan käyttää tietyissä tapauksissa perusaineita, kun käyttö tapahtuu hyväksyttyjen ohjeiden mukaan. Martat mainitsee kirvojen torjunnassa nokkosveden vaihtoehtona.
Nokkosuute on siis järkevämpi kotikonsti kuin moni netissä kiertävä seos. Silti sitä ei pidä käyttää miten tahansa, vaan ohjeen mukaan ja oikeaan käyttötarkoitukseen. Kotipuutarhurin kannattaa tarkistaa Tukesin ajantasaiset perusaineohjeet ennen käsittelyä.
Hyötyhyönteiset auttavat, kun muurahaiset eivät vartioi kirvoja
Leppäkertut ovat puutarhurin liittolaisia. Marttojen mukaan Suomessa esiintyy noin 60 leppäpirkkolajia, ja leppäkertut voivat syödä vuoden aikana jopa tuhansia kirvoja. Leppäkertun toukat ovat erityisen tehokkaita kirvojen syöjiä.
Hyötyhyönteisten kannalta muurahaiset ovat ongelma. Jos muurahaiset suojelevat kirvoja aktiivisesti, leppäkertun toukat voidaan häätää pois ennen kuin ne ehtivät tehdä työtään. Siksi liimaeste rungossa on usein järkevä ensimmäinen toimenpide. Sen jälkeen luonnon omille torjujille kannattaa antaa työrauha.
Puutarhaan kannattaa houkutella hyötyhyönteisiä monilajisella kasvillisuudella. Kukkivat yrtit, sarjakukkaiset kasvit, luonnonmukaiset reunat ja kerroksellinen kasvillisuus tarjoavat ravintoa ja suojaa monille kirvojen vihollisille. Martat korostaa monimuotoisen kotipihan hyötyjä ja mainitsee muun muassa leppäkertut, harsokorennot, hämähäkit ja maakiitäjäiset tuholaisia saalistavina hyötyeliöinä.
Kahvinporot eivät ole varma häätökeino
Kahvinporot ovat puutarhan klassikkokonsti, mutta niiden tehoa muurahaisiin ei kannata liioitella. Ne voivat hetkellisesti häiritä muurahaisten kulkureittejä, mutta pysyvää torjuntavaikutusta ei ole syytä luvata.
Jos ripottelet kahvinporoja puun juurelle ja muurahaiset jatkavat kulkuaan, et ole tehnyt mitään väärin. Muurahaiset ovat sitkeitä, ja ne voivat vaihtaa reittiä. Toisinaan ne näyttävät suhtautuvan kahvinporoihin lähinnä palvelutason parannuksena – muurahaisten kahvilana.
Kahvinporoja voi käyttää puutarhassa maltillisesti maanparannuksen osana, jos käyttökohde sopii. Kirvojen ja muurahaisten torjunnan pääkeinoksi niistä ei ole.
Info
TIESITKÖ? Mäntysuopaa ei pidä käyttää kirvojen torjuntaan
Mäntysuopa on yksi sitkeimmistä puutarhavinkeistä, mutta sitä ei pidä neuvoa kirvojen torjuntaan. Se ei ole hyväksytty kasvinsuojeluaine. Tukesin asiantuntija Eija-Leena Hynnisen mukaan mäntysuopa poistui sallittujen kasvinsuojeluaineiden luettelosta noin vuonna 2010, koska aineesta ei ollut riittävää tutkimusaineistoa riskien ja tehon arviointiin.
Tämä on hyvä tietää, koska moni pitää mäntysuopaa edelleen harmittomana kotikonstina. Luonnollinen mielikuva ei tee aineesta automaattisesti sallittua tai turvallista hyötyhyönteisille.
Etikka, suola ja sooda eivät kuulu hedelmäpuun kirvatorjuntaan
Etikka voi kuulostaa helpolta ratkaisulta, koska se haisee voimakkaasti ja sitä löytyy keittiöstä. Hedelmäpuun kirvoihin tai muurahaisiin sitä ei kuitenkaan pidä ruiskuttaa. Etikka voi vahingoittaa kasvin vihreitä osia, ja sen käyttö kasvinsuojelussa on rajattua hyväksyttyihin käyttötarkoituksiin.
Suola on vielä huonompi ajatus. Se voi vahingoittaa maaperää ja kasvin juuristoa. Yksittäinen muurahaisreitti ei ole niin suuri ongelma, että sen takia kannattaa pilata puun kasvualustaa.
Soodasta liikkuu monenlaisia vinkkejä, mutta omenapuun tai kirsikkapuun kirvatorjuntaan siitä ei ole syytä tehdä pääkeinoa. Jos tehosta ei ole luotettavaa näyttöä ja käyttötarkoitus ei ole selvä, kotipuutarhurin kannattaa jättää keittiökemia keittiöön.
Tuhka on lannoite, ei kirvojen torjuja
Puutuhkaa käytetään puutarhassa kalkitus- ja lannoitusvaikutuksen vuoksi, mutta kirvojen tai muurahaisten torjunta-aine se ei ole. Hedelmäpuiden kohdalla tuhkan käyttö riippuu maan happamuudesta ja ravinnetilanteesta.
Tuhkaa ei pidä levittää ajatuksella, että se poistaisi kirvat puusta. Jos maaperä tarvitsee kalkitusta tai kaliumia, tuhka voi olla osa ravinnehuoltoa. Tuholaisongelmaan se ei ole täsmäkeino.
Keväällä ongelmaa voi ehkäistä tarkkailulla ja hyväksytyillä valmisteilla
Kirvaongelmaa on helpompi hillitä ajoissa kuin silloin, kun koko latvus on käpristynyt. Keväällä kannattaa tarkkailla silmujen avautumista ja nuoria versoja. Jos kirvoja näkyy varhain, vesipesu, käsin poisto ja muurahaisten reitin katkaisu auttavat parhaiten ennen kuin kanta kasvaa suureksi.
Hedelmäpuille on olemassa myös hyväksyttyjä kasvinsuojeluvalmisteita ja kevätruiskutteita. Niiden käytössä ratkaisee aina valmisteen oma käyttöohje ja hyväksytty käyttökohde. Kotipuutarhurin ei pidä tehdä omia torjunta-aineseoksia, vaan käyttää ainoastaan hyväksyttyjä valmisteita ohjeen mukaan.
Pidä puu hyvässä kunnossa
Hyväkuntoinen puu kestää tuholaisia paremmin kuin kuivuudesta, ravinnepuutteista tai väärästä hoidosta kärsivä puu. Kastelu kuivina jaksoina, sopiva lannoitus ja oikein ajoitettu leikkaus auttavat pitämään kasvun tasapainossa.
Liiallinen typpilannoitus voi lisätä pehmeää, rehevää kasvua, joka houkuttelee kirvoja. Hedelmäpuun ei tarvitse olla jatkuvasti voimakkaassa kasvussa. Parempi tavoite on tasapainoinen kasvu, hyvä valoisuus ja elinvoimainen juuristo.
Pidä myös puun tyvi siistinä. Pitkä heinikko ja runkoon nojaavat kasvit voivat helpottaa muurahaisten kulkua. Samalla näet paremmin, mitä rungolla tapahtuu.
Nopea tarkistuslista kotipuutarhurille
- Tarkista lehtien alapinnat ja versojen kärjet.
- Poista pienet kirvapesäkkeet käsin tai huuhtele ne vedellä.
- Asenna runkoon liimaeste, jos muurahaiset kulkevat puuhun jatkuvana jonona.
- Katkaise muurahaisten muut kulkureitit tukikepeistä, oksista ja viereisistä kasveista.
- Anna leppäkertuille ja muille hyötyhyönteisille mahdollisuus tehdä työtä.
- Käytä ainoastaan sallittuja perusaineita tai hyväksyttyjä kasvinsuojeluvalmisteita ohjeiden mukaan.
- Unohda mäntysuopa, suola ja omatekoiset keittiöseokset.
- Kahvinporot voi jättää kompostiin tai maanparannukseen. Jos muurahaiset ovat jo perustaneet kahvilan, ongelma ratkaistaan paremmin katkaisemalla kulkureitti ja vähentämällä kirvoja.
Muurahaiset eivät ilmesty omenapuuhun tai kirsikkapuuhun sattumalta. Ne seuraavat makeaa mesikastetta ja päätyvät samalla suojelemaan kirvoja. Siksi torjunnassa kannattaa ajatella kokonaisuutta. Kirvat pois, muurahaisten kulku poikki ja hyötyhyönteisille paremmat työolot.
Kahvinporot voivat tuoda puutarhurille hetken lohtua, mutta liimaeste rungossa, vesipesu ja ajoissa tehty tarkkailu ratkaisevat ongelman useammin. Jos muurahaiset ovat ehtineet avata kirsikkapuun lehdille kahvilan, sulkemisaika kannattaa määrätä heti.
Lähteet: Tukes: Kasvinsuojeluaineet. Suomi.fi: Kasvinsuojeluaineen ja rinnakkaisvalmisteen hyväksyminen sekä koetoimintalupa. Suomi.fi: Kasvinsuojeluainerekisteri. Martat: Kirvat. Martat: Leppäpirkko. Martat: Kotipihan ötökät. RHS: Ants. RHS: Aphids. RHS: Fruit aphids. Meillä Kotona / Kotona: Mäntysuopa kasveille – miksi sitä ei pidä käyttää. Tieteen Kuvalehti: Voiko kahvinporoilla tappaa muurahaisia? Biotus: Kirvat. Meillä Kotona / Kotona: Tuhkaa kasveille.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat