Valkosipulia voi istuttaa syksyllä

Valkosipuli on monivuotinen sipulikasvi, jota viljellään tavallisesti yksivuotisena satokasvina. Viljelyyn tulisi valita hyväksi todettuja paikallisia tai ulkomaisia kantoja. Viljelyyn kannattaa valita Suomen oloihin sopiva kanta tai lajike ja käyttää tervettä istutusmateriaalia.

Talvivalkosipuleiksi kutsutaan valkosipulikantoja, jotka hyötyvät syysistutuksesta ja talven aikana saamastaan kylmäkäsittelystä. Monet talvivalkosipulit muodostavat suuria, voimakkaan makuisia kynsiä sekä kukkavarren, jonka päähän kehittyy itusilmuja.

Valkosipuli koostuu monesta lohkosta eli kynnestä. Kynnet ovat turvonneita hankasilmuja, joita peittää kalvomainen kuori.

Viljeltyä valkosipulia lisätään tavallisesti kynsistä tai talvivalkosipulin itusilmuista. Valkosipulin keskimmäisiä pieniä kynsiä ei kannata istuttaa, koska niistä kasvaa vain jakaantumattomia pikkusipuleita. Valkosipulin kynnet kannattaa istuttaa jo syksyllä. Näin ne saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn ulkona ja aloittavat keväällä oikeissa olosuhteissa juurtumisen ja kasvun.

Syksyllä istutettu valkosipuli kukkii kesällä: kukkavarsi kiertyy spiraalimaisesti, ja varren päähän kukintojen tyvelle muodostuu pikkusipuleita eli itusilmuja. Myös niitä voi kerätä talteen sadonkorjuun yhteydessä ja istuttaa vielä samana syksynä maahan hajaistutuksena parin sentin syvyyteen.

Ensimmäisenä kesänä niistä kasvaa pieniä pyöreitä kynsiä, jotka voi istuttaa syksyllä normaalien kynsien tapaan. Ensimmäisenä kesänä itusilmuista kehittyy yleensä pieni, pyöreä ja jakautumaton sipuli. Se istutetaan uudelleen, ja seuraavina kasvukausina siitä kehittyy vähitellen kynsiin jakautuva valkosipuli.

Valkosipuli viihtyy aurinkoisessa ja lämpimässä kasvupaikassa. Valkosipuli viihtyy aurinkoisessa paikassa ravinteikkaassa, kuohkeassa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa. Sopiva maan pH on noin 6–7. Kalkituksen tarve määräytyy maan pH:n mukaan.

Etenkin talvivalkosipulille sopii hyvin syysistutus, sillä se viihtyy talven maassa. Kynnet irrotellaan ja istutetaan maahan terävä kärki ylöspäin. Talvivalkosipulin kynnet istutetaan syksyllä hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä, jotta ne ehtivät juurtua. Versot alkavat työntyä maasta aikaisin keväällä, ja täten mahdollisimman pitkä kasvukausi tuottaa mahdollisimman suuria sipuleita.

Kynnet istutetaan noin 5–7 sentin syvyyteen kantapuoli alaspäin. Taimiväliksi sopii noin 10–15 cm.

Valkosipuli tarvitsee säännöllistä kastelua, etenkin kuivina kausina. Keväällä, lehtien alkaessa pilkistää maasta, on hyvä kattaa maa ruohosilpulla. Se lannoittaa ja pitää maan sopivan kosteana. Rikkaruohoja kitketään tai torjutaan. Kasvukaudella valkosipulia voidaan tarvittaessa lisälannoittaa. Lannoituksessa kannattaa huomioida kasvualustan ravinnetila ja käytettävän lannoitteen annosteluohje.

Talvivalkosipulin kukkavarret leikataan pois heti niiden alettua kasvaa, ellei aio kerätä itusilmuja talteen, koska kukkiminen saattaa viedä voimia kynsien kasvulta.

Sipulikärpänen voi joskus vaivata valkosipuliakin.

Lue lisää Sipulin taudit ja tuholaiset

Nuoria lehtiä voi käyttää vaikka salaattiin jo keväällä. Niitä ei kuitenkaan saa kerätä liikaa, ettei sipulin kasvu kärsi.

Sadonkorjuun aika lähestyy, kun lehdet alkavat kellastua ja kasvusto tuleentua. Ajankohta vaihtelee lajikkeen, istutusajan ja kasvukauden mukaan. Sipulit nostetaan varovasti esimerkiksi talikolla, ja irtonainen multa poistetaan hellästi. Sato kuivataan hyvin ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa ennen varastointia.

Kuivuneet juuret leikataan pois ja täysin kuivuneet varret kierretään irti sipuleista tai ne palmikoidaan leteiksi. Sipulit säilyvät hyvin huoneenlämmössäkin, mutta paras paikka on viileä, kuiva ja ilmava. Liian kosteassa paikassa sipulit voivat alkaa kasvaa uutta vartta.

Valkosipuli on sipuleista voimakkaimman makuinen ja tuoksuinen. Silti sitä voi käyttää melkein mihin ruokaan tahansa, koska se antaa pehmeän maun. Kynsien ja itusilmujen lisäksi voidaan käyttää tuoreita, vihreitä varsia.

Valkosipuli sopii mainiosti liha- ja kasvisruokien mausteeksi, salaatinkastikkeisiin, patonkiin ja erilaisten säilykkeiden makua ja säilyvyyttä parantamaan. Keittoon ja pizzaan se kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua.

Tomatillo-avokadosalsa

• 6 tuoretta tomatilloa
• 1 kypsä avokado
• 1pienehkö keltasipuli
• 1 paahdettu valkosipulinkynsi
• ½ sitruunan mehu (pieni)
• 1 siemenistä puhdistettu jalapeno
• merisuolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset talouskoneessa, ei kuitenkaan liian hienoksi. Lisää suolaa, jos tarvitaan. Sopii kalan ja äyriäisten lisukkeeksi, ihanaa myös keitettyjen maissintähkien kera.

Valkosipulijäätelö

• litra jäätelöä
• 2–3 valkosipulin kynttä
• suklaakastiketta

Anna jäätelön pehmetä ennen valmistamista. Purista sekaan valkosipulin kynnet ja vatkaa jäätelö kuohkeaksi.

Valkosipulia on käytetty ravintona ja perinteisessä lääkinnässä tuhansien vuosien ajan. Sen mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta valkosipulia ei pidä käyttää sairauksien lääkehoidon korvaajana.

Tutkimuksissa valkosipulivalmisteilla on havaittu joillakin ihmisillä pieniä vaikutuksia veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin sekä verenpaineeseen. Tutkimustulokset vaihtelevat, ja vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin varsinaisilla lääkkeillä. Valkosipulin käyttäminen tavallisena ruoka-aineena on useimmille turvallista.

Valkosipulivalmisteet voivat lisätä verenvuotoriskiä ja vaikuttaa joidenkin lääkkeiden kanssa. Raakaa valkosipulia ei pidä käyttää ihon, haavojen, korvien tai nenän hoitoon, sillä se voi ärsyttää ihoa ja aiheuttaa jopa palovammoja.

Lue, mitä valkosipulista kerrotaan Kasvikortistossa