• Etusivu
  • Kasvillisuus

Katupuut osana kaupunkikuvaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20067_325.jpg

hevoskastanjan rungon vauriot

Viihtyisyyttä ja käytännön hyötyjä


Harvoin tulee miettineeksi katupuiden merkitystä. Ilman niitä kaupunkimme olisivat kuitenkin melko kolkkoja paikkoja. Puut tuovat vehreyttä, toimivat tilan ja näkymien rajaajina ja luovat viihtyisiä keitaita rakennusten ja rakenteiden kyllästämään maisemaan. Yksittäinen puu voi toimia katseen vangitsijana ja maamerkkinä. Suuret puut puhdistavat ilmaa, sitovat pölyä ja vaimentavat melua sekä tarjoavat asuinympäristön monille eläimille. Ensimmäiset katupuut on istutettu myös osin paloturvallisuuden nimissä: levennetyille kaduille tarvittiin puita suojaamaan kaupunkeja nopeasti leviäviltä tulipaloilta, kuten Tampereen Hämeenpuistonkin historia kertoo.


Valintaan vaikuttavia tekijöitä


Lajin valinnassa on otettava huomioon mm. puun keskimääräinen elinikä, oksien katkeiluherkkyys ja ränsistyvyys, tuulen, tiesuolan ja ilmansaasteiden kesto, rungon arkuus kolhuille ja lahoherkkyys.

Puistolehmuksen ominaisuudet katupuuna ovat ylivoimaiset: se kestää kaupunkisaasteita ja tuulta melko hyvin, sietää maantäyttöä, pyrkii itse korjaamaan kolhujaan ja kestää hyvin hoito-leikkauksia. Lehmuskirvojen erittämä tahmea mesikaste kyllä rajoittaa sen käyttöä pysäköintialueilla.

Paljon käytetään myös tammia, vaahteroita, pihlajia ja jalavia. Koivu taas lahoaa melko helposti ja vaatii runsaasti tilaa. Havut ovat katupuina hankalia, koska puulta vaaditaan liikenteen takia oksista vapaata runkoa jopa neljän metrin korkeudelle.

Hevoskastanja on kaunis mutta etenkin nuorena kovin arka pakkasille, ja sen kuori vioittuu helposti. Lisäksi isot piikkikuoriset hedelmät voivat haitata liikennettä.

Vain laadukkaita ja riittävän suuria taimia


Taimimateriaalin on oltava ensiluokkaista, jotta se kestää erilaiset stressitekijät mahdollisimman hyvin. Puun on oltava elinvoimainen, rehevä, tanakka, rungon suora ja vahvarakenteinen ja oksien pitää kasvaa tasaisesti eri puolilla runkoa. Pakkasvaurioita, rungonmyötäisiä leikkaushaavoja, alle 30 asteen oksakulmia (lukuun ottamatta pylväsmäisiä muotoja) ja oksatihentymiä ei saa olla. Taimen rungon on oltava keskellä juuripaakkua. Juuripaakun pitää olla tiukka ja puhdas monivuotisista rikkaruohoista, juuriston hyvin haaroittunut ja sen halkaisijan vähintään neljä kertaa rungon ympärysmitan suuruinen. Hyviä perusohjeita, jotka pätevät pihapuidenkin hankinnassa.


Vaativat olot asettavat tiettyjä vaatimuksia


Eniten katupuuta rasittavat mekaaniset vauriot, esimerkiksi lumen auraamisen yhteydessä syntyvät rungon ja juuriston kolhut. Pinnan kattaminen ja rungon suojaaminen auttavat tähän ja luovat lisäksi esteettisyyttä ja viimeistellyn silauksen.

Kasvualustan laatu pitää olla oikea (tilavuuspaino n. 1200 kg/m3 eli savea n. 20 %, hiesua n. 15 %, hietaa n. 45 %, hiekkaa n. 15 % ja soraa n. 5 %, lisäksi orgaanisen aineksen osuus n. 8 paino-%), jotta juuristoalue ei tiivisty ja aiheuta hapenpuutetta, ja kasvualustan koon pitää olla tarpeeksi suuri (istutuskuopan koko vähintään 140 x 140 cm ja syvyys 80 cm, kasvualustan koko pienillä puilla 6 m3, isoilla lajeilla 15-20 m3).

Puiden vedentarve on suuri. Lisäksi rakennuksista, autoista ja kiveyksistä takaisin heijastuva lämpösäteily muuttaa puuta ympäröivää pienilmastoa merkittävästi. Vesi- ja ravinnetalouden järjestäminen on melko vaativaa, ja usein päädytäänkin erilaisiin juuristo- ja altakastelujärjestelmiin.

Puun etäisyyden rakennuksista on oltava vähintään 6 m. Keski- ja välikaistoilla reunakivilinjan ja puun rungon etäisyyden on oltava vähintään 1,5 m. Kunnallistekniikan maan alaiset putkiston ja johdot asettavat oman haasteensa sijoittelulle. Lisäksi juuriston putkistoihin on estettävä.

Edelleen näkee valitettavan paljon liian syvään istutettuja puita. Etenkään lehtipuun istutusta ei saa tehdä liian syvään. Se heikentää taimen juurtumista ja kasvua. Myöhempi painuminen täytyy huomioida jo tässä vaiheessa. Puun juuriston pitää olla valmennettu sopeutumaan siirtoon. Kastelu on tärkeää heti istutuksen jälkeen. Samassa yhteydessä hoidetaan puun tukeminen.

20067_323.jpg
20067_324.jpg

Hoitotöitä tehdään säännöllisesti


Puiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti silmämääräisesti, ja epäselvissä tapauksissa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa (esim. arboristia), joka laatii tarkemman kuntoarvion. Katupuita leikataan kasvun ohjaamiseksi eli runkokorkeutta nostetaan ja huonoja oksakulmia poistetaan. Tarvittaessa tehdään myös latvuksen kevennysleikkauksia. Joskus rakennetaan myös vaijeritukia sitomaan isoja oksia toisiinsa tai runkoon.


Ei aivan halpaa lystiä


Katupuu ei ole aivan halpa investointi. Ja koska katupuun keskimääräinen elinikä on n. 70 vuotta, sitä kannattaa hoitaa ja suojella koko tuon odotettavissa olevan iän ajan. Hintaan pitää laskea taimistolla kasvatus (10 - 15 vuotta), istutuspaikan valmistus, juuristoalueen suojaritilä ja rungonsuoja, istutustyö ja istutuksen jälkeinen hoito. Esimerkiksi Lahden keskustassa uuden katupuun hinnaksi tulee 1000 - 2000 euroa riippuen istutuspaikasta ja -olosuhteista. Katupuille määritellään ns. uusimisarvo vakuutusyhtiöiden kanssa.


Tampereen Hämeenpuiston katupuiden uusiminen

Hämeenpuiston historiaa


Hämeenpuisto esiintyy ensimmäisen kerran arkkitehti C. L. Engelin vuonna 1830 laatimassa asemakaavassa. Hämeenpuiston alkuperäinen nimi oli Esplanadi. Vuonna 1865 Tampereella syttyi suuri tulipalo, jossa kotinsa menetti noin 10 % kaupungin asukkaista, ja uutta hävitystä ehkäisemään Esplanadi levennettiin 60 metriseksi vuonna 1868. Ensimmäiset puut istutettiin vuosina 1875-1879 välille Hämeenkatu – Satamakatu.

Viimeisimmät osat puistosta valmistuivat vasta 1900-luvun alussa. 1290 metriä pitkä puisto rajautuu pohjoispäässä Näsinpuistoon ja etelässä Eteläpuistoon. Esplanadi nimettiin Hämeenpuistoksi vuonna 1933. Vuonna 1956 puille suoritettiin nuorennusleikkauksia, ja 1960-luvulla jouduttiin osa puista kaatamaan.

Vuosisadan vaihteen tapahtumia


Hämeenpuistolle tehtiin peruskorjaussuunnitelma vuosina 1993 - 1994 ja samalla kartoitettiin puuston kunto. Puita oli 393 kpl, joista lehmuksia oli 234 kpl ja vaahteroita 159 kpl. Hämeenpuiston pohjoispään puusto uusittiin v. 1995. Vuonna 1997 kunnostettiin laaja alue vapaudenpatsaan ympäristössä (puut uusittiin myös osittain). Työt jatkuivat edelleen vuosina 2002 – 2005. Osa uusittavista puista oli jo erittäin huonokuntoisia. Siitä huolimatta projektia vastustettiin joidenkin kaupunkilaisten toimesta, etenkin Aamulehden yleisönosastolla. "

Kun 23.2.2006 asian puitteissa järjestettiin asukkaille tavoin tiedotustilaisuus, oli paikalle saapunut vain 4 hlöä

", harmittelee Tampereen kaupungin Suunnittelupalveluiden suunnittelija

Matti Nikoskelainen

.

Vuonna 2006 uusittiin Hämeenpuiston kolme eteläisintä lohkoa. Samalla uusittiin myös koko puiston osuudelta puistovalaistus ja roska-astiat. Tulevaisuudessa joudutaan vielä uusimaan vanhoja huonokuntoisia puita Hämeenpuiston pohjoisilta lohkoilta.

Hämeenpuiston vanha lamppumalli
Hämeenpuiston vanha lamppumalli
... ja uusi lamppumalli
... ja uusi lamppumalli
Vanha jäteastia ja koiranpissan vaikutukset
Vanha jäteastia ja koiranpissan vaikutukset
... uusi jäteastia kestää katseen ja kulutuksen
... uusi jäteastia kestää katseen ja kulutuksen

Hämeenpuisto-artikkelin lähde:
Matti Nikoskelainen, suunnittelija
Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20213_69224.jpg
Perusta oma perhosbaari
Sanotaan, että kesä ja kärpäset kuuluvat erottamattomasti yhteen, mutta mitäpä jos houkuttelisit pihallesi kärpästen sijaan upeita perhosia. Houkutteleva baari kannattaa avata jo varhain keväällä, jolloin talvehtineet perhoset, kuten nokkosperhoset sekä suruvaipat, löytävät itselleen maukasta ruokaa. Varmimmin vieraita pihasi pikku kuppilaan saat loppukesällä. Silloin vierailijoiden joukkoon eksyvät myös erilaiset yöperhoset.Laita siis pystyyn oma perhosbaari.
20227_71027.jpg
Ravinteikasta uutta multaa
Kevättalvella ensimmäisten uusien lehtien ja pienten versojen ilmaantuminen on merkki, että kasvi on aloittanut kasvun talvilevon jälkeen ja tarvitsee keväthuoltoa. Paras piristysruiske uuteen kasvuun on mullanvaihto, jonka tarkoituksena on pitää kasvi elinvoimaisena antamalla juurille lisää kasvutilaa ja ravinteita.
202112_73918.jpg
Ensimmäinen suomenkielinen puunhoitoalan työtekniikkaopas on julkaistu
Arboristit, nuo hurjapäät, keikkuvat puussa köyden varassa sahan kanssa, hoitoleikaten puuta tai kaataen sen paloina ahtaassa paikassa. Toisinaan työt hoidetaan nostokorista tai avuksi otetaan nosturi. Työ sisältää riskejä tekijälle ja ympäristölle, ja työtapojen on oltava harkittuja ja turvallisia.
20065_112.jpg
Monivuotisten köynnösten istutussyvyys ja -etäisyys
Köynnökset maahan tai ruukkuunKöynnöksiä voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, maan jäätymiseen saakka - tosin keväinen taimi on huomattavasti pienemmän kokoinen istutettava. Paakut kastellaan sekä ennen istutusta että sen jälkeen. Kasvit istutetaan entiseen kasvusyvyyteen, poikkeuksena ovat jalokärhöt ja köynnösruusut, jotka istutetaan 20 cm entistä syvempään.Kasvualustan on oltava vähintään 50 cm syvä.Köynnökset istutetaan taimen koosta ja lajin kasvuvoimakkuudesta riippuen 1 - 2 metrin välein.Lue lisää:Kasvikortiston monivuotiset köynnökset
Metsäinen tontti
Pihasuunnittelu aloitetaan jo rakentamisen alkumetreillä
Pihasuunnittelun aloittaminen jo rakentamisen alkuvaiheessa säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Pihasuunnittelijan avulla kartoitetaan tontin olemassa oleva kasvillisuus ja luonnonelementit, ja tehdään päätökset kasvien säilyttämisestä, suojaamisesta ja poistamisesta varhaisessa vaiheessa. Lisäksi maa-ainesten siirrot, pengerrykset, ojitukset ja kasvualustojen perustamiset voidaan suunnitella etukäteen.
20203_63322.jpg
Rastaat, puutarhan jokavuotinen ongelma
Vaikka rastaista yleensä ajatellaan marjatarhurin jokavuotisena riesana, on niistä myös yllättävääkin hyötyä puutarhurille. Rastaat nimittäin syövät puutarhastasi lehtokotiloita, joita moni muu lintu ei suostu käyttämään ravinnokseen. Erityisesti mustarastaat ovat päässeet lehtokotiloiden makuun. Kaiken lisäksi voit nauttia aikaisesta keväästä pitkälle kesään mustarastaan kauniista laulusta.Räkättirastastaat kyllä käyvät marjojesi kimppuun, jos et ole suojannut niitä kunnolla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton