• Etusivu
  • Kasvillisuus

ELY-keskusten ilmoitus haitallisista vieraslajeista

Rakentajan toimitus
Päivitetty 30.06.2021
20186_53635.jpg

Japanintatar Kuva: Jouko Rikkinen

Olettehan tietoisia, että EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut kasvattaa tai pitää hallussa. Haitallisia vieraslajeja on nimetty myös kansallisessa vieraslajiluettelossa.

Tutustu vieraslajit.fi-portaaliin

EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvia kasvilajeja ovat esimerkiksi:
AfrikanvesihäntäLagarosiphon major
ArabiansulkahirssiPennisetum setaceum (Cenchrus setaceus) (2017 lähtien)
Armenian-, kaukasian- ja persianjättiputkiHeracleum sosnowskyi, H. mantegazzianum(2017 lähtien), H. persicum
IsoärviäMyriophyllum aquaticum
Jättipalsami Impatiens glandulifera (2017 lähtien)
KeltamajavankaaliLysichiton americanus
Lautta-jaloikorusolehtiLudwigia grandiflora, L. peploides
MesisilkkiyrttiAsclepias syriaca (2017 lähtien)
PilvisutilatvaBaccharis halimifolia
Purppurakudzu(kudzupapu) Pueraria montana var. lobata
SumasammakonputkiHydrocotule ranunculoides

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa maahantuoda, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa. Kansalliseen luetteloon on tarkoitus lisätä vuoden 2019 alusta yhdeksän kasvilajia.

Kansalliseen luetteloon lisättävät lajit:
AlaskanlupiiniLupinus nootkatensis
HamppuvillakkoJacobaea cannabifolia (Senecio cannabifolius)
Tarhatatar (hörtsätatar) Reynoutria × bohemica
JapanintatarReynoutria japonica, pl. neidontatar Reynoutria compacta
Sahalinintatar (jättitatar) Reynoutria sachalinensis
KanadanvesiruttoElodea canadensis
KomealupiiniLupinus polyphyllus
KurtturuusuRosa rugosa, pois lukien tarhakurtturuusut Rosa Rugosa –Ryhmä
LännenpalsamiImpatiens capensis

Näistä lajeista varsinkin kurtturuusu on nykyisin yleisesti myynnissä ja käytössä oleva laji.
Kurtturuusun lisääminen kansalliseen luetteloon synnyttää siksi sekä puutarha-alan toimijoille että kotipuutarhureille sellaisia uusia kieltoja ja velvoitteita, joiden noudattamiseksi voi olla tarpeen varata siirtymäaikaa. Siirtymäsääntelyn ottamista kansalliseen luetteloon valmistellaan.

Huomio

Huomio

Mitä voin tehdä?

  • Älä lisää tai kasvata vieraslajia. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä.
  • Ota huomioon, että taimikasvattajilla ja puutarhamyymälöillä on velvollisuus varmistaa, etteivät vieraslajit leviä myöskään muiden tuotteiden mukana esimerkiksi mullassa.
  • Huolehdi, etteivät vieraslajit pääse leviämään mullan tai kasvien mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.
  • Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty.

Mitä vieraslajit ovat?

  • Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
  • Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.
  • Vieraskasvilajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa.
  • Osa lajeista on ihmisille haitallisia allergisoivuuden tai myrkyllisyyden takia.
  • Monet vieraskasvilajeista on tuotu Suomeen puutarha- ja viljelykasveiksi, ja nyt ne leviävät istutusten lisäksi myös maansiirtojen ja puutarhajätteen mukana.
  • Monet vieraskasvilajit ovat tehokkaita leviäjiä esimerkiksi runsaan siementuoton tai voimakkaan kasvullisen lisääntymisen ansiosta. Lisäksi tuuli, eläimet ja vesi voivat kuljettaa niiden siemeniä pitkiäkin matkoja.
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevan kansallisenhallintasuunnitelman mukaista viestintää.
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20149_40859.jpg
Kangasrousku
Helppo löytää ja tunnistaaKangasrousku on lähinnä mäntymetsässä tavattava asukki ja sitä kasvaa lähes joka puolella. Joskus sitä näkee sekametsissä tai suolla, mutta edellytykset kasvulle antaa mänty.Kangasrouskut kasvavat ryppäinä tai harvakseltaan, samoilla asuinsijoilla vuodesta vuoteen. Jos kesä on ollut kostea, kannattaa rouskua etsiä mäntykankailta taikka kallioilta, joilla on sammalpeite.Elo- ja syyskuu ovat parhaita keräysaikoja.Piparkakkurousku, kangassieni sekä kangasrousku ovat kaikki saman sienen eri nimiä.
20237_82670.jpg
Kompostoi jätteet kiertoon
Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.
20237_64566.jpg
Perinnekasvi: Iltahelokki
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on iltahelokki (Oenothera biennis). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
20237_23134.jpg
Hyvä komposti ei synny vahingossa
Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Happi erottaa toisistaan kompostin ja tunkion.Komposti on ilmava kasa, jossa jäte hajoaa hajuttomasti lahoten. Tiivis ja hapeton läjä sen sijaan hajoaa mätänemällä, mikä aiheuttaa tunkion epämiellyttävän hajun.
20236_82369.jpg
Pikakompostorilla voit aloittaa kompostoinnin milloin tahansa!
Jätemaksut nousevat – kompostoimalla saat säästöä kotitalouksien jätemaksuihin. Biolan Pikakompostorin hyvä lämpöeristys ja patentoitu ilmanvaihtojärjestelmä pitää kompostoitumisen käynnissä myös talvella. Tämä tarkoittaa, että voit aloittaa kompostoinnin vaikka joulun välipäivinä. Säädettävän tuloilmaventtiilin ja lämpömittarin avulla voit helposti hallita kompostorin toimintaa jätemäärän ja olosuhteiden mukaan.
20234_49628.jpg
Kaunis ja kestävä nurmikko – näin valitset oikeat siemenet ja kasvualustan
Nurmikon perinteinen perustamistapa on kylväminen. Laadukasta ja kestävää kylvönurmikkoa tavoiteltaessa tärkeään rooliin nousee kaksi seikkaa: siemenseos ja kasvualusta. Näille vaatimuksia sanelevat ja valintaan vaikuttavat muun muassa nurmikon käyttötarkoitus, kulutuksen keston vaatimukset, kasvupaikan valo- ja kosteusolot sekä tulevan hoidon taso.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton