Tunnista siitepölyallergia ja sen aiheuttaja

Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein ja verikokein. Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos oireiden aiheuttaja on epäselvä, oireet jatkuvat ympärivuotisesti, itsehoito ei riitä tai allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyttä yskää, hengityksen vinkumista tai hengenahdistusta.

Nenä ja kurkku

Siitepölyallergiassa: Aivastelukohtauksia, nenän vuotamista, kutinaa ja tukkoisuutta. Myös kurkku voi kutista.

Flunssassa: Nuha ja nenän tukkoisuus ovat tavallisia, ja erite voi muuttua taudin edetessä paksummaksi. Kurkkukipu on tavallinen oire.

Silmät

Siitepölyallergiassa: Silmät voivat kutista, punoittaa, vetistää ja turvota.

Flunssassa: Silmäoireet eivät yleensä ole samalla tavalla hallitsevia kuin siitepölyallergiassa.

Keuhkot ja hengitystiet

Siitepölyallergiassa: Ärsytysyskää voi esiintyä. Hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen voivat liittyä astmaoireisiin.

Flunssassa: Yskä on tavallinen oire ja voi olla kuivaa, ärsyttävää tai limaista.

Kesto

Siitepölyallergiassa: Oireet voivat jatkua viikkoja tai kuukausia ja toistua samaan vuodenaikaan siitepölykauden mukaan.

Flunssassa: Oireet helpottavat yleensä vähitellen ja paranevat useimmiten itsestään muutamassa viikossa.

Kuume ja säryt: Siitepölyallergiaan ei yleensä liity kuumetta tai lihassärkyä, kun taas flunssassa niitä voi esiintyä.

Turun yliopiston Norkko-palvelusta voi seurata alueellisia siitepölypitoisuuksia ja lähipäivien ennusteita. Siitepölykausien ajoitus ja pitoisuudet vaihtelevat vuosittain ja alueittain sääolojen mukaan.

Siitepölyallergiassa elimistö on herkistynyt siitepölyn sisältämille proteiineille. Kun siitepölyä päätyy hengitysteihin tai limakalvoille, herkistyneen ihmisen immuunijärjestelmä reagoi siihen ja syntyy allergiaoireita.

Yleisimmin allergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä. Suomessa tärkeimpiä siitepölyallergian aiheuttajia ovat leppä ja pähkinäpensas keväällä, koivu keväällä ja alkukesällä, heinät keskikesällä sekä pujo loppukesällä.

• Kuusen, männyn ja katajan siitepölyä voi olla ilmassa runsaasti, mutta niiden aiheuttama siitepölyallergia on Suomessa harvinaista.
• Haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat (harvoin allergisoivia).

Heinäkasveista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Eri heinäkasvien allergeenit muistuttavat toisiaan, minkä vuoksi heinäallerginen voi saada oireita useiden heinälajien siitepölystä.

• Heinien siitepölykausi voi alkaa jo toukokuun lopulla ja jatkua elokuun loppuun. Heinäkuu on usein heinäallergiselle vaikeinta aikaa.

Rukiin siitepöly voi aiheuttaa oireita heinäallergisille, sillä ruis kuuluu heinäkasveihin ja sen siitepöly leviää tuulen mukana. Muiden viljakasvien siitepölyllä on Suomessa yleensä vähäisempi merkitys hengitystieallergian aiheuttajana.

Pujon siitepöly kulkeutuu yleensä selvästi lyhyempiä matkoja kuin esimerkiksi koivun siitepöly, joten altistus on usein voimakkainta kasvustojen läheisyydessä.

• Siitepölykausi alkaa tavallisesti heinäkuussa ja jatkuu elokuulle.
• Pujo kannattaa poistaa pihasta ennen kukintaa, jos sen siitepöly aiheuttaa oireita.

• Allergiakausi: pari viikkoa pujon kukkimisen jälkeen. Pidentää pujoallergisen oirekautta.

Marunatuoksukin siitepölyä voi esiintyä loppukesällä ja alkusyksyllä, jos kasvi ehtii kukkia Suomen oloissa.

Homeitiöt eivät ole siitepölyä, mutta myös ulkoilman homeitiöt voivat aiheuttaa allergiaoireita herkistyneille.

Ulkoilman homeitiöt, erityisesti Cladosporium- ja Alternaria-sukujen itiöt, voivat aiheuttaa oireita osalle allergisista. Pitoisuudet vaihtelevat sääolojen ja vuodenajan mukaan ja ovat Suomessa tyypillisesti korkeimmillaan lämpimän kasvukauden aikana.

Allergiakauden aikana allergikko saattaa reagoida juureksiin, hedelmiin ja jopa mausteisiin. Kyseessä on ristiallergia. Oireet ovat yleensä lieviä: suun, nielun ja korvien kutinaa, huulien ja suun limakalvojen lievä turpoaminen. Joskus, vaikkakin harvoin, myös vatsa ja iho saattavat oireilla. Siitepölykauden jälkeen oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Raakojen juuresten käsittely, esimerkiksi perunan kuoriminen, saattaa aiheuttaa iho-oireita. Monien ristireaktioita aiheuttavien hedelmien ja vihannesten kuumentaminen, pakastaminen tai muu käsittely voi vähentää oireita. Sellerin ja pähkinöiden allergeenit kestävät käsittelyä paremmin, joten ne voivat aiheuttaa oireita myös käsiteltyinä.

Noin joka toinen koivuallerginen reagoi juureksiin ja hedelmiin, pieni osa mausteisiin.

Koivun siitepölylle allergisille voivat aiheuttaa ristioireita etenkin:

• omena, päärynä, luumu, persikka ja kiivi
• raaka porkkana ja peruna
• selleri
• tomaatti ja paprika
• pähkinät ja manteli
• jotkin mausteet

Ristiallergiat heinien siitepölyn ja ruoka-aineiden välillä ovat harvinaisia. Jos jokin ruoka aiheuttaa toistuvasti oireita, oireiden syy kannattaa tarvittaessa selvittää terveydenhuollossa.

Ristiallergiat pujon siitepölyn ja ruokien välillä ovat melko harvinaisia. Ristioireita voivat aiheuttaa esimerkiksi jotkin juurekset, yrtit ja mausteet. Ruoka-aineita ei tarvitse välttää varmuuden vuoksi, jos niistä ei tule oireita.

Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä Turun yliopiston Siitepölytiedotus / Norkko.