Huonekasvit lisäävät hyvinvointiamme – vanhaa tietoa ja nykyinen tutkimus rinnakkain
Huonekasvit ovat paljon enemmän kuin pelkkä silmänilo
Suojaudumme jo melko tunnollisesti tupakansavulta, pakokaasuilta ja auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta terveyttämme voi uhata myös huono sisäilma. Tuulettaminen parantaa sisäilman laatua; edellyttäen että ulkoa virtaava ilma on puhdasta. Matala ilmankosteus on myös selkeästi yhteydessä huonoon sisäilman laatuun. Kun ilmankosteus on 35–65 % luokkaa, ollaan terveellisellä tasolla – sekä kasvien että ihmisten näkövinkkelistä. Talviaikaan sisäilma on helposti liian kuivaa.
Huonekasvit ovat paljon enemmän kuin pelkkä sisustuselementti. Ne lisäävät viihtyvyyttä, pehmentävät tilaa ja tuovat luonnon osaksi arkea. Huonekasvien vaikutuksia sisäilmaan ja ihmisen hyvinvointiin on tutkittu jo vuosikymmenten ajan, mutta tutkimustieto on myös tarkentunut ja osin muuttunut. Tässä artikkelissa tarkastellaan huonekasvien merkitystä sekä vanhemman tutkimustiedon että nykykäsityksen valossa.
Sisäilman laatu ja asumisviihtyvyys
Sisäilman laatuun vaikuttavat ilmanvaihto, ilmankosteus, rakennusmateriaalit sekä ihmisten oma toiminta. Erityisesti talviaikaan sisäilma on usein liian kuivaa, mikä voi aiheuttaa limakalvojen ärsytystä, ihon kuivumista ja epämukavuutta. Yleisesti terveellisenä pidetään noin 30–60 prosentin ilmankosteutta.
Huonekasvit haihduttavat vettä lehtiensä kautta ja voivat siten hieman nostaa ilmankosteutta, etenkin jos kasveja on useita. Vaikutus ei kuitenkaan korvaa toimivaa ilmanvaihtoa tai kosteudenhallintaa, mutta se voi täydentää kokonaisuutta.
Vanhempi tutkimustieto: NASA ja huonekasvien ilmanpuhdistus
1980–1990-luvuilla Yhdysvaltain avaruustutkimuslaitos NASA tutki huonekasvien kykyä poistaa erilaisia kaasumaisia epäpuhtauksia ilmasta. Tutkimukset liittyivät suljettujen elinympäristöjen, kuten avaruusasemien, suunnitteluun. Näissä kokeissa kasvit sijoitettiin tiiviisiin, laboratorio-olosuhteissa suljettuihin tiloihin, joissa ilmanvaihtoa ei ollut.
Tutkimuksissa havaittiin, että tietyt huonekasvit pystyivät vähentämään esimerkiksi formaldehydin, bentseenin ja muiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Näiden tulosten pohjalta koottiin listoja kasveista, joita pidettiin erityisen tehokkaina ilman ”puhdistajina”. Tunnetuimpia olivat muun muassa:
- kaarisulkasaniainen
- krysanteemi
- gerbera
- viirivehka
- kultapalmu
Tämä tutkimustieto on pitkään vaikuttanut käsityksiin huonekasvien hyödyistä, ja se näkyy edelleen monissa vanhemmissa artikkeleissa ja oppaissa.
Nykyinen tutkimusnäkemys: vaikutus on rajallinen
Uudempi tutkimus on kuitenkin tarkentanut kokonaiskuvaa. Nykykäsityksen mukaan huonekasvit eivät puhdista sisäilmaa merkittävästi tavallisissa asuin- tai toimistotiloissa, joissa on normaali ilmanvaihto. Ilmanvaihdon vaikutus epäpuhtauksien poistoon on moninkertainen verrattuna kasvien vaikutukseen.
Kasvit voivat sitoa pieniä määriä epäpuhtauksia, mutta käytännössä vaikutus jää vähäiseksi, ellei kasveja ole erittäin paljon ja tila poikkeuksellisen suljettu. Tämän vuoksi huonekasveja ei pidetä ratkaisuna sisäilmaongelmiin, kuten kosteusvaurioihin tai rakennusmateriaalien päästöihin.
Miksi huonekasvit ovat silti hyödyllisiä?
Vaikka huonekasvien ilmanpuhdistusvaikutus on rajallinen, niiden hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia. Tutkimusten mukaan huonekasvit:
- lisäävät koettua viihtyvyyttä ja kodikkuutta
- vähentävät stressiä ja edistävät palautumista
- parantavat keskittymistä ja työssä jaksamista
- luovat miellyttävämmän ja rauhoittavamman ympäristön
Lisäksi kasvien hoitaminen voi itsessään olla merkityksellinen ja rentouttava osa arkea.
Kasvit osana toimivaa kokonaisuutta
Huonekasveja kannattaa tarkastella osana kokonaisuutta, ei teknisenä ilmanpuhdistuslaitteena. Ne eivät korvaa toimivaa ilmanvaihtoa, oikeita rakennusratkaisuja tai sisäilmaongelmien korjaamista, mutta ne voivat täydentää asumismukavuutta ja parantaa tilojen koettua laatua.
Parhaimmillaan huonekasvit:
- pehmentävät modernien, tiiviiden rakennusten ilmettä
- lisäävät luonnon tuntua sisätiloihin
- tukevat ihmisten henkistä hyvinvointia
Huonekasveihin liittyy paljon vanhaa tutkimustietoa, joka on osittain edelleen totta, mutta vaatii oikean kontekstin. NASA:n tutkimukset olivat aikanaan merkittäviä, mutta ne eivät sellaisenaan kuvaa kasvien vaikutusta nykykodeissa. Nykykäsityksen mukaan huonekasvien suurin arvo ei ole ilmanpuhdistuksessa, vaan ihmisen hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja arjen laadun parantamisessa.
Kun huonekasvit nähdään osana terveellistä ja viihtyisää asumista – eivätkä yksittäisenä teknisenä ratkaisuna – niiden merkitys on edelleen ajankohtainen.
Lähteenä käytetty muun muassa: B. C. Wolverton: Raikas vihreä koti
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat