• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kerivät kaalit Vuoden vihannes 2010

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20102_20207.jpg

Kerivät kaalit – kerä-, puna-, suippo- ja kurttukaali - on valittu Vuoden Vihannekseksi vuonna 2010. Keriviä kaaleja on viljelty Euroopassa jo ainakin 2500 vuotta. Keräkaali oli pitkään monissa maissa tärkein viljelty vihannes ja ravitsemuksellisesti tärkeä C-vitamiinin lähteenä. Aikaisemmin kasvimaita kutsuttiinkin kaalitarhoiksi, mikä kuvaa kasvin historiallista tärkeyttä.

Viljelyssä yleisin on vihreälehtinen, tiiviskeräinen keräkaali, jota usein kutsutaan myös valkokaaliksi erotukseksi punalehtisestä punakaalista. Melko vähän viljelty suippokaali muodostaa suipot, teräväkärkiset kerät. Kurttukaalin lehdet ovat poimuiset. Maultaan se on mieto.

Kaalikasveille tyypillisen maun ja tuoksun antavat rikkipitoiset glukosinolaatit ja niiden hajoamistuotteet. Nykyisin nämä yhdisteet ovat erityisen mielenkiinnon kohteena hyvien terveysvaikutustensa takia, mm. syöpää estävinä aineina. Tutkimustiedon lisääntyminen tällä alalla voikin olla yksi avain kaalien uuteen nousuun tärkeänä osana ihmisen terveellistä ravitsemusta.

Tarkka viljeltävä

Kerä- ja kurttukaali viihtyvät ravinteikkaassa maassa, jonka pH on 6,5-7,5. pH:ta säätelemällä pidetään kurissa yhtä viljelyn pahinta uhkaa, möhöjuurta, joka voi maassa pitkään säilyvänä tautina pahimmillaan lopettaa viljelyn koko tilalla. Möhöjuuren kuten muidenkin kasvintuhoojien hallinnassa tärkeää on viljelykierto, jossa kaalikasveja viljellään samalla lohkolla korkeintaan joka viides vuosi.

Kaalit istutetaan peltoon noin neliviikkoisina taimina, jotka karaistaan ennen istutusta. Varhaisimmat istutukset peitetään harsolla. Istutuksen jälkeen on syytä huolehtia kastelusta, kuten myöhemminkin kasvukaudella, jotta kasvu jatkuisi häiriöittä ja sadon laatu olisi hyvä. Rehevä kaalikasvusto kuluttaa runsaasti vettä ja kastelu on välttämätöntä. Kerivät kaalit vaativat runsasta lannoitusta, sillä kasvuston biomassa ja ravinteiden kulutus on varsinkin pitkän kasvuajan lajikkeilla suuri.

Kaaleista uusia trendikasveja

Valkokaalia viljellään Suomessa nykyisin reilun 500 hehtaarin pinta-alalla ja punakaalia noin 20 hehtaarilla. Kurttukaalin viljelymääriä ei tilastoida erikseen. Viljelyala on pienentynyt hiljalleen viime vuosikymmeninä, mutta toivoa sopii, että kaalien terveellisyys, edullinen hinta ja lähiruoan arvostus nostaisivat perinteikkään kasvin uuteen nousuun. Monipuoliset käyttömahdollisuudet raakana ja kypsennettynä tarjoavat vaihtelua arkipäivän ruokailuun kotona ja suurkeittiöissä.

20102_20209.jpg

Kaalit kuuluvat monimuotoiseen Brassica-sukuun, jonka eri lajeissa ja muodoissa on enemmän viljelykasveja kuin missään muussa kasvisuvussa. Niitä alettiin viljellä jo maanviljelyn ensiaskelten aikaan neoliittisellä kaudella. Viljelty kaali, Brassica oleracea -laji, polveutuu todennäköisesti villikaalista, jota tavataan Välimeren ja Atlantin valtameren kivikkoisilla rannikoilla Euroopassa.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, Puutarhaliitto ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Tyrni on monikäyttöinen marja
Tyrnin lannoitus keväällä
Tyrni on ovela kasvi. Sillä on juuristossaan nystyröitä, joilla se pystyy keräämään maaperästä typpeä. Se on tietysti tyrnin kasvulle yksi edellytys. Eli sen lannoitustarve on vähän vähäisempi kuin muilla marjakasveilla. Toki voi antaa jotain marjalannosta, jossa on fosforia ja kaliumia sitten lisänä. Se varmasti edistää marjomisen määrää ja laatua.Tyrnille ehkä tärkeämpää on kuitenkin kalkitseminen. Se tykkää kalkitusta maasta. Joka kevät kannattaa antaa sille tujaus kalkkia. Ja sitten täytyy muistaa, että tyrnin kasvatuspaikan täytyy ehdottomasti olla aurinkoinen. Se rakastaa aurinkoa.
Kynäkatajan oksa
Onnistuuko kynäkatajan siirtäminen? Asiantuntija vastaa
Kynäkatajani on kasvanut noin 10 vuotta lähellä seinää sen itäpuolella. Kasvu on ollut melko kituliasta ja osa oksista on kuivunut. Nyt joudun siirtämään sen toiseen paikkaan pihatöiden takia. Onko toivoa siirron onnistumisesta ja miten se suoritetaan?
20197_59142.jpg
Kesän kypsyessä puutarha hehkuu kaikille aisteille
Puutarha näyttää parhaat puolensa kesän kypsyessä ja iltojen hämärtyessä. Paitsi että se tarjoaa silmäniloa, sitä voi kuunnella ja tunnustella, haistella ja maistella.
20098_17948.jpg
Suotuisa kesä kasviksille
Heinäkuun ajoittainen viileys ei koitunut vihanneksille turmioksi. Varsinkin kaalit kasvoivat ja viihtyivät hyvin. Alkukesän kylmät säät pitivät tuholaiset loitolla eivätkä ne ole myöhemminkään kiusanneet. Itä-Suomessa sateet ja ilman kosteuspitoisuus aiheuttivat keskikesällä jonkin verran hävikkiä salaatteihin ja kiinankaaliin, mutta nyt tilanne on korjaantunut. Koska alkukesän varhaisvihanneskausi alkoi hieman viipyillen, kuluttajien mielenkiinto kasviksiin laiskistui ja kasvisten kysyntä jäi heinäkuussa laimeaksi. Nyt toivotaan, että kuluttajat heräisivät kasvisten kultakauteen.Viljelijöiden arvio on, että kaikki istutetut avomaankasvikset kehittyvät korjuukuntoon suotuisasti. Lämpöä ja valoa on saatu sopivasti, joten lannoitusta on tarvittu minimaalisen vähän. Vettä on saatu taivaalta riittävästi. Ajoittainen kuivuus Pohjanmaalla hoidettiin ammattimaisesti kastelemalla. Näillä näkymin kasvissadossa päästään niin määrällisesti kuin laadullisestikin hyvään tulokseen. Parsakaalia, kukkakaalia ja rapeaa keräsalaattia suositellaan runsaaseen käyttöön. Sipuleissa on kokoa ja makua, koska ne ovat saaneet kyllikseen vettä ja kasvaneet voimakkaasti. Porkkanoiden laatu on kohdallaan.
201910_27968.jpg
Työkalujen huolto pidentää niiden käyttöikää
Ruohonleikkurin vuosihuoltoRuohonleikkurikin pitää huoltaa ennen uutta kasvuaikaa. Huolto kannattaa tehdä toki jo syksyllä, ettei keväällä ole ongelmia käynnistyksessä ja koneen tulevassa "työkyvyssä". Jos huolto kuitenkin viime syksynä unohtui, niin parempi sitten keväällä kuin ei milloinkaan.Puhdista koneAloita huolto leikkurin puhdistuksella. Alustan puhtaana pitäminen on tärkeää, jos runko on metallia. Ruohon hapot ovat nimittäin ruostumisen tehokkaita apulaisia. Puhdistamiseen voit käyttää pelkkää vettä. Painepesuriakin voi toki hyödyntää, mutta älä suihkuttele paineella ainakaan arkoja paikkoja (terän akselitiivistettä ja laakeripesä - jos laakeriin pääsee vettä, niin se tuhoutuu nopeasti).Vaihda tulpatTulpat kannattaa vaihtaa vuosittain. Niihin kertyy käytössä karstaa, mikä heikentää sytytystä (siitä seuraa, että moottorin käyntiin saaminen on epävarmaa ja moottori savuttaa käydessään).Tieto oikeasta tulppamallista löytyy käyttöohjeesta (lähes kaikkiin ruohonleikkureihin sopivat samat tulpat, vaikka koodi vaihteleekin valmistajittain). Kysy siis kaupasta ruohonleikkurin tulppia tai ota vanha malliksi.Vaihda ilmansuodatinVaahtomuovisen ilmansuodattimen voit pestä miedolla pesuaineella. Pesun jälkeen sille puserretaan pari tippaa moottoriöljyä ja suodatinta puristellaan muovipussissa kunnes öljy on jakaantunut tasaisesti. Paperinen suodatin on vaihdettava. Ilmansuodatinta huoltaessasi voit kurkistaa samalla, ettei kaasuttimessa ole näkyvää likaa.Vaihda öljytKesän aikana olet varmasti ajoittain tarkistanut koneen öljyt (ruohonleikkurissa on samantyyppinen öljytikku kuin autoissa). Sitä ei saa olla liikaa eikä liian vähän; moottori savuttaa, jos öljyä on liikaa ja voi pahimmillaan jumittua. Öljyn puute taas johtaa moottorin rikkoutumiseen. Öljyt on syytä myös vaihtaa kerran vuodessa.Öljy valutetaan astiaan (esimerkiksi vanhaan kanisterin puolikkaaseen)leikkurin alapuolella olevasta öljypropusta. Kallista kone niin, että sytytystulppa jää ylös ja muista myös irrottaa tulpan hattu ennen kuin alat työskennellä leikkurin terän tuntumassa. Muista myös suojata alusta; pienikin pisara öljyä tekee kiveykseen pitkäikäisen tahran. Kaada vanha öljy suljettavaan astiaan ja toimita se ongelmajätekeräykseen.Kaada uusi öljy suppilon avulla öljytilaan. Öljytilavuus on useimiten 6 dl. Öljyn laadun näet käyttöohjeesta, mutta yleensä SAE 30 on sopivaa.Huolla terä ja murtopalaTarkista huollon yhteydessä myös terän kunto. Terän ja rungon välissä on murtopala, joka suojaa murtumalla koneen akselia kiveen ajamisen aiheuttamilta tärskyiltä. Voit tarkistaa ja vaihtaa sen terän irrottamisen jälkeen. (Onhan se tulppa irti?)Terän voi terottaa smirgelillä, viilalla tai teroituskivellä. Terän ei tarvitse olla partakoneenterävä, mutta tasapainossa sen kuitenkin pitäisi olla. (Voit testata tasapainoa asettamalla terän ruuvimeisselin päähän.) Laita terä paikalleen ja kiristä ruuvi pitämällä kädellä terästä vastaan.Bensiinin säilyvyysMoottorin käynnistystilanteesta saattaa tulla painajainen, jos tankkiin on unohtunut ylivuotinen polttoaine. Siitä ovat haihtuneet helposti syttyvät hiilivedyt talven aikana tankinkorkin kautta varsinkin lämpimässä. Kylmäsäilytyksessä kaasuttimeen tiivistyy kosteutta.Vaihda siis tankissa oleva bensiini pienkonebensiiniin - se säilyy paremmin kuin autonbensiini. Voit myös lisätä tankkiin bensiinin lisäainetta, joka parantaa sen säilyvyyttä. Parasta on kuitenkin säilyttää koneen tankki miltei tyhjänä: vanhakin bensa kyllä palaa, mutta moottori voi pätkiä ja kärytä - ja käynnistymisessä saattaa olla ongelmia.
20218_71949.jpg
Raikas, maidoton, munaton ja vegaaninen tuorekakku maistuu kaikille
Onko sinulle tulossa ruokarajoitteisia vieraita tai onko perheessäsi tarvetta maidottomalle, munattomalle tai esim. vegaanille ruualle ja leivonnaisille? Tämä kakku pelastaa monessa tilanteessa. Raikas tuorekakku sopii nimittäin kaikille. Kokeile, ylläty ja ihastu!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton