• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kuivakäymälä on viisaan valinta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 24.04.2023
20234_81496.jpg

(Kuva: Biolan)

Kuivakäymälä on hyvä ja taloudellinen vaihtoehto vesivessan tilalle. Kuivakäymälä säästää vettä ja palauttaa ravinteet takaisin puutarhan kasveille. Näin puutarha, vesistöt ja rahapussi voivat hyvin. Vessassa käynti on viihtyisää, kun ilma kiertää huonetilasta käymälälaitteen kautta ulos katolle, eikä kulkeudu huonetilaan kuten vesivessassa.

Talousjätevedestä puhdistettavat ravinteet tulevat pääasiassa vessavesistä. Kuivakäymälä yhdessä pesuvesien eli harmaiden vesien käsittelyn kanssa on taloudellisin ja myös ympäristön kannalta hyvä ja suositeltava vaihtoehto vesivessalle. Hyvä kuivakäymälä on hygieeninen, hajuton ja kokonaistaloudellinen käymälä. Kuivakäymälä säästää puhdasta vettä ja palauttaa arvokkaat ravinteet takaisin luonnon kiertoon.

Toimivasta ja asiallisesti hoidetusta kuivakäymälästä ei tule vesistökuormitusta ja pesuvesien käsittelyyn riittää pienempi ja edullisempi järjestelmä kuin kaikkien jätevesien yhteiskäsittelyyn. Kiinteistöillä, joilla on kuivakäymälä, puhdistettavaksi jää vain pesuvedet. Kuivakäymälän seurana pesuvesien puhdistamiseen riittävät mainiosti esimerkiksi Biolanin Harmaavesisuodattimet.

Loma-asunnon käymälän huolellinen valinta ja oikeanlaiset asennusratkaisut varmistavat laitteen moitteettoman toiminnan.

Hyvin suunniteltu kuivakäymälä on siisti, hajuton, helppo tyhjentää ja ennen kaikkea mukava käyttää. Lisäksi se kierrättää ravinnepitoisista jätöksistä arvokasta maanparannusainetta pihan istutuksille ja käymälästä kerättävät nesteet ovat erinomaista lannoitetta mökkipihan kasveille. Markkinoilla on paljon erilaisia käymälämalleja, joten jo laitetta valittaessa kannattaa miettiä mitkä ovat oman käymälän käyttövaatimukset ja tärkeimmät ominaisuudet.

Toimiva ulkokäymälä

Biolan kompostikäymälä ja Biolan Suotis.
Biolan kompostikäymälä ja Biolan Suotis.

Toimivan ulkokäymälän periaatteena on, että käymäläjätteet kerätään käymäläsäiliöön, sekaan lisätään riittävästi kuiviketta ja jätteet kompostoidaan mullaksi. Näin ihmisen jätökset saadaan takaisin luonnon kiertoon kuormittamatta vesistöjä, joihin liikaravinteet eivät kuulu.

Yleensä käymäläsäiliöstä erotellaan ylimääräiset nesteet joko istuimen avulla puhtaana virtsana tai säiliön pohjalta suotonesteenä. Nesteitä ei koskaan saa päästää suoraan maaperään, mutta ne voidaan hallitusti hyödyntää lannoitteena koristekasveille, puille ja pensaille tai herätteenä kompostissa.

Suotonesteelle on olemassa myös puhdistamo, joten jos hyötykäyttöä ei ole, niin nesteet voi puhdistaa ja sitten johtaa maastoon. Tällainen suotonesteen puhdistamo on Biolanin Suotis.

Erityisen tärkeää komposti- ja kuivikekäymälöissä on laitteen hyvä ilmanvaihto. Se pitää hajut loitolla, haihduttaa nesteitä ja mahdollistaa jätteen kompostoitumisen.

Kun käymälää rakennettaessa jätesäiliöstä johdetaan suora poistoilmaputki rakennuksen harjan yläpuolelle, ilmanvaihto toimii painovoimaisesti. Ilmastointiputki tulee rakentaa suoraksi, sillä mutkat heikentävät tuuletuksen tehoa. Hankaliin asennuskohteisiin voidaan asentaa sähkötuuletin tai ilmastointiputken päässä tuulen voimalla toimiva Tuulituuletin.

Pesuvesi puhdistuu pienpuhdistamossa

Jätevesijärjestelmän valinnassa tulee huomioida syntyvien jätevesien määrä ja laatu sekä puhdistamon soveltuvuus omalle tontille. Rakentamiseen lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta asianmukaisella suunnitelmalla, joka toimii myös rakentamisen ohjeena. Näin varmistuu, että oikeanlainen puhdistamo tulee oikeaan paikkaan ja käyttötarkoitukseen.

Biolanin pienpuhdistamot pesuvesille soveltuvat vaativillekin tonteille. Puhdistamot asennetaan maanpäälle, joten kallio tai korkea pohjaveden pinta ei ole asennuksen esteenä. Jätevesi voidaan johtaa puhdistamoon viettoviemärillä tai pumpulla. Saostuskaivoja ei tarvita. Jätevesi puhdistuu eloperäisessä suodatin-materiaalissa, jonka voi kompostoida tai käyttää sellaisenaan maanparannusaineena käytön jälkeen. Suodatinmateriaali vaihdetaan sadan käyttövuorokauden välein, eli kesämökeillä huolto tulee tehdä noin kerran vuodessa.

Biolanin Harmaavesisuodatin 125:n suodatinmateriaalin vaihto tehdään 100 käyttövuorokauden välein. (Kuva. Biolan)
Biolanin Harmaavesisuodatin 125:n suodatinmateriaalin vaihto tehdään 100 käyttövuorokauden välein. (Kuva. Biolan)

Harmaavesisuodattimessa jätevettä puhdistavat pieneliöt, jotka käyttävät jäteveden lika-aineita ravinnokseen. Kun pieneliöt voivat hyvin, jätevesi puhdistuu parhaiten. Pesuaineiden annostelussa tulee noudattaa valmistajan antamia ohjeita. Antibakteerisia ja klooripohjaisia pesuaineita puhdistamo sietää pieniä määriä, mutta liian runsas käyttö tappaa jätevettä puhdistavat mikrobit. Haitalliset sekä myrkylliset aineet, kuten maalit, liuottimet ja öljyt eivät kuulu jätevesijärjestelmään.

Kun veden äärellä sijaitsevan kesämökin jätevedenkäsittelyä tai vanhaa maapohjaista huussia parannetaan, voi vähitellen huomata vesistön tilan parantuvan. Usein muutos on ensimmäisenä havaittavissa omassa mökkirannassa.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20143_38411.jpg
Piha on melkein valmis... Paljonko varata rahaa pihan viimeistelyyn?
Pihan teko jää uudisrakentamisessa yleensä viimeiseksi. Siinä vaiheessa saattaa olla budjetti jo käytetty, vaikka suunnitelmissa vielä olisi pihagrillin tai kylpytynnyrin hankinta. Samoin saattaa käydä remontoinnissa. Muuten kiinteistö on laitettu kuntoon, mutta loppusilaus on jäänyt vaiheeseen pihan osalta.
Tuhkapensas
Tuhkapensas on kestävä ja syksyllä värikäs
Tuhkapensaat kuuluvat ruusukasvien sukuun ja sen lajivalikoimasta löytyy useita luonnonvaraisia ja koristepensaanakin kasvatettavia lajeja. Tuhkapensaat ovat tavallisesti kesävihantia, piikittömiä pensaita. Lehdet kierteisesti, kukat kaksineuvoisia. Hedelmä syömäkelvoton, punainen tai musta luumarja. Tuhkapensaalla on usein laaja juuristo - ja upean näyttävä syysväritys!Tuhkapensasta lisätään yleensä pistokkaista, taivukkaista tai vesoista, mutta siemenlisäyskin onnistuu. Uloskylvettäessä siemen kuitenkin itää vasta toisena kasvukautenaan (tarvitsee sekä lämpö- että kylmäkäsittelyn).Suomessa tavataan noin 15 eri tuhkapensaslajia. Puutarhoissamme tutuimmat niistä ovat euroopan-, kiilto-, suikero- ja sulkatuhkapensas. Alla lyhyesti tietoa näistä lajeista.Lue lisää Puutarha.netin Kasvikortistosta. Kasvikorteissa näet myös kuvia!
20237_82625.jpg
Musta tuholainen mansikan lehdillä? Asiantuntija vastaa
Mikähän on tämä mansikan lehdet tuhoava musta ötökkä? Miten siitä pääsee eroon?
202112_74233.jpg
Vuoden 2021 turhake oli liika lihankulutus
Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2021 turhakkeeksi liiallisen lihankulutuksen. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota runsaaseen lihansyöntiin liittyviin haittoihin, kuten ilmastopäästöihin ja terveysongelmiin.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kriikuna
(Prunus domestica subsp. insititia)Kriikuna on luumun (Prunus domestica) alalaji.Kriikunalla on hienoinen nukka sinisen hedelmän pinnassa. Hedelmäliha puolestaan on kellanvihreää ja sitä on luumuun verrattuna vähän. Kriikuna on luumua pienempi ja sen kivi on pyöreähkö, kun taas luumun kivi on soikea ja siinä on terävä pää. Kriikunat pysyvät syksyllä pitkään happamina ja muuttuvat makeiksi yleensä vasta ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Jos pakkasta ei tule, niin viimeistäänkin kypsät, maahan pudonneet kriikunat ovat melko makeita ja herkullisia. Siksi sitä käytetäänkin yleensä keitettynä hilloissa ja hyytelöissä. Mehumaijassa voi valmistaa kriikunoista mehua.Hyvin kylminä talvina kriikunapensaat saattavat paleltua ja kuivua. Juuristossa on kuitenkin syksyllä varastoituja ravinteita, ja tavallisesti ne toipuvat keväällä, ja muutamassa vuodessa kasvavat entiselleen tuottaen taas hyvän sadon.Linnut eivät erityisemmin piittaa kriikunoista, mutta ainakin supikoirat ja mäyrät syövät niitä.Uskotaan, että kriikunoita on viljelty jo antiikin ajan Damaskoksessa. On pystytty todistamaan, että roomalaiset toivat sen mukanaan Englantiin, sillä sieltä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa kriikunoiden jäännöksiä. Englantilaiset puolestaan veivät kasvin Amerikkaan.Kriikunan ja myös luumun tuholaisina Suomessa esiintyy luumukirvaa (Hyalopterus pruni) ja luumunäkämäpunkkia (Eriophyes similis).Katso mitä kriikunasta sanotaan Puutarha.netin Kasvikortistossa - siellä myös kuvia kriikunasta!Puutarha.netin Keskustelupalstalla sivutaan luumu-ketjussa myös kriikunaa...
20236_63320.jpg
Liljakukko, pieni kirkkaanpunainen kuoriainen
Liljakukko (Lilioceris lilii) on vähän alle sentin pituinen kovakuoriainen, jonka kapea keskiruumis on kirkkaanpunainen ja muut ruumiinosat mustia. Liljakukko talvehtii maassa karrikkeiden seassa, mistä se lähtee munimaan keväällä ja samalla se syö liljojen lehtiä, kukkia, nuppuja ja varsiakin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton