• Etusivu
  • Hoitotyöt

Luonnonvarakeskus tiedottaa: maan ravinnevarannot hyötykäyttöön

Rakentajan toimitus
Päivitetty 23.06.2021
20216_71332.jpg

Kesäkurpitsa (kuva: Pixabay)

Vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet. Normaalivuosina maan omat fosforivarannot riittävät varmistamaan sadontuoton mailla, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä. Hyvässä ja sitä korkeammissa maan fosforiluokissa vuotuinen fosforilannoitus ei ole taloudellisesti järkevää.

Kohtuullisesti fosforia ja typpeä vihanneksille

Vihanneslajien fosforilannoitustarpeesta erilaisilla mailla on ollut niukasti tietoa, sillä Suomessa tutkimus aiheesta aloitettiin vasta 2010-luvulla. Luken hankkeissa on selvitetty fosforilannoituksen satovaikutuksia eri vihanneslajeilla yhteensä 23 kenttäkokeessa Luken koepaikoilla. Lisäksi tilayhteistyönä on tehty yli 20 koetta vihannesviljelmillä.

Tulosten mukaan vihannekset eivät vaikuta olevan selvästi vaativampia maan fosforipitoisuuden suhteen kuin viljat tai nurmet, joiden satovasteista on tehty huomattavasti enemmän tutkimusta, kertoo Luken erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors.

Fosforilannoitus tuotti selkeää sadonlisää joinakin koevuosina mailla, joiden fosforipitoisuus oli korkeintaan tyydyttävässä viljavuusluokassa. Korkeampien viljavuusluokkien mailla ei vuotuinen fosforilannoitus vaikuttanut sadon määrään tai sen laatuun.

Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pyhäjärvi-instituutin Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto -hankkeessa tehtyihin tutkimuksiin sekä Luken aiemmin tekemiin kenttäkokeisiin. Niitä esitellään 18.6. Luken ja Pyhäjärvi-instituutin järjestämässä Uutta tietoa vihannesten ravinnehuoltoon -webinaarissa.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

Maan ravinnevarannot hyötykäyttöön

Typpi ja fosfori ovat keskeisiä ravinteita sadontuoton kannalta. Niiden käyttöä lannoituksessa on tarpeen optimoida lannoituksen taloudellisuuden varmistamiseksi ja haitallisten vesistövaikutusten minimoimiseksi.

Kun kokeissa matalien viljavuusluokkien mailla lisättiin kevätlannoituksessa fosforia suurin ympäristöohjelmassa sallittu määrä, peltoon jäi käyttämätöntä fosforia useita kymmeniä kiloja. Korkeampien viljavuusluokkien mailla fosforitaseet olivat ympäristöohjelmien sallittuja lannoitusmääriä käytettäessä alijäämäisiä, ja maahan aiemmin kertynyt fosfori tyydytti sadon fosforitarpeen, kertoo Luken erikoistutkija Risto Uusitalo.

Suuret fosforitaseen ylijäämät eivät ole perusteltuja sadontuoton kannalta edes fosforiluvultaan välttävän viljavuusluokan mailla. Tyydyttävän fosforiluokan mailla maan fosforivarannot riittävät varmistamaan kasvin sadontuoton normaalivuosina. Sadon fosforin ottoa vastaava lannoitus ylläpitää maan viljavuuden.

Lannoituksen tarpeenmukaisuus vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta

Fosforia joutuu peltomaasta vesistöihin eroosioaineksen ja liukoisen fosforihuuhtouman kautta. Riski hävikille kasvaa maan fosforipitoisuuden kasvaessa, joten peltomaan fosforipitoisuutta ei tulisi nostaa kasvien todellista tarvetta korkeammaksi. Kasvukauden ulkopuolinen sää vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormituksen määrään. Myös viljelijällä on useita keinoja hallita kuormitusta.

Ravinnekuormitusta on helpoin vähentää sen alkulähteellä. Lannoituksen ajoitus ja tarpeenmukaisuus ovat tärkeitä, jotta ravinteet päätyvät kasvien käyttöön. Maan hyvä rakenne ja vesitalous ovat avaintekijöitä suotuisien kasvuolojen luomisessa, muistuttaa asiantuntija Sauli Jaakkola Pyhäjärvi-instituutista.

Maan rakennetta voidaan ylläpitää ja parantaa myös sopivan kasvillisuuden avulla. Kasvipeitteen maksimointi estää kiintoaineksen eroosiota ja suojaa maan pintaa veden vaikutuksilta. Syväjuuriset kasvit edistävät huokosrakennetta juurikanavillaan ja vahvistavat maan mururakennetta, mikä lisää veden varastoitumista ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Myös kerääjäkasveja kannattaa käyttää satokasvin jälkeen.

Pinaatti (kuva: Pixabay)
Pinaatti (kuva: Pixabay)

Kastelu on taloudellisesti kannattavaa

Kastelu on vihannesviljelmillä tarpeen sadon turvaamiseksi ja ravinteiden tehokkaan käytön varmistamiseksi. Hankkeessa tarkasteltiin kastelun taloudellisuutta ja vaikutuksia typen huuhtoumariskiin kasvumallinnusta ja 30 vuoden sääaineistoja hyödyntäen.

Mallinnuksen mukaan kastelu on taloudellisesti kannattavaa ja sen merkitys on vain kasvanut viime vuosina. Kasvien tarpeen mukainen kastelu näyttäisi myös vähentävän typen huuhtoumia, kun annettu lannoitus pystytään hyödyntämään tehokkaammin myös kuivina jaksoina, toteaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.

Vihannesten ja muiden erikoiskasvien tuotannossa on tärkeää varmistaa viljelyn taloudellinen kannattavuus ja samalla hallita viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Nämä tavoitteet eivät useinkaan ole ristiriidassa, sillä monet ympäristön varjelemiseen tähtäävät keinot parantavat peltojen kasvukuntoa ja satovarmuutta ja tuovat taloudellista hyötyä etenkin pidemmällä aikavälillä.

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.
20234_81445.jpg
Milloin puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
202211_80183.jpg
Mistä kyse, kun pikkuluumu­tomaatti kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja? Asiantuntija vastaa
Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?
20201_62050.jpg
Kasvien tehoaineet kevään mörköjä vastaan
Valokuvissa kevät näyttää aina kauniilta ja lämpimältä - varastojen perältä kaivetaan kesämekot, polkupyörä ja poljetaan piknikille puistoon, jossa kukat kukkivat jo täydessä loistossaan. Meille suomalaisille kevät ei ole kuitenkaan aina ihan tätä. Välillä on lunta ja välillä taas ei. No, siinä välissä on vettä. Ja loskaa. Toki ne kukat ja muut kasvit sieltä alkavat aikanaan kurkkimaan, ja linnut palaavat lopulta hermolomiltaan. Harmittavan usein tämä kaikki menee kuitenkin melkoisen lähelle kesää, jolloin suurin osa keväästä on monelle melkoisen harmaata ja ilotonta. Tutkitusti suomalaiset ovatkin keväisin onnettomimmillaan.
20235_81687.jpg
Vadelma (Rubus idaeus) on luonnonvarainen herkku
Vadelma kasvaa maassamme luonnonvaraisena kaikkialla ja sitä voidaan viljellä vielä VI-vyöhykkeelläkin. Vadelma on kaksivuotinen puolipensas ja kasvin maanalaisista osista tulee vuosittain uusia versoja, jotka talvehtivat. Seuraavana vuonna niihin kasvaa sivuversoja, jotka kukkivat ja muodostavat marjoja.
20224_77766.jpg
Lasitetulla terassilla lisää ihania hetkiä mökkielämään ja lisätilaa kasveille ja yrteille
Suomalaisille kesä ja mökki kuuluvat vahvasti yhteen ja mökkikauden alkaminen on monelle vuoden kohokohta. Mökkikaudesta kannattaakin ottaa kaikki irti, sillä talven pimeydessä on ihana muistella mökkiterassilla juotuja aamukahveja tai keskiyön auringon ihastelua. Toisinaan lyhyestä kesästä jää päällimmäisenä mieleen hankala sää – äkillisen sadekuuron pilaama ruokailuhetki tai terassille tuulen mukana ajautuvat risut, lehdet ja siitepölyt. Kuulostaako liiankin tutulta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton