• Etusivu
    • Kasvillisuus

    Kasvikset kuuma ruokateema

    Rakentajan toimitus
    Päivitetty 14.03.2013
    20087_12161.jpg

    Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.

    Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

    Puoli kiloa päivässä

    Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.

    Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.

    Viittä väriä päivässä

    Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.

    20087_12163.jpg
    20087_12164.jpg

    Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.

    Kasviskokkaus haltuun

    Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.

    20087_12162.jpg

    Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.

    Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
    Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson

    Kasvillisuus
    yrtit
    sienet
    Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi -uutiskirje

    Aiheeseen liittyvää

    20213_69272.jpg
    Yrteistä keittiön aromaterapiaa
    Hienovaraisuus kuuluu yrttimaustajan perushyveisiin, koska yrtit ovat aromaattisia rohdoskasveja. Rotevia yrttejä voi hauduttaa ruoassa pitkäänkin, mutta hentoja kannattaa lisätä vasta ruoanvalmistuksen loppuvaiheessa. Osa yrteistä on hyvä silputa ruokaan aivan lopuksi, jotta ruokailija saa nauttia yrteistä vapautuvista eteerisistä öljyistä.
    20076_5367.jpg
    Maistuvat perunat ja vihannekset nyt avomaalta
    Varhaisimmat, maaliskuun loppupuoliskolla istutetut perunat saatiin touko-kesäkuun vaihteen juhlapöytiin. Kesäkuun puolivälissä uusien perunoiden ja kasvisesikoisten esiinmarssi vauhdittuu rivakkaan tahtiin, kun huhtikuussa maahan laitettua satoa korjataan. Oman maan kesäsato ansaitsee tulla huomatuksi. Kannattaa keskittyä erityisesti makuihin nyt, kun erityismakujen aika on.
    20179_50277.jpg
    Lampaankääpä
    Helposti löydettävä ja tunnistettava sieniTämä sieni on helppo löytää metsästä, eikä tunnistamisessakaan liene vaikeutta. Kääpiin kuuluvat myös vuohen- ja typäskääpä.
    20106_22313.jpg
    Nyt uutta: perunat ja vihannekset
    Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
    20084_9973.jpg
    Kurkkuherkkuja keväisesti ja raikkaasti
    Kurkku kuuluu samaan sukuun melonien, kurpitsojen ja eksoottisen hedelmän kivanon kanssa. Se on kotoisin Pohjois-Intiasta Himalajan juurelta. Nykyisin viljeltävät miedot kurkkulajit on jalostettu siellä kasvavista villikurkuista.Kurkku on vihanneksista yksi vesipitoisimmista, joten sen energiapitoisuus on pieni, samaa luokkaa jäävuorisalaatin kanssa. Kurkku on mitä mainioin valinta painonhallintaan. Kurkusta ruoka saa volyymiä ja vatsa kylläisyyden tunnetta. Kurkku keventää ja raikastaa ruokavalion.Kurkku on maukasta ja virkistävää vettä pureskeltavassa muodossa. Lisäksi se sisältää jonkin verran vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, esimerkiksi kaliumia. Rasvaa kurkku ei sisällä juuri lainkaan ja sokeriakin vain nimeksi.
    20067_340.jpg
    Puutarhan sato säilöön
    Elokuu on puutarhaviljelijälle kiireistä aikaa. Puutarhan satoa valmistuu ja sitä säilötään talven varalle. Mansikat on jo säilötty, mutta vielä odottavat vuoroaan muut marjat, omenat ja vihannekset.

    Luetuimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton

    Uusimmat

    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton
    skeleton